Faneille.com – Urheilumedian ZlatanTurun alueella on pitkät perinteet koripalloilun puolelta, mutta viime vuodet se on loistanut poissaolollaan lajin pääsarjoista. 70- ja 80-luvuilla Turun NMKY voitti neljästi SM-kultaa ja se hallitsi koripalloparketteja isännän elkein. Viimeisin alueen mitali on vuodelta 1999, jolloin Piiloset juhli pronssimitaleitaan nuoren Teemu Rannikon johdolla. Viimeksi kaudella 2005-06 alueen värejä piti yllä Korisliigassa TuNMKY:n ja Ura Basketin (silloinen Kaarinan Ura) yhteistyöjoukkue Aura Basket. Sen tarina sai kuitenkin nolon lopun joukkueen ja sen taustajoukkojen kovien ponnistelujen jälkeen, kun Aura Basket jättäytyi pois karsintasarjasta ja haudattiin kauden päätteeksi. Alueen mieskoripallon painiessa haasteidensa parissa, Turun Riento piti sentään kolmen kauden verran SM-sarjapaikkaa hallussaan kausina 2012-2015.
Yli 10 vuotta Turun alueella on jouduttu matkustamaan vähintään Saloon, Uuteenkaupunkiin tai Loimaalle miesten liigatason koripalloilua paikan päällä nähdäkseen. Viimeiset pari vuotta on vihdoin näkynyt valoa tunnelin päässä, kun sekä TuNMKY että Ura Basket ovat onnistuneet askel kerrallaan kipuamaan II divisioonasta kohti Korisliigaa. Toissakaudella molempien seurojen edustusjoukkueet pelasivat vielä 1B-divisioonassa ansaiten kauden päätteeksi nousun 2. ja 3. sijoillaan yhtä porrasta ylemmäs. Viime kaudella tahti kiihtyi entisestään ja Kristika Turuksi jo aiemmin nimensä vaihtanut TuNMKY:n edustusjoukkue ylsi runkosarjan viidennelle sijalle ja aina välieriin asti. Samaan aikaan Ura Basket ponnisti runkosarjan kakkospaikalle HBA-Märskyn taakse ja finaalisarjassa onnistui jättämään runkosarjan voittajan taakseen. Juuri alkaneella kaudella Turun alueen koripalloväki saakin vihdoin 13 vuoden tauon jälkeen nauttia Korisliiga-tunnelmasta kotikonnuillaan. Ura Basketin toimiessa alueen veturina, Kristika jatkaa 1A-divisioonassa ja lisäksi Ura Basketin kakkosjoukkue nousi viime kauden päätteeksi 1B-divisioonaan.
Taustalla määrätietoinen työ
Niin Turussa kuin Kaarinassakin on tehty viime vuodet määrätietoista työtä harrastajamäärien kasvattamiseksi ja omien kasvattien kehittämiseksi askel kerrallaan kohti valtakunnan eliittiä. Alueelta on noussut Matti Nuutisen ja Emir Sulejmanovicin kaltaisia kansainvälisiä lupauksia Euroopan kentille ja samaan aikaan matka kohti Suomen huippua niin nuorissa kuin aikuisissakin on edennyt mallikkaasti.
Ura Basketin puheenjohtaja Mikko Granström on pitkän linjan koripalloihminen ja ollut mukana viime vuodet kaarinalaisten menestystarinassa. ”Kasvu on vaatinut paljon aikaa ja sitoutumista isolta joukolta ihmisiä sekä joukkueen taakse osaavan valmennuksen”, Granström toteaa. ”Korisliiga-paikka on asettanut vaatimustason entistä korkeammalle koko seurassa, mutta samaan aikaan olemme saaneet lisää tärkeitä ihmisiä mukaan toimintaan. Myös yhteistyö alueen muiden seurojen kanssa on toiminut mallikkaasti”, Granström jatkaa.
Uusi palloiluhalli pullistui Ura Basketin kotiavauksessa
Ura Basket aloitti seurahistoriansa ensimmäisen kautensa Korisliigassa 73–110-tappiolla Tampereen Pyrinnölle viime keskiviikkona. Kristian Palotien valmentama joukkue jäi jakso jaksolta Pyrinnöstä jälkeen, mutta nähtäväksi jää, oliko tuossa ottelussa alku uudelle perinteiselle liigajoukkueelle. Ura Basketin kasvutarina ei ole jäänyt muissa maakunnissa viime vuosina huomaamatta, kun seuran jatkuvasti kasvava junioriosasto on ollut kestonimi nuorten SM-sarjoissa. Miesten puolella matka on vielä pitkä, mutta sen valoisasta puolesta saatiin mainio välähdys lauantaina, kun Ura Basket isännöi historiansa ensimmäisessä kotiottelussa paikallisvastustaja Vilpas Basketia, jonka kapteenina pelasi Piiloset-aikakauden johtohahmo Teemu Rannikko.
Kotiavauksen ylösheittoon kulminoitui vuosikymmenten työ Turun alueella ja etenkin Kaarinassa. (Tuomas Kurikka)
Ottelu pelattiin uuden karheassa Kupittaan palloiluhallissa, jonka rakentamista ajettiin voimakkaasti eteenpäin tuloksetta jo Aura Basketin aikoina, mutta joka näki päivänvalon viimein vajaa vuosi sitten. Ensimmäinen kotiottelu valoi uskoa alueen koripallotoimintaan sankokaupalla, sillä ottelua seuraamaan oli saapunut komeat 2 449 katsojaa. Katsojamäärä on huima, sillä Aura Basketin 1. SM-sarjakauden katsojakeskiarvo oli 516, joka oli silloisen sarjan alhaisin, ja kotiavauksessakin luku jäi 463 katsojaan. Viimeisellä sarjakaudellaan Aura Basket merkkautti katsojakeskiarvokseen 264. Uran kotiavauksen tunnelman perusteella katsojat löytävät vielä useasti kotiotteluihin, vaikkei Vilpas-ottelun kaltaisiin lukuihin enää päästäisikään. Vaikka ottelu päättyi Vilppaan niukkaan voittoon, ei se jättänyt runsaslukuista katsomoa kylmäksi. Komeaa olisi, jos Korisliigan kovin kisa katsojista käytäisiin jatkossa Vilppaan ja Uran välillä. Salossa halli täyttyi viime kaudella 99 prosentin täyttöasteella keskiarvon noustessa 1 594 katsojaan per ottelu. Kupittaan halliin mahtuu enimmillään 2 500 katsojaa istumaan, mutta täysi kapasiteetti edellyttää siirtoparketin käyttämistä, jota tullaan hyödyntämään harvakseltaan.
Moni viimeiset vuosikymmenet alueen koripallon hyväksi tehneistä avainhahmoista oli mukana aistimassa Korisliiga-tunnelmaa kotiavauksessa ja he tunsivat varmasti oman panoksensa vaikutuksen syvällä sisimmässään. Vaikka ottelu oli Ura Basketin taustaryhmän komeasti organisoima ja noin 150 vapaaehtoisten taidonnäyte, oli se myös koko alueen kannalta äärettömän tärkeä hetki lajille. Yhden tärkeän asian Ura on tehnyt paremmin kuin moni Korisliiga- tai divariseura. Se on onnistunut sitouttamaan oman seuransa juniorit ja heidän perheensä edustusjoukkueen taakse. Tämä uraperhe piti viime kaudella huolen, että joukkueen piskuinen kotiluola oli äärettömän ahdistava pelipaikka vierasjoukkueille. Tällä kaudella saman toistaminen on aavistuksen haastavampaa, koska iso osa otteluista pelataan huomattavasti isommassa Kupittaan palloiluhallissa ja vain neljä vanhassa kotihallissa Kaarinassa. Kotiavauksessakin Vilppaan kannattajat onnistuivat pitämään isointa ääntä ottelun alkumetreiltä asti, joten kirittävää riittää.
Toistaako historia itseään?
Kaksi viimeisintä alueen koristarinaa ovat päättyneet murheellisissa merkeissä. Niin Piilosetin kuin Aura Basketinkin alamäki oli nopea ja taustalla vaikutti erityisesti kova taistelu alueen sponsorirahoista. Turusta löytyy pääsarjajoukkueita useista lajeista ja siten joku jää aina nuolemaan näppejään. Ura Basketin taustoja on rakennettu viime vuosina pitkäjänteisellä työllä ja vaikka Korisliiga-paikka tuli jopa hieman etuajassa, kaiken pitäisi olla tukevalla pohjalla. Niin kauan kuin tuote eli joukkue on kotiavauksen kaltaisessa kunnossa, joukkue herättää laajaa mielenkiintoa niin katsojissa kuin alueen yrityksissäkin. Turkulaisen urheilukulttuurin kipukohta on pitkään ollut menestymättömyyden mukanaan tuoma katsojakato. Niin jääkiekon kuin jalkapallonkin puolella Turun stadionit ovat tyhjenneet, kun joukkueen menestyskäyrä on lähtenyt laskuun. Vastaavalla tavalla katsomot ovat täyttyneet pikavauhtia menestysmahdollisuuksien kasvaessa. Tähän haasteeseen vastaamaan Ura onkin valjastanut uraperheensä, joka tuntuu pysyvän koko laajuudessaan edustusjoukkueensa takana nyt ja kaikella todennäköisyydellä myös vaikeilla hetkillä. Riittääkö se pitämään budjetin plussalla haastavassa Korisliigassa?
Kristika Turku on vielä matkalla kohti Korisliigaa. Matkaa on taivallettu kieli keskellä suuta askel kerrallaan. Kristikan GM Ken Forslund on ollut mukana matkan alusta lähtien ja tiedostaa aiemmat epäonnistumiset hyvin. ”Jokaisella ryhmällä on omat tavoitteet, suunnitelmat, resurssit ja realiteetit missä tehdä tätä työtä. Meillä on aina alusta lähtien ollut sana maltti perusajatuksena. Onko se tie oikeampi kuin täysillä eteenpäin, sitä on vaikea tässä vaiheessa sanoa”, Forslund pohtii. Ura Basketin Granström on samoilla linjoilla: ”Taustoihin, markkinointiin ja verkostoihin pitää panostaa.”
Twitter: @TuomasKurikka
Tilastolähde: Basket.fi
Kansikuva: Stuart Franklin/Bongarts/Getty