Uusi Serie A -kausi pyörähti käyntiin 18.8. Näe Cristiano Ronaldo ja kumppanit Ruutu+ -palvelussa.Ranskan suurin jalkapallolehti France Football jysäytti viime viikon alkuun kovan uutispommin uutisoidasseen elävän Arsenal-legendan Arsene Wengerin olevan lähellä sopimusta Milanon nukkuvan jättiläisen AC Milanin kanssa. Sekasortoisten vuosien jälkeen hiljalleen paluuta takaisin jalkapallomaailman huipulle tekevä Milanon punamusta seura on ollut viime vuosina melko tuulinen työympäristö, sillä kauden 2014 päätyttyä seuraa on valmentanut peräti seitsemän eri päävalmentajaa. Nykyinen nimi, elävä seuralegenda Gennaro Gattuso on tehnyt haastavassa tilanteessa kelvollista työtä ja miehen irtisanomisessa ei olisi juuri järkeä.
Arsene Wenger uudisti omilla näkemyksillään koko Valioliigan
Arsene Wengerin komea, yli 20 vuotta kestänyt aikakausi Arsenalin peräsimessä tuli päätökseensä viime keväänä. Wenger uudisti käytännössä koko seuran ja teki Arsenalista ultramodernin ja kansainvälisen huippuseuran. Wengerin 22 vuoden aikana Arsenal juhli kolmea Valioliigan mestaruutta ja peräti seitsemää FA Cupin voittoa. Wenger oli piristävä ulkopuolinen tuulahdus vielä tuolloin sisäsiittoiseen Englannin jalkapallokulttuuriin ja hänen ja toisen elävän legendan Sir Alex Fergusonin välinen viha-rakkaussuhde on yhä kirkkaana monen muistissa.
Viime vuosina Wenger kuitenkin tuntui pudonneen pahasti modernin jalkapallon junasta ja tulokset olivat odotuksiin nähden melko vaisuja. Wengerin edellinen mestaruus on kaudelta 2003-2004 ja muutama Englannin cupin voitto ei riittänyt tyydyttämään seuran vaativien kannattajien voitonnälkää. Wenger ei saanut/halunnut käyttää riittävästi rahaa joukkueen uudistamiseen ja myöskään taktisesti hän ei pystynyt kilpailemaan Jose Mourinhon, Antonio Conten ja Pep Guardiolan kaltaisten uuden sukupolven valmentajanimien kanssa.
Loputa Wengerin ja Arsenalin teiden eroaminen taisi olla paras mahdollinen ratkaisu kaikille osapuolille. Wenger oli vienyt kovasti rakastamansa seuran niin korkealle kuin ikinä pystyi ja 22 stabiilin vuoden jälkeen kokonaan ulkopuoliset ajatukset olivat tervetulleita seuran urheilulliseen ajatusmaailmaan. Wengerin sädekehä Arsenalin kannattajien parissa ehti jo ikävästi tahrautua heikkojen viime vuosien myötä mm. internet-meemiksi nousseen ”Wenger Out”-kampanjan myötä, mutta hän sai komeat jäähyväiset viime kauden viimeisessä 5-0 voittoon päättyneessä kotiottelussa, jonka jälkeen harva seuran kannattaja lähti kotimatkalle kuivin silmäkulmin.
AC Milan romahti muutamassa vuodessa huipulta keskinkertaisuuteen
Holtiton, sekava ja kaikesta muusta kuin kärsivällisyydestä viime vuosina tutuksi tullut Serie A:n vitsi numero yksi AC Milan on monella tapaa täydellinen vastakohta Arsenalin pitkäjänteiselle työlle. Vielä kymmenkunta vuotta sitten AC Milanin tilanne näytti varsin hyvältä, sillä Carlo Ancelottin osaavassa valmennuksessa seura kuului Euroopan huipulle. AC Milania edusti tyylikäät ja karismaattiset maailmantähdet, joita kunnioitettiin jokaisessa kolkassa Eurooppaa. Kauteen 2011-2012 päättyi Alessandro Nestan, Clarence Seedorfin, Gennaro Gattuson ja Filippo Inzaghin tasoisten pelillisten ja henkisten johtajien urat ja kyseisen kauden jälkeen AC Milan ei enää ole ollut entisensä.
Rossonerin romahdus on ollut nopea ja kokonaisvaltainen, sillä seuraa pitkään menestyksekkäästi luotsannut Silvio Berlusconi ei enää ollut halukas pistämään samaan tahtiin omaa rahaa seuran pyörittämiseen. Berlosconin oikea käsi Adriano Galliani oli tottunut tuomaan Milanoon kaikkien tuntemia maailmantähtiä, mutta kaksikon loppuvuosina Milan hankki lähinnä keskinkertaisia sarjajyriä Genoan kaltaisista seuroista. Vaikka Milanin pelaajamateriaali oli kaukana entisestä, odottivat seuran kannattajat ja erityisesti johtoporras menestysvuosien jatkumista, mutta Milan romahti myös pelillisesti kauas Roman, Juventuksen ja Napolin taakse.
Milanosta vuonna 2014 lähtenyt Massimo Allegri onnistui omassa roolissaan hyvin, mutta hänen aikakautensa päättymisen jälkeen Milan on epäonnistunut pahemman kerran valmentajavalinnoissaan. Berlusconilla ja Gallianilla oli fiksaatio tuoda seuran vanhoja pelaajia päävalmentajiksi, mutta Clarence Seedorf, Pippo Inzaghi ja Cristian Brocchi olivat aivan liian kovassa paikassa väärään aikaan eikä seuran taustoilla kyteneet riidat ja juonittelut ainakaan helpottaneet kokemattomien valmentajien urakkaa.
Omistajanvaihto osoittautui suureksi virheeksi
Suurimman palonsa Milanin omistajuuteen kadottanut Berlusconi kaupitteli seuraansa melko pitkään, mutta lopulta vuonna 2017 Milan siirtyi historiansa ensimmäistä kertaa kiinalaisomistukseen, kun hämäristä taustoista ponnistanut Li Yonghong niminen liikemies nimitettiin seuran uudeksi presidentiksi. Berlusconi itse väitti myyvänsä Milanin vai hyviin käsiin, mutta moni kyseenalaisti Yonghongin todelliset intressit, erityisesti kuultuaan kansainvälisen rahoitusyrityksen Elliott Managmentin lainanneen satoja miljoonia euroja Yonghongille kauppojen varmistamiseksi.
Uudet kiinalaiset tulivat Milanoon kovin puhein ja vuosi sitten Milan myös törssäsi oikein kunnolla rahaa ensimmäistä kertaa moneen moneen vuoteen. Tuolloinen päävalmentaja Vincenzo Montella sai käytännössä kokonaan uuden joukkueen ja kaikenkaikkiaan uusiin hankintoihin paloi rahaa yli 200 miljoonaa euroa. Raha ei kuitenkaan tuonut onnea, sillä sekavasti esiintynyt Milan putosi Serie A:n kärkikahinoista jo hyvissä ajoin syyskaudella ja heikkojen otteiden myötä Montella sai etsiä itselleen uuden työn.
Kaiken kukkuraksi seuran taustoilla myös kuhisi, kun selvisi että seuran uusi kiinalaisomistaja oli käytännössä kokonaan rahaton. Pitkän väännön jälkeen viime kesänä Milan siirtyi kokonaan Elliott Managmentin haltuun, koska Yonghong ei kyennyt lyhentämään ottamaansa jättilainaa sovittujen aikataulujujen sisällä. Omistajuuden uusi muutos oli Milanin kannalta hyvä asia, sillä nyt seuran takana on bisneksestä paljon ymmärtävä taho, jonka intresseissä on kehittää Milanin toimintaa mahdollisimman paljon. Viime kesän tärkeimmät kaappaukset nähtiinkin kulissien takana, kun Leonardo ja Paolo Maldini tulivat johtamaan seuran urheilupuolta. Vastikään Milan tiedoitti myös nimittäneen pitkään Arsenalissa vaikuttaneen Ivan Gazidiksen uudeksi toimitusjohtajakseen.
Tulisieluinen Gennaro Gattuso on tehnyt loistavaa työtä AC Milanin peräsimessä. (Claudio Villa/Getty Images)
Sekavien vuosien jälkeen Milan kaipaa pitkäjänteisyyttä
Kaiken sekamelskan ja taustojen ongelmien keskellä vielä melko kokematon päävalmentaja Gennaro Gattuso on tehnyt joukkueen peräsimessä erittäin hyvää työtä. Milan ei ole vielä vakuuttanut pelillisesti, mutta tuloksellisesti se on paremmassa vedossa kuin moneen moneen vuoteen. Muutama viikko sitten kärsityn niukan derbytappion jälkeen Milan on kaapinut kolme yhden maalin voittoa, jotka ovat nostaneet joukkueen Serie A:n sarjataulukon neljänneksi. Pitkästä aikaa näyttää siltä, että Milan kamppailee tosissaan paluusta Euroopan ykkösturnaukseen Mestarien liigaan, joten mitä järkeä seuran olisi vaihtaa valmentajaa, kun homma kerrankin toimii liki moitteettomasti?
France Footballin artikkelin mukaan Milanin ja Arsene Wengerin väliset neuvottelut olisivat jatkuneet jo viikkojen ajan ja viime päivinä osapuolet ovat hiljalleen löytämässä kaikkia tyydyttävää ratkaisua. Italialaislehdistö ei ole juuri Wengeriä Milaniin yhdistänyt ja esimerkiksi hyvin Milanin asioista perillä oleva La Stampa kumosi Eurooppaa shokeeraaneet huhut kovasanaisesti sisäpiirilähteisiin vedoten. Seuran urheilupuolen pomo Leonardo myös ilmoitti julkisesti tukensa Gattusolle, mikä on ihan fiksua, sillä Milan on tällä hetkellä UEFA:n erityistarkkailussa viime vuosien talousongelmien vuoksi. Leonardo ja Maldini ovat taistelleet UEFA:n langettamia sanktioita vastaan vetoamalla uuteen pitkään projektiin ja lupaukset asettautuisivat outoon valoon, mikäli Gattusolle annettaisiin potkut kesken joukkueen hyvän pelillisen vireen.
Kaiken kukkuraksi melko suurpiirteisenä valmentajana tunentuksi tulleen Wengerin työskentelytapa tuskin sopii kovin hyvin taktisesti varsin pedanttina tunnettuun Italiaan, jossa mikromanagerointi ja pelin pienimpiin yksityiskohtiin pureutumista arvostetaan kovasti. Wenger saanee vielä mahdollisuuden näyttää osaamistaan muussa huippuseurassa kuin Arsenal, mutta AC Milanin päävalmentajaksi hän ei ole oikea mies.
Kansikuva: Mike Hewitt/Getty Images