Huuhkajat pelasi keskiviikkona tasapelin FIFA:n rankingin sijalla 186 olevaa Liechtensteinia vastaan. Vaikka Suomella ei ole viime aikoina viheriöllä luistanut, niin tasapeli oli todella heikko suoritus.
Liechtensteinin edellinen tasapeli oli reilun vuoden takaa Gibraltaria vastaan. Joukkueen edellinen voitto on reilun kahden vuoden takaa, kun Liechtenstein kaatoi ystävyysottelussa San Marinon lukemin 1-0.
Vajaan 37 000 asukkaan Liechtensteinin maajoukkueen pelaajarunko onkin varsin vaatimaton. Keskiviikon avauskokoonpanosta kaksi pelaajaa edustaa maan ylpeyttä Vaduzia, joka pelasi Sveitsin pääsarjassa. Joukkue tosin tippui sarjasta viime kauden päätteksi. Muuta pelaajat edustavat pääosin 3-4 sarjatason seuroja Sveitsissä tai Saksassa.
Huuhkajilla oli kerrankin valtava etu pelaajamateriaalin suhteen. Tämä ei kuitenkaan näkynyt kentällä varsinkaan toisella puoliajalla.
Suomen peli-identiteetistä Markku Kanervan alaisuudessa on puhuttu paljon. Yhtenäinen pelitapa nousee erityisen suureen asemaan, kun joukkue pelaa materiaaliltaan parempaa joukkuetta vastaan, kuten Liechtenstein keskiviikkona osoitti. Huuhkajat on osittain kadottanut pelillisen identiteettinsä, mutta tästä huolimatta Liechtensteinin olisi pitänyt kaatua.
Monet Suomen pelaajista pelaavatkin lähes toistuvasti alle tasonsa maajoukkueessa, vaikka seurajoukkueessa peli kulkisikin. Esimerkiksi Teemu Pukki takoi päättyneellä kaudella 20 maalia Tanskan pääsarjassa. Huuhkajissa pallo ei ole kuitenkaan löytänyt tietään verkkoon. Pukki on ollut edelliseen reiluun kolmeen vuoteen avauksessa 22 kertaa ja tullut lukuisia kertoja vaihdosta sisään, mutta saldona on vain yksi tehty maali.
Pukki on vain räikein esimerkki. Myös monen muun pelaajan taso tippuu radikaalisti, kun sinivalkoinen paita laitetaan päälle. Harvassa ovat olleet ne pelaajat, jotka ovat viime vuosina pystyneet nostamaan tasoaan maajoukkuepeleihin.
Syitä on tietysti monia. Yksi on varmasti maajoukkueen pelitapa, tai oikeastaan pelitavattomuus. Tällä hetkellä Huuhkajien vahvuudet eivät korostu otteluissa, vaan enemmänkin päinvastoin.
Onnistumiset ovat karttaneet Suomea viime aikoina. Mixu Paatelaisen ajoista alkanut negatiivinen kierre vaikutti päättyneen, kun Markku Kanerva luotsasi vuoden 2016 kisojen karsinnat loppuun. Tuolloin Suomi raapi voitot Kreikasta ja Färsaarista sekä tasapelit Romaniasta ja Pohjois-Irlannista.
Hans Backen aikana tummat pilvet kuitenkin palasivat Huuhkajien ylle. Vuoden 2016 alusta lähtien Suomi on voittanut vain yhden harjoitusottelun, pelannut neljästi tasan sekä hävinnyt 11 ottelua. Huuhkajien maaliero näissä otteluissa on 7-28.
Negatiivinen kierre olisi ollut mainiota pysäyttää ottamalla rutiinivoitto selvästi heikommasta vastustajasta. Nyt kierre syveni entisestään, kun tuloksena oli karvas pettymys.
Seuraava tilaisuus kierteen katkaisemiseen tulee jo sunnuntaina, kun Huuhkajat isännöi Ukrainaa. Suomi lähtee otteluun luonnollisesti suurena altavastaajana, mikä sopii joukkueelle varmasti paremmin kuin hyvin. Mikäli Kanervan joukot onnistuvat raapimaan voiton sunnuntaina, niin kukaan ei enää muistele keskiviikkoa. Mikäli tuloksena on tappio, niin kierre syvenee entisestään.
Kansikuva: All Over Press