Valioliigan ystäviä hemmotellaan sunnuntaina kolmen ottelun verran. Näistä kaksi on todellisia huippukamppailuja kun Everton ja Liverpool mittelevät Merseysiden herruudesta ja myöhemmin Arsenal ja Manchester United ottavat yhteen. Sunnuntain täydentää Swansean ja vahvassa vireessä olevan Tottenhamin kohtaaminen. Tässä tulee ennakkomme sunnuntain peleihin.
Everton – Liverpool klo 15.30
Valioliigan kolmen ottelun sunnuntaikierros alkaa yhdellä koko liigan kiimaisimmista peleistä, nimittäin Merseysiden derbyllä. Tällä kertaa on Liverpoolin vuoro siirtyä alle kilometrin matka Stanley Parkin läpi Goodison Parkille, jossa Everton toimii isäntänä. Kyseiset joukkueet kohtasivat ensimmäisen kerran vuonna 1894 ja tuleva paikallispeli on järjestyksessään 276. näiden seurojen välillä. Viime kaudella kumpikin Merseysiden derby päättyi tasapeliin, kun syksyllä pisteet jaettiin lukemin 1–1 Anfieldilla ja Evertonin kotipeli päättyi maalittomaan 0–0-tasapeliin. Kilpakumppanit lähtevät tulevaan derbyyn äärimmäisen tasaisista lähtökohdista, sillä Liverpool vaanii pisteen päässä, 12 pinnaa kerännestä Evertonista. Sarjataulukossa Everton on viidentenä ja Liverpool sijalla 9.
Loukkaantumissumasta kärsivä Everton
Merseysiden sininen joukkue on avannut kautensa varsin pirteästi, vaikkakin se on kärsinyt pahasti loukkaantumisista. Tällä hetkellä sairastupaa miehittävät Tom Cleverley, Muhamed Besic, Tony Hibbert, Steven Pienaar sekä Leighton Baines. Kysymysmerkkejä paikallispeliin ovat puolustuksen tukipilarit John Stones ja Seamus Coleman. Niinpä Evertonin parhaasta puolustuslinjasta voi puuttua peräti kolme pelaajaa, jos Coleman ja Stones ovat maanantain tapaan sivussa. Varamiehet ovat toki onnistuneet hyvin, esimerkiksi Bainesia hyvin paikannut Brendan Galloway, mutta Liverpool on sen tason vastustaja, että maanantaina nähdyllä linjalla olisi pomminvarmasti vaikea peli edessään.
Everton pelasi viimeksi maanantaina. Joukkue teki loistavan nousun West Bromwichin vieraana, kun se nousi toisella puoliajalla 2–0-tappioasemasta 2–3-voittoon. Ilotulitusta The Hawthornsilla johti erityisesti Romelu Lukaku, joka onnistui maalinteossa kaksi kertaa. Evertonin kannalta belgihyökkääjän onnistumiset ovat elintärkeä asia, sillä Toffeesin maalinteko nojaa pitkässä juoksussa vahvasti juuri Lukakuun. Toinen nousua vahvasti alustanut pelaaja oli oikealla laidalla pelannut Gerard Deulofeu, joka syötti molemmat Lukakun maalit ja haastoi muutenkin laidallaan erinomaisesti.
Epätasainen Liverpool
Kuten jo ennakkoon odoteltiin Liverpoolin kausi on ollut epätasaista suorittamista, kun peliesitykset heittelevät pelistä toiseen. Merseysiden punaiset aloittivat kautensa mainiosti kahdella 1–0-voitolla, jota seurasi maaliton tasapeli Arsenalin vieraan. Hyvän alun jälkeen tuli kuitenkin reippaasti lunta tupaan, kun Pool saavutti kolmesta seuraavasta pelistään vain yhden pisteen. Voitoton putki kuitenkin katksesi viime lauantaina, kun Pool kaatoi Aston Villan 3–2 kotikentällään. Vaikka Villa-pelin voitto olikin hieman nihkeä, oli Reds-kannattajilla aihetta juhlaan, kun pahassa vammakierteessä ollut Daniel Sturridge, iski kaksi maalia ja johti hyökkäystä. Sturridgen rooli korostuu myös paikallispelissä, kun joukkueen toisen huippuhyökkääjän, Christian Benteken pelikunto on arvoitus.
Yksi syy Poolin epätasaisuuteen löytyy Jordan Hendersonin loukkaantumisesta, ja mies on sivussa vielä ainakin tämän kuun. Kapteenin ohella tulevan pelin missaavat myös Dejan Lovren, Roberto Firmino ja pitkäaikaispotilas Jon Flanagan. Niinpä joukkueiden voimasuhteiden voi väittää olevan suht tasaiset, sillä kummaltakin puuttuu muutamia avainpelaajia.
Arvaamaton paikallistaisto
Kuten luultavasti jokainen jalkapalloa seuraava tietää, paikallispelit ovat aina erityisiä kaikille tapahtuman osanottajille, jonka takia ne ovat yleensä vaikeasti ennustettavissa. Tämän huomaa myös Merseysiden derbyistä – jos viime kaudella pelit olivat vähämaalisia, niin edellisellä kaudella pisteet jaettiin Goodison Parkilla lukemin 3–3, ja Liverpool murjoi Evertonin Anfieldilla 4–0. Niinpä tulevasta pelistä voi odottaa ihan mitä vaan – edessä saattavat olla maalitalkoot tai tiukka puolustustaistelu. Myös voimasuhteet saattavat muuttua nopeasti, sillä näissä kuumissa paikallispeleissä on nähty vuosien varrella lukuisia ulosajoja.
Maalinteon suhteen katseet kääntyvät näihin miehiin, Lukakuun ja Sturridgeen. Kuva: Getty
Liverpoolin osalta mielenkiinto kohdistuu jälleen kerran Brendan Rodgersin taktiikan valintaan. Pohjois-irlantilainen on peluuttanut ryhmäänsä muodoissa 4–2–3–1, 4–3–3 ja viimeisimpänä 4–3–1–2. Luultavasti Rodgers suosii viimeisintä, sillä erityisesti Sturridge on parhaimmillaan kahden kärjen -systeemissä. Myöskään Benteken poissaolo ei olisi katastrofi, sillä hiljattain ensimmäisen maajoukkuekutsunsa saanut Danny Ings on pelannut viime aikoina lupauksia herättävästi.
Ottelun kulun ja ratkaisun kannalta mielenkiintoinen taistelupari onkin juuri Sturridgen ja Lukakun kohtaaminen. Toki kummatkin pelaavat kärjessä, joten keskinäisiä taisteluista on turha odottaa, mutta koska kumpikaan joukkue ei ole kunnostautunut puolustuspelissä viime aikoina, siunaantuu huippuhyökkääjille varmasti paikkoja maalintekoon. Näin ollen se kumman ykköstykki on kliinisempi, tulee olemaan vahvoilla ottelussa. Myös keskikentän hallinta on hyvin tärkeää, tässä suhteessa Evertonilla on hienoinen etu, koska Gareth Barry–James McCarthy –kaksikko on ainakin pallollisesti ilman Hendersonia operoivaa Liverpoolin konehuonetta edellä. Tosin Rodgersin keskikenttävalintojen spekulointi on kuin tyhjä arpa, varmuudella voi sanoa, että ainakin James Milner nähdään avauksessa. Keskikentän pohjapelaajien yläpuolella pelaavat joukkueiden pelinrakentelun sielut, Ross Barkley ja Philippe Coutinho, jotka ovat avanneet kautensa pirteästi ja pakottavat vastustajan pohjapelaajat olemaan kokoajan hereillä.
Kuten jo edellä todettiin tässä pelissä voi tapahtua mitä vaan. Heitetäänkin erittäin hatarana tulosveikkauksena 2–2.
Ottelu näytetään suorana MTV Sport 1 –kanavalla klo 15.15 alkaen
Arsenal – Manchester United klo 18.00
Jos sunnuntain avauspeli on herkullinen, ei myöskään seuraava peli jätä kylmäksi, kun sarjakärkenä 8. ottelukierrokselle lähtenyt Man United matkaa neljäntenä majailevan Arsenalin vieraaksi. Piste-eroa joukkueiden välillä on kolme pinnaa, joten voitolla Arsenal nousee Unitedin kanssa tasapisteisiin. Kyseessä on kahden Valioliiga-ajan suurseuran mittelö ja vaikka kilpailuun mestaruudesta on tullut muitakin seuroja, ovat näiden joukkueiden kohtaamiset aina massiivisia otteluita. Merseysiden derbyn tapaan myös Arsenal ja ManU ottivat ensimmäistä kertaa yhteen vuonna 1894, tosin joukkueiden nimet olivat tuolloin Newton Health (ManU) ja Woolwich Arsenal. Yli sadan vuoden aikana joukkueet ovat kohdanneet kaikkiaan 221 kertaa. Viime kaudella suurseurat kohtasivat kolme kertaa, kun ensin ManU kävi hakemassa David De Gean johdolla torjuntavoiton Emiratesilta lukemin 1–2. Talvella Arsenal maksoi potut pottuina, kun se pudotti Punaiset paholaiset Old Traffordilla FA Cupin puolivälierässä niin ikään 1–2, ex-ManU Danny Welbeckin voittomaalilla. Kauden kolmannessa kohtaamisessa pisteet jaettiin 1–1-tuloksella.
Vaikka viime kausi olikin tulosten osalta tasainen, on ManU ollut 2010-luvulla selvästi niskan päällä joukkueiden keskinäisissä otteluissa. Tästä kertoo jo sekin tosiseikka, että Arsenalin edellinen voitto Valioliigaviheriöiltä menee yli neljän vuoden päähän, kun Tykkimiehet nappasivat Punaisista paholaisista 1–0-kotivoiton toukokuussa 2011. Kenties ikimuistoisin kohtaaminen joukkueiden välillä nähtiin muutama kuukausi Arsenalin edellisen voiton jälkeen, kun United ruhjoi parhaat pelaajansa kesällä menettäneen Arsenalin Manchesterissa peräti 8–2.
Arsenalin hyökkäys toimii, puolustus ei
Tykkimiesten osalta alkukausi oli tuskailua maalinteon kanssa, kun joukkue ei meinannut millään löytää keinoja toimittaa palloa verkon perukoille – vaikka se rakensi selvästi eniten maalipaikkoja koko sarjassa. Viime aikoina Gunnersin hyökkäys on kuitenkin alkanut toimimaan, mihin suurimpana yksittäisenä tekijänä on Alexis Sanchezin hyvän vireen löytyminen. Raskaan Copa American jälkeen chileläinen ei ollut yhtä terävä kuin viime kaudella, mutta viime viikonlopun Leicester-pelissä maaliton putki lensi komeasti roskakoppaan, kun Sanchez paukutti hattutempun kettujen verkkoon. Miehen hyvä vire sai jatkoa myös tiistai-iltana Mestarien liigassa, kun Sanchez osui Olympiakoksen verkkoon. Sanchezin ohella myös Theo Walcott on ottanut paikkansa piikistä ja kiittänyt Arsene Wengeriä luotosta tekemällä maaleja. Tuulennopea englantilainen on osunut viimeisessä neljässä pelissään kolme kertaa ja jatkanee avauksessa myös ManU:a vastaan.
Jos maalihanat ovat Arsenalin osalta auenneet, on puolustuspeli ontunut pahasti. Tykkimiehet ovat Liigacupia lukuun ottamatta päästäneet vähintään kaksi maalia edellisessä neljässä pelissä. Puolustuksen akilleen kantapää on erityisesti erikoistilanteet, joista voittomaalin tekivät muun muassa Chelsea ja Dinamo Zagreb. Myös Olympiakos rankaisi tykkimiehiä kahteen kertaan kulmapotkuista, kun kreikkalaiset hakivat historiansa ensimmäisen voiton Englannista tiistaina, lukemin 2–3. Tykkimiesten puolustusvaikeuksia ei helpota ykköstoppari, Laurent Koscielnyn saama takareisivamma, joka pitää miehen sivussa ainakin kolme viikkoa. Muita toipilaita ovat Mathieu Flamini, Mikel Arteta, Jack Wilshere, Danny Welbeck ja Tomas Rosicky. Näin ollen Gunnersin puolustuspää operoi tällä hetkellä todella kapealla materiaalilla, kun polvivammastaan toipunut Francis Coquelin on ainut kunnossa oleva 6-paikan mies.
Martial avasi padot
Man Unitedin alkukauden puheenaihe on ollut teinisensaatio Anthony Martial, joka saapui Monacosta muhkealla hintalapulla siirtoikkunan viime päivinä. Ennen syyskuun maaottelutaukoa Unitedin ruuti oli märkää, kun se onnistui iskemään kolme maalia neljässä pelaamassaan ottelussa. Krittiikkiä Louis Van Gaalin miehistö sai erityisesti hidastempoisesta hyökkäämisestä. Maaottelutauon jälkeen tahti on muuttunut ja ilotulitusta on johtanut juuri Martial. Nuori ranskalainen liikkuu pallottomana erittäin hyvin ja omaa hyvän maalivainun, mistä kertoo kolme maalia kolmessa ottelussa. Unitedin maalitehtailu on yltynyt muutenkin koviin lukemiin, sillä se on iskenyt viimeisessä kolmessa Valioliiga-pelissä yhdeksän maalia.
Päänvaivaa Van Gaalille aiheuttaa kuitenkin puolustuksen loukkaantumishuolet. Karmealla tavalla loukkaantunut Luke Shaw on sivussa ainakin huhtikuulle, ja hyvin kautensa aloittanutta nuorukaista paikannut Marcos Rojo on myös sivussa. Yhtenä mahdollisuutena on siirtää Daley Blind topparin paikalta hollantilaiselle tutummalle vasemman laitapakin tontille, jolloin hiljattain kuntoutunut Phil Jones ottaisi topparin paikan. Toinen vaihtoehto on jatkaa viime viikonlopun tapaan, jolloin Mattia Darmian pelaisi vasempana pakkina ja Antonio Valencia oikeana. Niinpä hollantilaismanageri joutuu punnitsemaan eri vaihtoehtojen välillä, mutta ensimmäinen voi olla varteenotettavampi, sillä se on puolustamisen kannalta hieman tukevampi, varsinkin kun vastassa on vahva hyökkäys. Puolustajien ohella ManU:lta ulkona on varmuudella Ander Herrera. Michael Carrickin pelikunto on vielä kysymysmerkki.
Kahden hyvän hyökkäyksen kohtaaminen
Kuten jo yllä mainittiin kummankin joukkueen osalta hyökkäyspeli on iskussa. Kumpikin joukkue teki Mestarien liigassa kaksi maalia kotikentillään, tosin sillä erotuksella, että Arsenal päästi kolme ja ManU vain yhden, kun se kaatoi Wolfsburgin keskiviikkona. Niinpä Van Gaalin taktiikan valinta herättää suurta mielenkiintoa, sillä esimerkiksi viime kaudella United tuli Emiratesille ainoastaan puolustamaan ja oli purjeessa käytännössä koko pelin, mutta rankaisi Manumaisesti omista paikoistaan. Erityisesti Emiratesilla ManU on kurittanut Arsenalia vastahyökkäyksillä, joihin joukkue lähtee Wayne Rooneyn johdolla todella terävästi. Kotiyleisön edessä Wenger tuskin luopuu pallonhallintaan perustuvasta filosofiastaan, joten Arsenalilta voi odottaa tuttua lyhytsyöttöpeliä.
Francis Coquelin on paljon vartijana Tykkimiesten keskikentällä. Kuva: Getty
ManU:n osalta tuleva ottelu on ensimmäinen kunnon testi, sillä se ei ole kohdannut vielä muita viime kauden top4-joukkueita. Unitedin tililtä ei löydy myöskään kovia vieraspelejä, joten Van Gaalin taktiikkavalinta on vielä pienoinen arvoitus. Joka tapauksessa vastakkain on kaksi eniten palloa hallinnutta joukkuetta koko liigassa, kun sekä Arsenal että ManU ovat pitäneet palloa 56-prosenttisesti. Varsinkin hyvässä vireessä olevan Juan Matan rooli tulee olemaan mielenkiintoinen, sillä hyvin peliä tekevä espanjalainen ei ole omimmillaan vastahyökkäyspelissä. Kummankin joukkueen kannalta keskikentän keskustan pelaajien suorittaminen nousee huippukamppailussa keskiöön, erityisesti 6-paikkaa miehittävien ranskalaisten – Coquelinin ja Morgan Schneiderlinin, joiden tehtävänä on rikkoa vastapuolen pelinrakentelua. Ranskalaisten vierestä löytynee box-to-box –tyyppiset pelaajaat – Santi Cazorla ja Bastian Schweinsteiger, joiden pitää pystyä auttamaan puolustusta.
Tulevan huippukamppailun avaimet löytyvätkin kollektiivisen kenttätasapainon löytämisessä. Arsenal ei voi lähteä ManU:a vastaan yltiöhyökkäävällä pelinrakentelulla liikenteeseen, sillä United kääntää katkojen jälkeen terävästi vastaan. Näin ollen Arsenalin kannalta on ensi arvoisen tärkeää löytää hyvä tasapaino hyökkäyksen ja puolustuksen välillä, ettei synny tilanteita, jossa vierailijat pääsevät hyökkäämän pahimmillaan kolmella tai neljällä pelaajalla Arsenalin toppariparia vastaan. Unitedin taas täytyy hyökätä järkevästi, sillä nopeina pelaajina Sanchez ja Walcott ovat äärimmäisen hyviä vastaiskuissa. Unitedin täytyy muutenkin puolustaa tiiviisti, sillä Arsenalin hyvät pelintekijät, etupäässä Mesut Özil ja Cazorla löytävät varmasti tarvittavat tilat hyökkäyspäässä, mikäli puolustuspeli rakoilee.
Ottelusta voi siis luvan kanssa odottaa viihdyttävää, sillä United on esimerkiksi viime kauteen verrattuna huomattavasti paremmassa iskussa, eikä park the bus –taktiikkaa toivon mukaan tulla näkemään. Niinpä vahvassa vireessä olevat hyökkäyskalustot pääsevät loistamaan ja eikä ottelu jätä varmasti ketään kylmäksi. Ympäripyöreänä tulosveikkauksena Arsenalin 2–1-kotivoitto.
Ottelu näytetään suorana MTV Sport 1 –kanavalla klo 17.45 alkaen
Swansea – Tottenham, klo 18.00
Pohjois-Lontoon toinen joukkue Tottenham matkaa sunnuntain kolmannessa pelissä Walesiin, Swansean vieraaksi. Vastakkain ovat joukkueet joiden kuntopuntari näyttää hyvin erilaiselta. Joutsenet avasivat kautensa loistavasti, kun Garry Monkin miehistö keräsi neljästä ensimmäisestä pelistään 8 pistettä. Viimeiset kolme peliä ovat kuitenkin tuoneet vain yhden pisteen ja joukkue majailee tällä hetkellä sarjataulukossa sijalla 12. Loistavasti kautensa avanneiden Bafetembi Gomisin ja syyskuun pelaajaksi valitun Andrew Ayewin peliesitykset ovat laskeneet pahasti ja Joutsenten pitäisikin kääntää kurssinsa pikaisesti, mikäli se mielii taistella Euro Cup -paikoista.
Tottenham aloitti tulevasta vastustajasta poiketen todella nihkeästi, mutta liihottaa nyt kolmen ottelun voittoputkessa. Viime lauantaina Spurs murskasi kotikentällään alkukauden ylivoimaisimman joukkueen, Manchester Cityn. Cityä vastaan joukkueen esitys oli loistava, eikä Spurs lamaantunut vieraiden johto-osumasta, vaan runnoi vakuuttavan 4–1-voiton. Cityn ohella White Hart Lanella murskaantui Spursin tärkeimmän pelaajan, Harry Kanen selässä roikkunut apina, kun nuori englantilainen korkkasi maalitilinsä tälle kaudelle. Myös Erik Lamela antoi vihdoin osviittaa siitä, minkä takia argentiinalainen aikoinaan ostettiin isolla rahalla Tottenhamiin. Spursin vahvan hyökkäyksen täydentää hiljattain kuntoutunut Christian Eriksen ja vahvasti Spurs-uransa avannut Son Heung-Min. Tottenhamin puolustuspelikin on näyttänyt viime peleissä hyvältä, joten joukkue lähtee tulevaan kamppailuun todella hyvistä asetelmista.
Kuten jo edellä mainittiin vastakkain on kaksi hyvin erilaisessa vireessä olevaa joukkuetta ja vaikka Swansealla on kotikenttäetu puolellaan jatkaa Tottenham Joutsenten tuskaa ja vie pisteet mukanaan pääkaupunkiin, lukemin 0–1.
Ottelu näytetään suorana MTV Max –kanavalla klo 17.45 alkaen.
Kansikuva: Getty