Osallistu MM-kisojen viikkokisoihin – voita jopa 2500 euroa
MM-kisat ovat pian käsillä ja Faneille.comin raati pureutuu tällä kertaa joukkueisiin. Eemeli Kosonen, Kalle Tamminen ja Ville Rahijärvi perkaavat läpi muun muassa kisojen mahdolliset yllättäjät sekä flopit. Raadilla on kovia odotuksia muun muassa Puolan suhteen, kun taas Afrikan ja Aasian maiden menestysmahdollisuudet jakoivat mielipiteitä.
Aloitetaan helpolla. Kuka voittaa kisat ja miksi?
EK: Olen erittäin yllättynyt, mikäli mestari ei löydy kolmikosta Saksa, Brasilia tai Argentiina. Jos yksi maa pitää valita, niin sanon Saksan. Saksalla on kaikki kunnossa, runko on säilynyt hyvin viime kisoista ja päävalmentajana häärii takuuvarma tekijä. Saksan etu kilpailijoihin nähden on myös se, että joukkue ei ole yhtä riippuvainen yksittäisistä tähtipelaajista.
KT: Tässä on viime päivinä tullut pyöriteltyä erilaisia simuaattoreita kyllästymiseen ja näiden perusteella pidän Ranskaa suosikkina numero yksi. Kasassa on riittävän kokenut, mutta nälkäinen joukkue, jolla on varmasti paljon hampaankolossa viime EM-kisojen finaalin tapahtumista. Kakkossuosikkini on jo Eemelin nimeämä Saksa, joka on tosin vetänyt aika vihkoon kisoja edeltävät harjoitusottelut. Tämä ei kuitenkaan ole Saksalle poikkeuksellista ja uskoisin Joachim Löwin suojattien olevan parhaimmillaan, kun panokselliset ottelut alkavat.
VR: Haluaisin vastata tähän Saksa. Liekö sitten pessimistisyyttä vaiko kylmää realismia, mutta en usko maan toistavan neljän vuoden takaista temppuaan. Mestaruuden puolustaminen on tunnetusti vaikeampaa kuin sen voittaminen. Sanotaan nyt vaikka, että Brasilia vie mestaruuden 16 vuoden tauon jälkeen. Joukkue on tasapainoinen ja huippulaadukas. Alisson on yksi kisojen parhaista maalivahdeista, samoin Casemiro on dominantti ankkuripelaaja ja ylempänä Philippe Coutinho pääsee esiin MM-näytämöllä. Hyökkäyksessä brasseilla on monipuolisia pelaajia, joten variaatioita riittää. Lisäpontimena myös neljän vuoden takainen kotikisojen välieräkatastrofi, jolle Brasilia hakee hyvitystä.
Entäpä potentiaaliset flopit, joita on joka kisoissa. Mikä maa sukeltaa tänä kesänä?
EK: En tiedä miten isona floppia Japania voitaisiin mahdollisesti pitää, mutta onhan joukkueessa isoja pelaajia sekä se on voittanut 2000-luvulla kolmesti Aasian mestaruuden. Samurain sinisillä kävi hyvä arpaonni lohkoarvonnan suhteen, sillä H-lohko on äärimmäisen tasainen. Japani lähtee kisoihin kuitenkin todella kyseenalaisista lähtökohdista. Päävalmentajan vaihtuminen juuri kisojen alla laskee odotuksia dramaattisesti, minkä lisäksi tulokset ovat olleet todella vaisuja (vain Kiinan ja Pohjois-Korean voittaminen edellisessä kymmenessä ottelussa). Uskon Japanin vierailun Venäjällä olevan poikkeuksellisen tyly.
KT: Isäntämaa Venäjä tulee floppaamaan pahasti. Kisojen isäntämaa tuntuu olevan täysin sekaisin, enkä odota naapurimaamme voittavan kisoissa otteluakaan. Toinen floppaaja tulee olemaan Belgia, joka ei tälläkään kertaa pysty lunastamaan kovia odotuksia. Belgia on esiintynyt Roberto Martinezin alaisuudessa melko ailahtelevasti ja maa ei vieläkään vaikuta kovin yhtenäiseltä joukkueelta. Radja Nainggolanin jättäminen kisojen ulkopuolelle oli iso virhe, mikä tulee vielä kostautumaan. Belgia toki etenee omasta alkulohkostaan jatkoon, mutta noutaja tulee heti ensimmäisellä pudotuspelikierroksella.
VR: Islanti. Tässä yhteydessä on ehkä väärä termi puhua suoranaisesta floppaamisesta, mutta uskon kahden vuoden takaisin ”Islannin ihmeen” unohtuvan, maajoukkueen jäädessä nyt alkulohkoon. Vaikka maassa on tehty erinomaista työtä rajallisilla resursseilla, ei se pääse enää yllättämään ketään. Islannin pelaajamateriaali on melko hyvä, mutta todella kapea. Joukkueen suurimmat tähdet Gylfi Sigurdsson ja Alfred Finnbogason ovat kärsineet usean muun runkopelaajan tavoin loukkaantumisista ja avainpelaajien pelikunto on pienimuotoinen arvoitus.
Yllättäjiä löytyy myös totutusti. Ketä tarjoat kisojen mustaksi hevoseksi?
EK: Puola. Puola pystyy pelkästään Robert Lewandowskin myötä haastamaan kenet tahansa yksittäisissä otteluissa, mutta joukkue on muutenkin täynnä Euroopan huippujoukkueissa pelaavia pelaajia. Lisäksi kokeneiden ja rutinoituneiden konkareiden ja nuorten puotentiaalisten pelaajien suhde on hyvässä tasapainossa. Puola on jopa alkulohkonsa suosikki ja mahdollisissa pudotuspeleissä erittäin epätoivottu vastustaja. Adam Nawalka on tehnyt erinomaista työtä joukkueen peräsimessä jo vuodesta 2013 ja joukkue oli lähellä jättipottia edellisissä EM-kisoissa, mutta nyt on Lewandowskin ja kumppaneiden aika.
KT: Olen myös rummuttanut jo pitkään Puolan puolesta, joskin puolustuksen johtajan Kamil Glikin pelikunto olkapäävamman jäljiltä on kysymysmerkki ja hänen mahdollinen puuttumisensa olisi iso ongelma, sillä Puolalla ei ole likimainkaan samantasoista korvaajaa Monacon topparille. Puolan lisäksi odotan mielenkiinnolla, mitä Afrikan maat tulevat tekemään. Erityisesti Senegalilla on kaikki mahdollisuudet edetä omasta alkulohkostaan jatkokierroksille, sillä maan entisen maajoukkuepelaaja Aliou Cissen valmentama joukkue on yllättävän nimekäs. Erityisesti Senegalin hyökkäysosasto vaikuttaa ainakin paperilla todella hyvältä, sillä Sadio Mane, Balde Keita, M´Baye Niang ja kumppanit aiheuttavat harmaita hiuksia vastustajalle kuin vastustajalle.
VR: Uruguay. Joukkueessa on paljon kokemusta ja riittävästi taitoa pystyäkseen horjuttamaan isompiaan. Alkulohko on luvalla sanoen helppo, josta uskon motivoituneen ja työteliään joukkueen marssivan jatkoon. Pudotuspelivaiheessa vastaan voi tulla esimerkiksi Portugali, jonka Uruguay pystyy ilman muuta haastamaan. Luis Suarez ja Edinson Cavani muodostavat vaarallisen kärkiparin, jollaisesta moni maajoukkue voi vain haaveilla. Puolustuksen runkona on Atletico Madridin topparipari Diego Godin–Jose Maria Gimenez, jotka ovat pelanneet yhdessä ja tuntevat toisensa läpikotaisin. Viimeisenä lukkona maalissa on tyylikäs Fernando Muslera, joka on yksi kisojen suosikkimaalivahdeistani.
Puola eteni viime EM-kisoissa puolivälieriin asti, mutta putosi Portugalille rangaistuspotkuilla. Nyt joukkuetta kohtaan on jälleen kovat odotukset. Kuva: Getty
Mikä on mielestäsi kisojen mielenkiintoisin joukkue?
EK: Serbia on todella mielenkiintoinen tapaus. Nemanja Maticin johtama keskikenttä on kisojen eliittiä, mikä voi kantaa pitkälle. Joukkueessa on myös paljon kokeneita pelaajia kuten Aleksandar Kolarov ja Branislav Ivanovic, joiden tekemisiä kovimmassa mahdollisessa paikassa on mielenkiintoista seurata. Serbialla on myös paljon lahjakkaita nuoria, kuten alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruus vuodelta 2015 osoittaa: joukkueessa on kahdeksan pelaajaa vuonna 1995 ja sen jälkeen syntynyttä pelaajaa. 12 kisapelaajalla on korkeintaan kymmenen maaottelua vyöllään, joten nämä kisat voivat tulla vielä liian nopeasti, mutta Sergej Milinkovic-Savic ja kumppanit tulevat olemaan mielenkiintoista seurattavaa.
KT: Jalkapallon taso ympäri maailmaa on todella kova ja myönnän rehellisesti, että yllätyin positiivisesti tutustuessani Iranin nyky-maajoukkueeseen. Päävalmentaja Carlos Queiroz on kokenut kettu, joka on ennenkin valmentanut joukkueitaan isoissa ympyröissä. Hänen johdollaan Iran pelasi mainiot karsinnat edeten kisoihin ilman minkäänlaisia ongelmia. Aasian taso on mitä on, mutta Iran päästi karsinnoissa 18 pelaamassaan ottelussa vain viisi maalia, mikä on erinomainen saavutus. Puolustuksessa Iranilla on lähinnä Euroopan ulkopuolella pelaavia pelaajia, mutta keskikentältä ja hyökkäyksestä löytyy useampi varsin kiinnostava tapaus. Hollannin liigan maalikuninkuuden voittanut laituri Alireza Jahanbakhsh on yksi koko kisojen mielenkiintoisimmista kavereista, eikä Iranin maalinteko suinkaan ole pelkästään hänen vastuullaan, sillä myös Karim Ansarifard, Reza Ghoochannejhad ja Sardad Azmoun ovat hyviä tehoja kovissa eurooppalaisissa sarjoissa.
VR: Saatan olla yksin mielipiteeni kanssa, mutta sanon kiusallanikin Saksa. Joukkue on kaunis mikstuura kokemusta ja nuoruutta, uutta ja vanhaa. Laitapakkeja lukuunottamatta laatua ja leveyttä riittää runsaasti ja jengi on erinomaisesti roolitettu. Kokoonpano mukautuu tarpeiden mukaisesti jopa otteluiden sisällä ja Jogi Löwillä on eri strategioihin sopivat pelaajat.
MM-kisoja ovat dominoineet eurooppalaiset ja eteläamerikkalaiset. Uskotko, että Afrikan tai Aasian mailla olisi saumoja yllättää ja venyä mitalipeleihin?
EK: En usko millään. Näistä liitoista on yhteensä kymmenen joukkuetta kisoissa, ja jokaisen mahdollinen selviytyminen alkulohkosta jatkoon olisi positiivinen yllätys. Egypti on tosin pieni poikkeus: joukkue sai alkulohkoonsa ykköskorista Venäjän, joten Mohamed Salahin joukkojen jääminen alkulohkoon olisi pettymys. Esimerkiksi Senegalissa on toki potentiaalia ja arpaonni oli suotuisa, joten joukkueella on mahdollisuudet pudotuspeleihin. En kuitenkaan usko liidon kestävän mahdollisia neljännesvälieriä pidemmälle, sillä joukkue häviää valmennuksessa sen verran paljon huippumaille.
KT: Afrikan maiden nousua todellisiksi haastajiksi on odoteltu jo pitkään, mutta vielä yksikään afrikkalaismaa ei ole edennyt MM-kisojen välieriin asti. Ja näin tuskin tapahtuu nytkään, vaikka Egyptillä, Marokolla ja Senegalilla onkin kasassa varsin mainioit joukkueet. Olen eri mieltä Eemelin kanssa siitä, ettei jatkopaikkoja olisi odoteltavissa, sillä omissa papereissani ainakin Egypti on ennakkosuosikki etenemään omasta lohkostaan neljännesvälieriin. Lähtökohtaisesti valtaosa aasialaisista ja afrikkalaisista on kuitenkin altavastaajia ja ensimmäiseltä pudotuspelikierrokselta pidemmälle pääseminen olisi miltä tahansa joukkueelta kovan luokan yllätys.
VR: Niin mukava yllätys kuin se olisikin, en jaksa millään uskoa, että Aasiasta tahi Afrikasta on enää välierävaiheessa edustusta mukana. Egyptillä on parhaat eväät edetä alkulohkostaan jatkoon, mutta se on liian riippuvainen Salahista. Voisiko H-lohkon Japani yllättää ikääntyneellä, mutta kokeneella joukkueellaan? Eintracht Frankfurtin tähti Makoto Hasebe tuo uskottavuutta keskikentälle Shinji Kagawan tavoin. Keisuke Honda on elävä legenda ja hyökkäyksessäkin heillä on ratkaisukykyä. Yllätyksiä tapahtuu aina ja kokenut runko voisi vielä viimeisissä arvokisoissaan yltyä mainetekoihin maansa puolesta. Näin niinkuin teoriassa. Käytännössä pitäisin skenaarion toteutumista pienenä ihmeenä.
Kansikuva: Dean Mouhtaropoulos/Getty Images