Näiden piti olla kaikkien aikojen karsinnat, mutta todellisuus on ollut jotain aivan muuta. Ensimmäisessä ottelussa kaatui Färsaaret, mutta sen jälkeen tuloksena on ollut tasapeli ja neljä peräkkäistä tappiota. Onko Suomi oikeasti niin huono?
Mixu Paatelaisen asema on käynyt ottelu ottelulta epävakaammaksi. Päävalmentaja on yrittänyt löytää heikoille otteille syitä esimerkiksi käytettävissä olevasta pelaajamateriaalista.
– Meidän taso ei ole lähelläkään Euroopan huippua, ei lähelläkään. Meillä on paljon paljon tekemistä suomalaisen jalkapallon kehittämisessä. Se työ jatkuu nyt ja se jatkuu aina. Meidän taso ei ole lähelläkään sitä, mitä me halutaan olla, Paatelainen sanoi Unkari-ottelun jälkeisessä lehdistötilaisuudessa ja jatkoi.
– Me ei olla Saksa tai iso jalkapallomaa, jossa on laadussa syvyyttä. Meidän laatukin on sitä, että pitää aika usein valita joko hyökkäysvoittoinen tai puolustusvoittoinen pelaaja. Jompi kumpi puoli ei ole niin vahva. Meillä ei ole tällaisia pelaajia, jotka osaavat puolustaa ja osaa hyökätä pelipaikoittain.
Paatelainen on saannut juurrutettua ajatuksensa jo pelaajien päähän.
– Ei ole mitään selityksiä. Me ei vaan olla tarpeeksi hyviä ja sen takia me hävitään nämä tiukat matsit. Siten ei voi päästä kisoihin, Huuhkajien kapteeni Niklas Moisander manasi lauantaina YLEn tv-haastattelussa.
Onko Suomen materiaali oikeasti niin huono?
Vielä kymmenisen vuotta sitten Suomen materiaali oli aivan toista luokkaa kuin nykyään. Ainakin pelaajat pelasivat Euroopan huippusarjoissa isoissa rooleissa. Kaukana ovat ne ajat, kun joukkue oli täynnä Sami Hyypiän, Jari Litmasen, Antti Niemen ja Mikael Forsselin kaltaisia nimiä.
Nyt Huuhkajat pelaavat pääsääntöisesti Pohjoismaissa, 2. Bundesliigassa, Puolassa tai Venäjällä. Yksittäisiä poikkeuksia toki löytyy, mutta montaa pelaajaa maanosan kärkisarjoista ei löydy. Tärkeintä on kuitenkin, että valtaosa pelaajista on seuroissaan isossa roolissa ja monelle päättynyt kausi oli henkilökohtaisella tasolla uransa paras.
Roman Eremenko oli Venäjän liigan paras pelaaja ja maalipörssin toinen. Kasper Hämäläinen ja Paulus Arajuuri pelasivat hienot kaudet ja juhlivat Puolan mestaruutta. Tim Sparv oli yksi Tanskan liigan parhaita pelaajia ja keräsi kehuja pitkin kautta. Perparim Hetemaj pelasi kenties parhaan kautensa ulkomailla ja oli Euroopan rikotuin pelaaja. Listaa voisi jatkaa pitkään. Miten on mahdollista, että niin monen muuten erinomaisesti pelanneen pelurin taso tippuu välittömästi, kun päälle laitetaan sinivalkoinen paita?
Menestystä voi tulla heikommallakin materiaalilla
Islanti on jatkanut erittäin vahvoja otteita. Maa oli lähellä päästä jo Brasilian MM-kisoihin, mutta Kroatia oli jatkokarsinnassa niukasti parempi. Nyt reilun 300 000 asukkaan maa on menossa heittämällä EM-kisoihin, kun joukkue on kerännyt kuudesta ottelusta 15 pistettä ja johtaa lohkoaan.
Krasnodar (Venäjän jalkapalloliiga), Sandnes Ulf (Norjan toiseksi korkein sarjataso), Rotherham United (Englannin mestaruussarja), Swansea City (Valioliiga) ja Cardiff City (Englannin mestaruussarja). Siinä on viiden Islannin paidassa karsinnoissa eniten pelanneiden pelaajien joukkueet. Kun Islanti kukisti Tšekin edellisessä kamppailussa lohkon kärkiottelussa, niin joukkueen avauskokoonpanossa oli pelaajia myös muun muassa Tanskan sekä Ruotsin pääsarjoista ja Serie B:stä.
Esimerkkejä on paljon muitakin. Islannin lohkossa toisena olevan Tšekin 23 pelaajan rosterista yli puolet tulee Tšekin pääsarjasta. Eivätkä he ole vain varamiehiä, vaan isossa roolissa maajoukkueessakin.
Myös Suomen lohkoa johtavan Romanian joukkueesta lähes puolet tulee Romanian pääsarjasta. Pohjois-Irlantia vastaan valitusta kokoonpanosta vain kolme pelasi Euroopan viidessä parhaassa sarjassa.
Juuri Huuhkajat kaataneen Unkarin kokoonpanosta vain Zoltàn Stieber pelasi päättyneellä kaudella maanosan huippusarjassa. 28-vuotias keskikenttämies palloili päättyneellä kaudella saksalaisen Hamburger SV:n riveissä.
Onko esimerkiksi Islannin materiaali sitten niin paljoa Suomea parempi? Kuluvissakin karsinnoissa joukkue on voittanut esimerkiksi Hollannin sekä Turkin jättäen molemmat nollille.
Ei se ole pelkkää sattumaa, että monet Suomen pelaajista pelaavat illasta toiseen alle tasonsa juuri maajoukkueessa. Valmentajan on tässä tapauksessa katsottava peiliin. Pelejä ei ratkaista paperilla, vaikka kyllä se voittamista helpottaisi kummasti, mikäli kokoonpanosta löytyisi vaikkapa Cristiano Ronaldo tai Lionel Messi. Valmentajan tehtävänä on kuitenkin muovata käytettävissä olevista palasista se toimivin kokonaisuus ja pelitapa, missä pelaajien vahvuudet täydentävät toisiaan. Taitovajetta pitää pystyä paikkaamaan asenteella ja oikealla roolituksella.
Mixu on oikeassa. Ei Suomen materiaali ole lähelläkään maanosan kärkeä, mutta ei se materiaali niin huono ole, että sillä pitäisi hävitä illasta toiseen. Heikommallakin materiaalilla voi pelata hyvin, kunhan se on osaavan valmentajan käsissä. Sen ovat monet muut maat jo osoittaneet.