Faneille.com - Urheilumedian ZlatanEnpä usko, että oli kovin montaa suomalaista jalkapallofania, joka olisi uskonut Huuhkajien vielä nousevan tasapeliin Kroatiaa vastaan, kun Mario Mandžukić liukui maaliviivalta pallon maaliin. Niin monet kerrat olemme joutuneet nielemään karvasta kalkkia jalkapallojoukkueemme nähden. Oman masokistisen muisteloni kirjoitin julki pitkäperjantaina julkaistuun päänavaukseen.
Tämä joukkue kuitenkin yllätti minut. Toisin kuin luulin, niin miehet todella tuntuivat uskovan, että tilanteesta on mahdollista nousta. Niinpä alaleukani kolahti maahan, kun Pyry Soiri teki Kroatialle ”unkarit” tuomalla Huuhkajat tasoihin lisäajalla. Tämä ei mielestäni olisi ollut mahdollista Backen, Mixun tai Baxterin alaisuudessa. Koenkin, että Markku Kanerva on tämän uuden huuhkajailmeen takana.
Luvalla sanoen peli ei ollut kaunista katsottavaa. Oikeastaan koko ottelu oli pirunmoista puolustustaistelua, jossa ei kauniita syöttökuvioita Suomen puolesta viljelty, joten Jolle Pohjanpalon kykyyn tehdä tyhjästä maalipaikkoja luotettiin valtavasti. Niinpä joukkueen usko omaan tekemiseen tuli todella yllätyksenä koetun takaiskun jälkeen. Tuntui, kun suomalaisten selkäranka, joka aiemmin napsahteli pienemmästäkin paineesta, olisi tällä kertaa tehty jostain taipuisasta, mutta äärettömän kovasta materiaalista.
Tämän täytyy johtua vain ja ainoastaan Kanervasta. En tiedä mitä lääkkeitä Rive pelaajille syöttää, mutta minä haluan samoja. Rajattoman kestävyyden ja omaan tekemiseen uskomisen täytyy kummuta psykologiasta. Positiivisuudesta, jolla käsitellään tilanteita. Tuntuu, että Riven joukkueessa ei pelätä hysteerisesti epäonnistumisia, vaan pikemminkin nautitaan onnistumisista. Vaikka joukkueesta selvästi erotti pettymyksen omaan tekemiseen kulmatilanteen jälkeen, kun omissa soi, niin se ei kuitenkaan johtanut päiden painumiseen kuin hetkellisesti. Tämä on näkyvä osoitus siitä, että henki Huuhkajissa on tällä hetkellä todella korkealla tasolla. Niin korkealla, että on syytä heittää ilmoille kysymys: Miksi Markku Kanervalle ei annettu joukkuetta aiemmin käsiin? Miksi hänen piti odottaa rehellistä mahdollisuutta vetää maajoukkuetta näin pitkään?
Myönnän itsekin olleeni äärimmäisen kriittinen kun kuulin Kanervan palkkaamisesta. Vaikka hänen tuloksensa aiemmista lyhyistä pätkistä puhuivat puolestaan, niin pidin häntä liian helppona ratkaisuna. Sitä paitsi oletin, että Kanervan hyvien tulosten taustalla on pikemminkin ollut joukkueen paineeton tila, kuin Riven onnistuminen joukkueen vetämisessä. Periaatteessa myös tällä hetkellä joukkue pelaa vain kunniastaan, joten Riven todelliset kyvyt punnitaan vasta seuraavassa karsinnassa. Mikäli hän kuitenkin edelleen saa vajavaisesta pelaajistosta kaiken irti, voi skeptisinkin jalkapallofani yllättyä iloisesti. Hyvän esimerkin pienen maan menestyksestä tarjoaa Islanti.
Olenkin enemmän kuin iloinen siitä, että pakotettuamme Kroatian kotikentällään tasapeliin autoimme samalla täysin jalkapallohullua Islantia kohti maailmanmestaruuskisoja. Minä todella haluan nähdä jo legendaariseksi muodostuneen viikinkikannustuksen, kun tuhannet islantilaiset matkaavat itänaapuriimme kannustamaan omiaan. Islanti muodostaakin hyvän vertailuaseman Suomeen monella erilaisella tavalla.
Islantilaisten hulluudesta kertoo kaiken vitsillä heitetty idea pystyttää patsas tasoitusmaalin tekijälle Pyry Soirille. Kaiken tämän jälkeen on kuitenkin helppo sanoa, että sen viereen pitäisi pystyttää toinen ja huomattavasti kookkaampi tai arvokkaammasta materiaalista tehty patsas Markku Kanervalle. Niin upeaa työtä hän on kyennyt maajoukkueen kanssa tekemään, vaikka pelaajamateriaali ei todellakaan tällä hetkellä häikäise laadullaan.
Kansikuva: All Over Press