BBC:n legendaarisesta Match of Day -ohjelmasta nykyään tunnettu Alan Shearer kuuluu Valioliigan historian suurpelaajiin. Hyökkääjä ponnahti hiljattain otsikoihin, kun Wayne Rooney iski Valioliigaosuman numero 200. ja nousi toisena pelaajana kyseiseen kerhoon. Matkaa tätä nykyä 47-vuotiaaseen Sheareriin on kuitenkin 60 maalia. Tämä artikkeli muistelee jalkapallon synnyinmaan kenties parasta hyökkääjää.
Ehta Geordie
Alan Shearer syntyi työläisperheeseen elokuussa 1970. Hyökkääjän juuret juontavat Gosforthin kaupunginosaan, joka sijaitsee noin viisi kilometriä Newcastlen keskustan pohjoispuolella. Näin ollen Shearer oli luonnollisesti Magpies-kannattaja syntymästään asti ja hän on nostanut suurimmaksi lapsuuden idolikseen Kevin Keeganin.
Koulun joukkueessa keskikentällä loistanut Shearer siirtyi teinipoikana amatööriseura Wallsend Boys Clubin riveihin. Sieltä nuoren talentin löysi Koilis-Englannissa työskennellyt kykyjenetsijä Jack Hixon, joka suostutteli Shearerin muuttamaan toiselle puolelle maata Souhtamptoniin.
Vajaa pari vuotta myöhemmin, keväällä 1988 Shearer pääsi ensimmäistä kertaa Pyhimysten avaukseen muutaman vaihdosta sisääntulon jälkeen ja tuloksena oli hattutemppu Arsenalin verkkoon. Seuraavana päivänä 17-vuotias Shearer laitettiin siivouspuuhiin, jotta nuorukainen pysyisi maan pinnalla. Loistavasta kasvatustyöstään tunnetut Pyhimykset eivät kuitenkaan kiirehtineet nuoren helmensä kanssa, vaan koulivat tästä pikkuhiljaa huippuhyökkääjän, kunnes oli aika jatkaa isompiin ympyröihin.
Shearer ja Chris Sutton ovat yksi Valioliiga-historian kovimmista kärkipareista
Kesällä 1992 Shearerin odotettiin siirtyvän Manchester Unitediin, mutta Shearerin mukaan suurseuran kiinnostusta ilmaissut puhelinsoitto ei saanut jatkoa ja hyökkääjä päätyi nousijajoukkue Blackburn Roversiin, jota rahoitti paikallinen teollisuuspohatta Jack Adams. Vajaan neljän miljoonan punnan hintalappu oli tuohon maailman aikaan Englannin uusi siirtoennätys.
Shearerin debyyttikausi Lancashiressä meni osittain pilalle loukkaantumisen takia, mutta maaliverkko heilui silti 16 kertaa 21 otteluun. Hyökkääjä kiilasi Valioliigan huipulle viimeistään kaudella 1993-94, jolloin hän maalasi peräti 31 kertaa Liverpool-legenda Kenny Dalglishin valmentamassa joukkueessa.
Kesä 1994 oli monella tapaa käänteentekevä. Adams avasi kukkaronnyörejään ja hankki Chris Suttonin Norwichista, joka saapui Ewood Parkille lähes seitsemän miljoonan punnan siirtosummalla ollen ensimmäinen viisinumeroista viikkopalkkaa nauttinut Valioliigafutaaja. 90-luvun Valioliigalle oli tyypillistä perienglantilainen 4–4–2-ryhmitys, jolle ominaista oli luonnollisesti legendaariset kärkiparit. Shearer ja Sutton muodostivat yhden koko sarjan historian parhaista. Fyysiset, kookkaat ja maalinnälkäiset englantilaiset tukivat toisiaan summaten 49 osumaa. Shearer teki Valioliigan yhä voimassa olevan yhden kauden maaliennätyksen 34 osumallaan ja Sutton säesti talismaania 15 maalilla. Kärkiparin maalit siivittivät pari kautta aiemmin nousseen Roversin sensaatiomaiseen Valioliigamestaruuteen, joka jäi samalla Shearerin uran ainoaksi suurvoitoksi.
Kaudella 1994-95 Shearer teki edelleen voimassa olevan yhden kauden maaliennätyksen (34) ja juhli uransa ainutta Valioliigamestaruutta. (Getty Images)
Seuraava kausi oli kuitenkin vaikea. Dalglish siirtyi Roversin operatiiviseen johtoon ja tilalle tuli Ray Harford, joka halusi antaa mahdollisuuden mestaruuden voittaneille pelaajille, eikä näin ollen tehnyt merkittäviä hankintoja. Tuloksena oli 7. sija ja putoaminen Mestarien liigasta jo lohkovaiheessa. Shearerin maalijyvä oli kuitenkin kohdillaan, hyökkääjän maalattua 31 kertaa.
Blackburnin heikon kauden jälkeen Shearer matkasi Englannin ykköskärkenä jalkapallon synnyinmaassa pelattuihin EM-kisoihin. Kyseiset kisat muistetaan ennen kaikkea nykyisen maajoukkueluotsi Gareth Southgaten missaamasta rankkarista Saksaa vastaan, joka päätti isäntien kisat välieriin. Kisojen jälkeen Shearer koki, että hän haluaa siirtyä urallaan eteenpäin. Neljän Blackburnissa pelatun kauden aikana 112 maalia iskeneen kärjen perässä oli kaksi Unitedia: Newcastle ja Manchester.
Newcastlen kaikkien aikojen numero yhdeksän
Jalkapallohistoria voisi näyttää tällä hetkellä kovin toisenlaiselta jos Shearer olisi siirtynyt Sir Alex Fergusonin siipien alle. Valinta oli kuitenkin selvä, sillä hyökkääjä kasvoi jokaisen newcastlelaisen tavoin kannattamaan harakoita ja sanoi haaveilleensa jo lapsena kantavansa jonain päivänä Newcastlen legendaarista pelinumero 9.
Shearerin siirtosumma kesällä 1996 oli tuohon maailman aikaan hulppea 15 miljoonaa puntaa, joka oli samalla uusi maailmanennätyssumma. Nuoruuden idolinsa Keeganin luotsaamassa joukkueessa Shearer yhytettiin kärkipariksi toisen 90-luvun legendaarisen englantilaishyökkääjän, Les Ferdinandin kanssa. Newcastle oli tiukasti mestaruustaistossa, kunnes Keegan yllättäen jätti pestinsä talvella ja tilalle tuli Shearerille Blackburnista tuttu Kenny Dalglish. Kausi oli valmentajan vaihdoksesta huolimatta menestys, kun Shearer voitti jälleen maalipörssin iskien 25 nyyttiä ja johdatti Newcastlen toiseksi.
Seuraavalle kaudella Newcastlen piti olla valmis voittamaan mestaruus, mutta Shearer teloi nilkkansa ennen kauden alkua ja Ferdinand myytiin Tottenhamiin. Talismaanin puuttuminen näkyi ja Magpies jäi vasta sijalle 13. Heikkoa sesonkia seurasi jääminen kolme kertaa kärkikymmenikön ulkopuolelle, vaikka kaudella 1999-00 Shearer osui 23 kertaa.
Shearerin debyyttikauden jälkeen Newcastle putosi auttamatta Valioliigaa vuosituhannen vaihteessa hallinneiden Man Unitedien ja Arsenalin taakse. Sheater ja Newcastle tulivat vielä kerran kaudella 2002-03, jolloin Sir Bobby Robsonin luotsaama ryhmä sijoittui kolmanneksi. Pokaalit St. James’ Parkilla jäivät kuitenkin haaveiksi ja Shearer ripusti nappulat naulaan kauden 2005-06 päätteeksi miltei 36-vuotiaana. Vielä viimeiselläkin Valioliigakaudellaan konkarikärki tempaisi 10 osumaa.
Jos tiettyjen seurojen kohdalla on puhetta ikonisista numeroista, on Newcastlen ysipaita yksi saarivaltakunnan legendaarisimmista. Ensimmäinen todellinen superhyökkääjä ja fanien edelleen rakastama yhdeksikkö oli vuosina 1943-57 Harakoissa pelannut Jackie Milburn, joka on 200 maalillaan Shearerin jälkeen seuran toiseksi kovin maalintekijä. Toinen legendaarinen ysi oli Supermac lempinimeä kantanut Malcolm MacDonald, joka pelasi Newcastlessa 70-luvulla. Ennen Sheareria ysipaitaa kantoivat Les Ferdinand ja Andy Cole.
Yleisesti ottaen Sheareria pidetään kuitenkin seuran historian kovimpana ysinä. Se lienee suurin kunnianosoitus mitä Newcastlea koko ikänsä kannattanut ja ysipaidasta haaveillut Geordie voi kuvitella. Vaikka Shearer ei lopulta voittanut Newcastlen kanssa mitään, 206 maalia ja se tosiasia, että hän kieltäytyi Man Unitedin kutsusta pelatakseen kotikaupungin seurassa, tekevät Shearerista koilisen suurseuran kaikkien aikojen pelaajan. Shearer on myös todennut saavuttaneensa suurimman unelmansa, puettuaan Newcastlen ikonisen ysipaidan päällensä.
Pelaajauransa jälkeen Shearer suoritti UEFAn Pro valmentaja -lisenssin, mutta kieltäytyi muun muassa Englannin apuvalmentajan pestistä. Loppuviimein Shearer nähtiin penkin takana keväällä 2009, jolloin hän toimi kahdeksan ottelua Newcastlen tilapäismanagerina. Harakat kuitenkin putosivat sarjasta, eikä sekopäisenä omistajana tunnettu Mike Ashley luottanut managerina kokemattomaan pelaajalegendaan. Lyhyen pestin jälkeen Shearer jätti valmennuspuuhat ja on tullut tunnetuksi BBC:n Match of the Day -ohjelman vakiokasvona.
Cast in Bronze. Shearerin patsas komistaa St. James’ Parkin edustaa. (Stu Forster/Getty Images)
Peribrittiläinen ysi
Mikä Shearerista sitten teki niin hyvän hyökkääjän? Reipas kymmenen vuotta sitten uransa lopettanut kärkimies oli ensinnäkin ilmiömäinen viimeistelijä. Shearer pystyi laittamaan palloa verkkoon kummallakin jalalla ja oli loistava pääpelaaja. Sen lisäksi, että Shearer oli yksi koko lajin historian parhaista viimeistelijöistä, omasi hyökkääjä loistavan maalintekopelisilmän. Shearer osasi ajoittaa liikkeensä, jonka myötä 183-senttinen hyökkääjä pääsi jatkuvasti maalipaikoille.
Kun pysähtyy tarkemmin pohtimaan Shearerin maalitilastoja, ymmärtää kuinka ilmiömäisestä pelaajasta on kysymys. Shearer oli 22-vuotias, kun Valioliiga käynnistyi syksyllä 1992 ja iski 14 pelaamansa kauden aikana hurjat 260 maalia. Pelattua kautta kohden lukema on vajaa 19 nyyttiä sesonkiin. Nykypelaajista melkeinpä ainoa, jonka voisi edes kuvitella haastavan Shearerin hurjaa ennätystä on Tottenhamin Harry Kane. 24-vuotiaalla Spurs-hyökkääjällä on kasassa 80 maalia, joten matkaa Sheareriin on vielä 180 täysosumaa. Jos Kane pelaisi Shearerin tavoin 36-vuotiaaksi, pitäisi hänen maalata keskimäärin 16,4 kertaa jokaisella kaudella, jotta hänestä tulisi Valioliigan kaikkien aikojen maalipyssy.
Pelaajaprofiililtaan Shearer oli vanhan liiton englantilaishyökkääjä. Hän oli ennen muuta maalipyssy, vaikka nuorempana Shearer oli pelaavammassa roolissa., Maaliin johtaneita syöttöjä mies kirjautti 64 kappaletta koko Valioliigauransa aikana. Potkutekniikka Shearerilla oli kuitenkin kunnossa, sillä hän ampui toisinaan maaleja myös vapaapotkuista ja antoi yleisesti ottaen lähes kaikki Newcastlen erikoistilanteet.
Fysiikaltaan Shearer ei ollut peto, mutta tarpeeksi iso pärjätäkseen toppareiden kanssa ja voittaen pääpalloja. Hyökkääjä myös liikkui suht ketterästi, mutta Shearerin kohdalla ajoituksen merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Kuningaspelin historiassa ei olla nähty montaa pelaajaa, jotka kykenivät yhtä mestarillisesti ajoittamaan liikkeensä kentällä.
Jalkapallokykyjen ohella Shearer oli myös johtaja. Hän kipparoi Newcastlea lukuisia vuosia, jonka lisäksi hyökkääjä kantoi myös Englannin kapteenin nauhaa 90-luvun lopussa. Maajoukkueuransa Shearer päätti kesän 2000 EM-kisoihin ja on jälkeenpäin todennut, että juuri kotikisoissa heidän olisi pitänyt voittaa EM-kultaa.
Vaikka Shearer tuli tunnetuksi seurajoukkueen ja maajoukkueen kapteenina, ei hän ollut helpoin persoona. Vaikka yhdenkään pelaajan ei pitäisi olla seuraa suurempi, oli Alan Shearer sitä Newcastlessa. Newcastlea kaudella 1998-99 luotsannut entinen suurpelaaja Ruud Gullit ei tullut toimeen Shearerin kanssa ja jopa penkitti hyökkääjää Tyne-Wear Derbyssä, jonka Newcastle hävisi. Muutamaa päivää myöhemmin Gullit sai kenkää. Hollantilaisen tilalle tullut Sir Bobby Robson kuitenkin ymmärsi Shearerin merkityksen koko seuralle. Shearerin mukaan oli juuri Robsonin ansiota, että Newcastle nousi putoamistaistosta Mestarien liigaan.
Kunnianosoituksena upeasta urastaan Shearer sai vuonna 2016 brittiläisen imperiumin komentajan (CBE) arvonimen. Samana vuonna Newcastle United esitteli stadionin edustalle pystytetyn patsaan. Vuonna 2004 Shearer arvostettiin englantilaisen jalkapallon kunniagalleriaan, jonka ohella hänet palkittiin vuosikymmenen parhaana kotimaisena pelaajana 90-luvulla. Maalikuninkuuden Shearer voitti kolmesti ja vuonna 1996 hän tuli Ballon d’Or -kisassa kolmanneksi.
Vaikka Shearer muistetaan ennen kaikkea Newcastle-legendana, pelasi hän eittämättä parasta jalkapalloaan juuri Blackburnissa, jossa mies jäi neljän kauden aikana vain kerran alle 30 maalin. Vaikka ajat ovat muuttuneet, eivätkä kahden kärjen systeemissä loistaneet fyysiset maalisiepot välttämättä enää tänä päivänä liekehtisi, taistelisi Alan Shearer taatusti maalikuninkuudesta nykyäänkin.
Shearerin viimeistelytaito yhdistettynä mestarilliseen kykyyn ajoittaa liikkeet tekevät hänestä Valioliigan 25-vuotisen historian parhaan hyökkääjän, jonka maaliennätystä tuskin tullaan koskaan rikkomaan.
Seuraa Valioliigan huippujännittäviä vaiheita Viaplay-palvelusta, koko kauden ajan.
Lähteet: Newcastle United, Transfermarkt, Valioliiga, Sky Sports: Football’ Greatest (Dokumentti),
Kansikuva: Ross Kinnaird/Getty Images