Viidennen kerran 2010-luvulla pudotuspeleihin tiensä raivannut Denver Broncos lähti kauteen monien asiantuntijoiden papereissa heikentyneellä joukkueella. Viime vuoden ennätyksiä rikkoneesta joukkueesta oli vaihtunut niin päävalmentaja kuin useampi avainpelaajistakin. Myös Faneille.comin toimitus arvioi joukkueen yltävän nipin napin vain kahdeksaan voittoon ja siten pelaavansa itsensä ulos pudotuspeleistä. Toisin kuitenkin kävi ja Broncos onnistui kuin ihmeen kaupalla kipuamaan AFC:n voittajana haastavasta kaudesta maaliin. Ennen tulevaa finaalia onkin hyvä ottaa pikakatsaus menneeseen kauteen.
Niukalla voitolla kauteen
Uuden päävalmentajansa Gary Kubiakin johdolla ensimmäisen runkosarjaottelunsa pelannut Broncos ei hurmannut viime kauden kaltaisella heittopelillään, mutta ei myöskään tyytynyt Kubiakin tavaramerkkiin eli juoksupeliin. Niukka 19–13-voitto tuli ennen kaikkea loistavan puolustuspelin turvin, jonka kruunasi Aqib Talibin tekemä joukkueen ainoa TD kolmannella jaksolla. Kaikki muut pisteet joukkue järjesteli Brandon McManuksen pitkillä potkumaaleilla.
Voittoputki katkeaa ja Peyton loukkaantuu
Kauden alusta alkanut huikea voittoputki kesti seitsemän ottelun verran pitäen sisällään voitot mm. pudotuspeleihin edenneistä Chiefsistä, Vikingsistä ja Packersistä. Viikolla yhdeksän joukkue kohtasi ensimmäistä kertaa parempansa, kun Indianapolis Colts pelinrakentaja Andrew Luckin loisto-otteiden siivittämänä kiri rinnalle ja ohi ottelun loppuvaiheessa. Heti perään seuraavalla kierroksella Chiefs sai toivomansa revanssin Broncosista marssien suvereeniin voittoon 29–13. Ottelun kulkua kuvaan hyvin tilanne kolmen neljänneksen jälkeen jolloin vierasjoukkue Chiefs johti ottelua jo 21–0. Ottelua varjosti kahden tärkeän puolustuksen tukipilarin poissaolo, kun DeMarcus Ware ja Aqib Talib seurasivat ottelun loukkaantuneina sivurajalla. Myöskään hyökkäys ei ollut täydessä terässä laitahyökkääjä Emmanuel Sandersin loukkaantuessa heti ottelun alkuvaiheessa ja Peyton Manningin lähtiessä siihen puolikuntoisena. Tulos olikin sen mukainen ja Manningin syötöt katkaistiin neljästi ennen kuin mies sai tehdä tilaa Brock Osweilerille.
Broncos juoksi Patriotsin yli viime hetkillä
Broncosin C.J. Anderson toimi takuumiehenä Patriotsia vastaan (Getty)
Yksi runkosarjan mielenkiintoisimmista ja Broncosin kannalta tärkeimmistä otteluista nähtiin viikolla 12, kun vieraaksi saapui Tom Bradyn johtama New England Patriots. Patriots lähti otteluun ilman ainoatakaan tappiota ja jo matkalla AFC:n ykköseksi, toisaalta joukkue oli menettänyt lähes puolet hyökkäyksen avauskokoonpanon pelaajistaan loukkaantumisten vuoksi ja kaupan päälle Rob Gronkowski joutui jättämään ottelun kesken. Siitä huolimatta vierailijat pitivät ottelua neljännelle jaksolle asti näpeissään johtaen ottelua 21–7 vielä 13 minuuttia ennen loppuvihellystä. Broncos heräsi vielä kuitenkin taisteluun ja neljällä hyökkäysvuorollaan se onnistui kolmesti maalinteossa kivuten 24–21-johtoon pelikellon näyttäessä aikaa 1:15. Odotettu ottelu sai arvoisensa lopun, kun Brady heitoillaan johdatti joukkonsa omalta 20 jaardin linjalta aina vastustajan 29 jaardin linjalle asti, josta Stephan Gostkowski hoiti pallon vuoren varmasti maalipuiden väliin varsinaisen peliajan viimeisellä pelillä. Jatkoajalla Patriots voitti kolikonheiton ja marssitti hyökkäyksensä ensin kentälle. Hyökkäysvuoro tyrehtyi nopeasti, jonka jälkeen show olikin Broncosin ja ennen kaikkea keskushyökkääjä C.J. Andersonin. Mies sai pallon käsiinsä omalla kenttäpuoliskolla ja päätti 48 jaardin juoksunsa komeaan ratkaisumaaliin.
Runkosarjan loppuhuipennus
Viikolle 14 lähdettäessä Broncos oli päässyt Osweilerin ansiosta tai hänestä huolimatta jo kolmen ottelun voittoputkeen. Yllättäen Oakland Raiders pystyi pitämään tehottoman Denverin kotonaan 12 pisteessä ja marssi niukkaan 15–12-voittoon pitäen omat pudotuspelitoiveensa elossa. Broncosille tappio ei ollut merkityksellinen, mutta se muuttui sellaiseksi viimeistään joukkueen hävitessä heti seuraavalla viikolla suurimaalisessa ottelussa Steelersille 27–34. Tappiosta huolimatta tuo ottelu antoi uskoa Broncos-hyökkäyksen kyvystä tehdä pisteitä. Valitettavasti puoliajalle hankittu 27–13-johto ei pitänyt Steelersin Big Benin päästessä vauhtiin.
Kahden peräkkäisen tappion myötä Broncos oli jäänyt jo kahden voiton päähän AFC:n kärkipaikasta ja samaan aikaan Kansas City Chiefs hengitti jo yhden voiton päässä niskassa. Kritiikki joukkuetta kohtaan kasvoi kasvamistaan ennen kauden toiseksi viimeistä ottelua, jossa vastaan asettui myös konferenssin kärkipaikasta taistellut Bengals. Ottelu tarjosi viihdettä koko rahan edestä, kun kotijoukkue Broncos intoutui toisella puoliajalla mukaan karkeloihin. Joukkue kiri ensin itsensä veturin paikalle oltuaan toisella neljänneksellä jo 14–0-tappiolla, mutta päästäen vierailijat vielä tasoittamaan vajaat seitsemän minuuttia ennen loppua. Lopulta ottelun avainhahmoksi kohosi potkaisija McManus, joka epäonnistui varsinaisen peliajan viimeisillä sekunneilla 45 jaardin yrityksessään, mutta paikkasi tilanteen heti jatkoajalla upottaen potkun 37 jaardista maaliin. Bengalsin menettäessä pallon heti perään, Broncos varmisti viidentenä vuonna peräkkäin pudotuspelipaikkansa.
Viimeisellä kierroksella kokoonpanossa nähtiin myös kuuden viikon huilin jälkeen Peyton Manning, joka korvasi toisella puoliajalla haparoineen Osweilerin. Manning peliin tulo innoittikin Broncosin taisteluun ja joukkue käänsi ottelun voitokseen huikealla neljännen neljänneksen suorituksilla. Kun samaan aikaan Patriots hävisi oman ottelunsa, denveriläiset pääsivät kuin pääsivätkin juhlimaan konferenssin ykköspaikan varmistumista.
Pudotuspelit
AFC:n ykkösenä Broncos sai isännöidä molemmat pelaamansa pudotuspelit, joista ensimmäiseen vastaan asettui ilman terävintä hyökkäyskalustoaan pelannut Pittsburgh Steelers. Loukkaantumisista huolimatta vierasjoukkue onnistui pysymään pitkään veturin paikalla, kunnes Broncosin puolustus DeMarcus Waren pallonriiston turvin näytti, miksi sitä pidetään liigan parhaimpana. Riistosta seurannut hyökkäys toi kaivatun TD:n ja Broncos nappasi johtopaikan kolme minuuttia ennen loppua. Viimeisten minuuttien aikana molemmat onnistuivat vielä kertaalleen potkumaaleissa ja Broncos jatkoi kauttaan 23–16-voittonsa turvin. Broncosin hyökkäyksen haasteita kuvaa kentän paras pistemies McManus, joka toimitti pallon viidesti potkaisemalla maaliin.
Konferenssifinaalia mainostettiin ennen kaikkea Tom Bradyn ja Peyton Manningin viimeisenä kohtaamisena. Jo 17. kertaa vastakkain asettuneet tulevat NFL-legendat yllättivät molemmat johtamalla joukkueidensa juoksutilastoja pitkään. Mistään huikeista lukemista ei ollut kyse (Brady 13 ja Manning 11), mutta ne kertovat ennen kaikkea keskushyökkääjien vaikeuksista molemmilla puolilla. Kaksikosta Manning oli yllättäen lopulta niskan päällä pelaten virheettömästi ja onnistuessaan kahdesti ensimmäisellä puoliajalla maalinteossa. Nämä kaksi tärkeää onnistumista siivittivät joukkueen 17–10-puoliaikajohtoon. Puoliajan jälkeen Bradykin piristyi, eikä Broncos-puolustus enää päässyt katkomaan syöttöjä, kuten oli kahdesti ensimmäisellä puoliajalla käynyt. Huikea loppukiri huipentui viimeiselle kahdelle minuutille, kun Patriots sai pallon kahdeksan pisteen tappioasemassa omalla 34 jaardin linjallaan. Kolmen epäonnistuneen heiton jälkeen Brady löysi neljännellä yrityksellään Gronkowskin, joka jyräsi puolustajien yli päätyen aina Broncosin 10 jaardin linjalle asti. Seuraavan kolme yritystä vierasjoukkue junnasi taas paikallaan, kun sama kaksikko onnistui maalinteossa. Ottelun alussa missatun lisäpotkuyrityksen vuoksi Patriots joutui turvautumaan kahden lisäpisteen yritykseen kellon näyttäessä 0:12. Hieno konferenssifinaali ei saanut runkosarjan kaltaista jatkoajalla nähtyä päätöstä, sillä Patriotsin heittopeli ei koskaan löytänyt perille asti ja Broncos aloitti juhlinnan.
Joukkueen avaintilastot runkosarjassa
- – 12 voittoa
- – 5. kerta peräkkäin pudotuspeleissä
- – 5. divisioonavoitto peräkkäin
- – Demaryius Thomasin neljäs peräkkäinen yli 1 000 kiinniottojaardin kausi
- – Von Millerin neljäs kausi, jossa yli 10 säkitystä (2011-12 ja 2014-15)
- – Neljänneksi vähiten päästettyjä pisteitä (18,5 pistettä/ottelu)
- – Vähiten päästettyjä jaardeja (283,1 jaardia/ottelu)
- – Eniten säkityksiä (52)
- – Eniten heitettyjä syötönkatkoja (23)
Kansikuva: Getty