Viime kaudella Atlantic division oli runkosarjassa täysin Boston Bruinsin hallinnassa, muiden joukkueiden matkustaessa kaukana takana. Tampa Bay Lightning ja Montreal Canadiens taistelivat lopulta divisioonan kakkospaikasta sekä pudotuspelien kotiedusta. Taistelulla ei lopulta ollut suurta merkitystä, kun Canadiens pudotti Lightningin ensimmäisellä kierroksella puhtaasti 4-0. Pudotuspeleihin villi kortti -paikalta selvisi myös Detroit Red Wings. Pisimmälle kannujahdissa pääsi lopulta Canadiens, joka pudotti yllätyksellisesti Presidents’ Trophy -voittaja Bruinsin. Kauden alussa näyttää siltä, että samat joukkueet ovat vahvoilla pudotuspeleihin myös tällä sesongilla.
Boston Bruins – taas finaaleihin?
Runkosarjan voittanut Boston Bruins oli matkalla kohti kolmatta Stanley Cup -finaalipaikkaa neljän vuoden sisään, mutta rakas arkkivihollinen Montreal Canadiens voitti yllätyksellisesti ottelusarjan seitsemännessä pelissä pudottaen ennakkosuosikin dramaattisesti kotihallissaan jo pudotuspelien toisella kierroksella.
GM Peter Chiarelli ratkaisi palkkakatto-ongelman kauppaamalla luottopakki Johnny Boychukin New York Islandersiin varausvuoroja vastaan. Chiarelli sai ennen kauden alkua kiinnitettyä vuoden sopimuksilla viime kaudella breikanneet, Calder -spekulaatioissa vahvasti mukana olleen hyökkäävän puolustajan, Torey Krugin, sekä 20 maalia ensimmäisellä kokonaisella NHL -kaudellaan viimeistelleen hyökkääjän, Reilly Smithin.
Tuhoisaa jälkeä Bruins -paidassa viime kaudella tehnyt Jarome Iginla vaihtoi maisemaa nuorekkaaseen Colorado Avalancheen. Kovanyrkkinä tunnettu Shawn Thornton ei palkkakatto-ongelmien takia mahtunut Chiarellin suunnitelmiin ja sai sopimuksen divisioonavastustaja Florida Panthersista. Saman kohtalon koki myös siirtorajalla loppukauden vahvistukseksi hankittu puolustaja Andrej Meszaros, joka teki sopimuksen Buffalo Sabresin kanssa. Kyseessä on jo kolmas kausi putkeen kun maalivahti Tuukka Raskin varamies vaihtuu, sillä vakuuttavat 17 voittoa torjunut Chad Johnson teki kahden vuoden sopimuksen New York Islandersin kanssa.
Bruins on ensimmäistä kertaa pitkään aikaan uuden tilanteen edessä, sillä kärkikuusikkoa lukuun ottamatta muiden, alempien ketjujen roolit ovat vielä jakamatta. AHL:ssä, farmijoukkue Providence Bruinsissa tasaisia näyttöjä antaneet nuoret: Justin Florek, Seth Griffith, sekä Ryan Spooner tulevat saamaan näytönpaikkoja ylhäällä alkukauden aikana. Mielenkiintoinen nimi edellä mainittujen lisäksi on Provindencen joukkuuen pisteykkönen, 21-vuotias sentteri Alexander Khokhlachev.
Päävalmentaja Claude Julienilla on käytössään kaksi ykköskentän statuksen ketjua. Julien voi luottaa ratkaisutilanteissa kumpaan tahansa, joko David Krejcin tai Patrice Bergeronin johtamista ketjuista. Hyvän kemian löytänyt ruotsalaiskaksikko Loui Eriksson ja Carl Söderberg tuovat ratkaisuvoimaa myös kolmosketjuun.
Bruinsin puolustusta voidaan pitää ennakkoon joukkueen vahvimpana osa-alueena, sillä siitä löytyy tasaisesti sekä taitavaa kiekollista, että varmaa puolustuspään osaamista. Vanhat konkarit, jo ikääntymisen merkkejä pudotuspeleissä näyttänyt kapteeni Zdeno Chara, ja polvivammasta toipunut Dennis Seidenberg ovat varmoja tekijöitä joukkueen takalinjoilla. Nuorempaa pakistoa edustavat johtavaa roolia viime kaudella ottanut Dougie Hamilton, sekä tehokas Krug jotka molemmat pelasivat jo viime kaudella isoja minuutteja iltaa kohden.
Vezina-voittaja Tuukka Raskin odotetaan jatkavan eliittitason torjuntatyöskentelyään tulevallakin kaudella. Savonlinnalainen on joukkueensa kiistaton ykkösmaalivahti ja ainoa kysymys onkin montako peliä Rask runkosarjassa pelaa. Kahdella viime kaudella Bruins on pystynyt luottamaan laadukkaaseen taustatukeen Raskin saadessa levätä peräkkäisten pelipäivien sattuessa kalenteriin. NHL-kaukaloihin jo viime kaudella tulikasteen yhdessä ottelussa saanut ruotsalaisvahti Niklas Svedberg nousee kakkosmaalivahdin paikalle niin ikään Providence Bruinsista. Kaksi vuotta AHL:ssä torjunut vahti vakuutti kotimaassaan torjuen Brynäsille SHL:n mestaruuden kaudella 2011-12. 25-vuotiaan ruotsalainen on pienimuotoinen kysymysmerkki lähdettäessä pitkään kauteen, mutta mies on palkkakatto-ongelmien johdosta ainoa mahdollinen valinta Raskin varamieheksi.
Joukkue jatkaa divisioonansa ennakkosuosikkina tälläkin kaudella. Vaikka Bruins on aloittanut kautensa todella paljon ennakoitua nihkeämmin, tulee se kipuamaan kauden edetessä tutulle paikalleen divisioonan ja itäisen konferenssin kärkeen. Tällä kaudella marginaalit ovat kuitenkin pienempiä sillä Montreal Canadiens ja Tampa Bay Lightning ovat vahvistuneet viime kaudesta kesän aikana.
Buffalo Sabres – voiko puhveli enää vajota syvemmälle?
Onko Sam Reinhart Sabresin uudet kasvot? (Getty)
Viime kausi oli Sabresille seuran historian huonoin, joukkueen jäädessä koko liigan viimeiseksi. Edes arpaonni ei ollut myötä, vaan Sabres pääsi valitsemaan vasta toisena kesän varaustilaisuudessa. Varausvuoro käytettiin kuitenkin peliälyllisesti erittäin lahjakkaaseen Reinhartin veljessarjan nuorimpaan, Sam Reinhartiin, joka pääsee joukkueen kokoonpanoon heti kauden alussa.
Sabres treidasi jo aikaisin viime kaudella parhaan pistemiehensä, Tomas Vanekin New York Islandersiin ensimmäisen ja toisen kierroksen varausvuoroja ja Matt Moulsonia vastaan. Moulson kaupattiin siirtorajalla Minnesota Wildiin, niin ikään varausvuoroihin, mutta hankittiin kesän aikana takaisin Buffaloon. Kesän veteraanivahvistukset, kotikonnuilleen palannut ja uudeksi kapteeniksi nimitetty Brian Gionta sekä pakkivahvistukset Josh Gorges ja Andrej Meszaros, tuovat nuoreen pelaajarunkoon kaivattua kokemusta. Nämä herrat eivät yksinään ratkaise viime kauden ongelmia, vaan myös esimerkiksi tähtipakki Tyler Myersilta vaaditaan nousua viime kaudella tienatun kuuden miljoonan dollarin arvoiselle tasolle. Suuripalkkaiset alisuorittajat, Christian Ehrhoff ja pahasti median arvosteltavaksi joutunut Ville Leino, ostettiin kesällä ulos sopimuksistaan.
Käsittämättömän surkealla 1.83 keskiarvolla maaleja ottelua kohden tehneen joukkueen määrätietoinen uudelleenrakennusprojekti on kuitenkin aloitettu ja pelaajakaupoissa vastaanotetuilla varausvuoroilla pyritään hiljalleen nostamaan seura takaisin liigan pohjilta. Päävalmentaja Ted Nolan yrittää ajaa sisään nuoria lupaavia pelaajia jo edellä mainitun Reinhartin ohella. Zemgus Girgensons ja Rasmus Ristolainen tulevat saamaan paljon vastuuta ja heidän toivotaan ottavan kehitysharppauksia kuluvan kauden aikana.
11 kautta Buffalossa torjunut Ryan Miller jatkaa uraansa Vancouver Canucksissa ja veteraanin poissaolo maalinsuulla tulee näkymään selvästi. Maalivahtikaksikko, maailmanmestari Jhonas Enroth ja kaksinkertainen AHL-mestari Michal Neuvirth, ovat molemmat katsomattomia kortteja NHL-joukkueen ykkösvahteina.
NHL muutti varausvuorojen arvontasysteemiä Sabresin kannalta epäedulliseen suuntaan, sillä joukkueen jäätyä liigan hännille sen mahdollisuudet kärkivaraukseen pienenivät. Buffalossa on jälleen luvassa pitkä ja kivinen kausi, mutta viime kauden pohjanoteerausta huonommaksi on jo vaikea päästä. Ykkösehdokkaita varaamaan ensimmäisinä kesän 2015 draftissa.
Detroit Red Wings – uusin punasiivin lentoon
Valtikka on vaihtumassa veteraaneilta nuoremmille Detroitissa (Getty)
Lukuisista loukkaantumisista huolimatta Red Wings selvitti tiensä pudotuspeleihin 23. kerran peräkkäin. Vaikka kausi päättyi seuralle epätavalliseen tyyliin jo ensimmäisellä kierroksella, jäi kausi silti historiaan positiivisena. Joukkueen sukupolvenvaihdos tapahtui käytännössä viime kauden aikana, kun useiden veteraanien ollessa sairastuvalla nuoremmat pelaajat ottivat ohjat käsiinsä. Nuorten esiinmarssi tapahtui toissakaudella farmijoukkue Grand Rapids Griffinsin paidassa AHL-mestaruuden voittaneiden Gustav Nyquistin, Riley Sheahanin ja Tomas Tatarin johdolla.
Eniten voittoja seuran peräsimessä saavuttanut valmentajavelho Mike Babcock on vihjannut mahdollisuudesta vaihtaa maisemaa tämän kauden jälkeen. Tiedä sitten onko kyseessä vain kovaa peliä sopimusneuvotteluiden suhteen, mutta markkinat testatessaan Babcock olisi kesän ehkä tavoitelluin vapaa-agentti. Nähtäväksi jää päästääkö punasiipien GM Ken Holland kultakimpalettaan muualle.
Olkapäävamman takia kauden alun sivussa ollut venäläistaikuri Pavel Datsuyk ei ole enää 36-vuotiaana yhtä vaarallinen kuin ennen, mutta on silti joukkueensa tärkeimpiä pelaajia ratkaisevissa paikoissa. Datsuykiakin tärkeämpi pelaaja joukkueelleen on kapteeni Henrik Zetterberg, joka missasi selkävaivojen takia puolet viime kaudesta.
Nyquist pelasi todellisen superkevään tehden 57 otteluun 28 maalia ja 48 tehopistettä. Erona viime kauteen on se, että nuoret saivat vastuuta loukkaantumissuman johdosta, mutta nyt he ovat vakiinnuttaneet paikkansa kokoonpanossa.
Griffinsin viime kauden paras pistemies sekä runkosarjassa, että playoffeissa ollut Teemu Pulkkinen pääsee antamaan näyttöjä ylhäällä kauden mittaan, mutta pelaa pääosin kautensa AHL:n puolella. Pulkkisen lisäksi seuran kärkiprospekteihin lukeutuu toissavuoden ensimmäisen kierroksen varaus Anthony Mantha, jolle oltiin petaamassa suoraa pelipaikkaa jo NHL-miehistöstä, ennen kuin hyökkääjä mursi säärensä tulokasturnauksessa. Seuran tapoihin on toisaalta jo vuosia kuulunut kypsyttää lupaavia pelaajia monta vuotta farmissa, ja vasta sen jälkeen tuoda Red Wingsin riveihin.
Puolustus koki myös uudistuksia, kun yliopistosarjasta hankittu Danny DeKeyser lunasti paikkansa NHL-tasolla. Holland haki kesän pelaajamarkkinoilta vahvistusta puolustukseen, mutta joutui tyytymään jatkamaan Detroitissa toistaiseksi epäonnistuneen Kyle Quinceyn sopimusta.
Jo kuudennen kautensa Red Wingsin ykköstorjujana aloittavan Jimmy Howardin viime kausi oli vaikea. Torjuntatyön taso heitteli ja jenkkivahti kärsi vammoista kauden aikana. Hädän hetkellä huutoon vastasi Jonas Gustavsson, joka osoitti pystyvänsä paikkaamaan ykköstorjujana. Red Wingsillä on organisaatiossaan myös erittäin lupaava tshekkivahti Petr Mrazek, joka pääsi haistelemaan viime kaudella showta muutaman pelin ajaksi.
Red Wings ei lukeudu enää menneiden vuosien tapaan mestarisuosikkeihin, mutta nuori jo voittamiseen tottunut joukkue veteraanirunkopelaajien vahvistamana tulee olemaan hankala vastustaja. Loistavan valmennustiimin johtaman Red Wingsin nuorennusleikkaus on jo tehty, ja joukkue selvittää tiensä pudotuspeleihin 24. kerran putkeen.
Florida Panthers – nuorison johdolla nousuun
Aaron Ekblad on jo 18-vuotiaana valmis paketti NHL:ään (Getty)
GM Dave Tallon tietää mitä menestysjoukkueen rakentaminen vaatii. Chicagossa Tallon loi pohjan mestaruuksille, ja yrittää samaa temppua nyt Panthersin kanssa. Kahtena edelliskesänä ensimmäisenä ja toisena varannut seura on käyttänyt vuoronsa ykkössentteri Alexander ”Sasha” Barkoviin, sekä viimeisimpänä puolustaja Aaron Ekbladiin, jolla on potentiaalia franchise-puolustajaksi.
Panthersin uusi omistaja Vincent Viola tietää, että joukkueen voittaessa fanit löytävät tiensä hallille, joten Viola avasi kesällä kukkaronnyörejään Tallonille pelaajahankintoja varten. Kesän hankinnat, Pittsburg Penguinsissa uuden vaihteen peliinsä löytänyt Jussi Jokinen, Tallonin vanha tuttu Dave Bolland, kovanyrkki Shawn Thornton ja Kingsin viimevuosien luottopakki Willie Mitchell, tietävät mitä voittavalta joukkueelta vaaditaan tuoden kaivattua kokemusta nuoreen ryhmään.
Kesken kauden puikkoihin hypännyt Peter Horachek ei saanut Tallonilta jatkosopimusta ja päävalmentajaksi valikoitui Montreal Canadiensin apuvalmentaja Gerard Gallant. Gallantin on toiminut aiemmin myös Columbus Blue Jacketsin päävalmentajana, mutta huonolla menestyksellä. Panthers oli viime kaudella liigan huonoin joukkue sekä yli- että alivoimalla. Gallantin hyökkäyspainotteisen pelikirjan toivotaan tuovan parannusta varsinkin maalinteko-ongelmiin.
Toissakauden tulokkaaksi valittu Jonathan Huberdeau koki pahamaineisen toisen kauden kirouksen jääden vain yhdeksään maaliin. Panthersin pisteykkönen, 22-vuotias Nick Bjugstad, sen sijaan pelasi pirteän kauden nousten Barkovin ollessa loukkaantuneena joukkueen ykkössentteriksi. Nämä nuoret ovat Barkovin ja Ekbladin lisäksi seuran tulevaisuus.
Barkov, laidoillaan maanmies Sean Bergenheim ja Brad Boyes muodostivat viime kaudella Panthersin tehokkaimman ketjun. Maalintekovaikeuksista kertoo jo paljon se, että joukkueen ainoa yli 20 maalin mies oli veteraani Boyes.
Kauden alussa joukkueen yllä on vielä monia kysymysmerkkejä, kuten onko puolustus riittävän hyvä. Puolustuspään parhaimmistoon kuuluvat Brian Campbell sekä uusi kapteeni Willie Mitchell ovat jo uransa ehtoopuolella. Ykkösvaraus kahden suunnan puolustaja Ekblad on fyysisesti valmis NHL-kaukaloihin, mutta on vielä henkisellä puolella raakile.
Kesämökkinsä läheisyyteen palannut maalivahti Roberto Luongo pääsi vihdoin pois Vancouverin hornankattilasta ja mies haluaa kääntää urallaan uuden tuoreen sivun. Panthersissa itsensä läpi lyönyt ”Bobby Lu” antaa joukkueelleen mahdollisuuden voittoon joka ilta, eikä viime kauden kaltaista maalivahtiongelmaa tulla näkemään. Kakkosvahdiksi hankittiin Winnipeg Jetsistä Al Montoya joka pääsee pelaamaan lähinnä Luongon vapaailtoina.
Panthers ei ole vielä playoff-joukkue, vaan nuori pantterilauma on vasta opettelemassa voittamaan. Liikkeitä oikeaan suuntaan on kesän aikana tehty, joten Panthers tulee lukeutumaan sarjan keskikastiin. Viime vuosien varausten ottaessa askelia eteenpäin tämän kauden aikana, voidaan joukkue nähdä pudotuspeleissä aikaisintaan vuoden päästä.
Montreal Canadiens – Kanadan ainoa toivo
Carey Price on Canadiensin puolustuksen viimeinen lukko (Getty)
Le Habitans oli ainoa kanadalainen joukkue joka pelasi pudotuspeleissä viime keväänä. Joukkue kaatoi toisella kierroksella ennakkosuosikki Boston Bruinsin seitsemännessä pelissä, mutta tie nousi pystyyn Stanley Cup -finalisti New York Rangersia vastaan konferenssifinaaleissa. Kauden päätös jätti karvaan maun Canadiens-fanien suuhun. Milloin ja missä merkeissä kausi olisi päättynyt jos Chris Kreider ei olisi jyrännyt maalivahti Carey Pricea kohtalokkain seurauksin itäisen konferenssin finaalisarjan ensimmäisessä pelissä?
Menestyksekkäästä kaudesta huolimatta GM Marc Bergevin oli aktiivinen kesän pelaajamarkkinoilla. Kotikulmilleen palannut veteraani Daniel Briere ei vastannut odotuksiin, ja herra sai vaihtaa maisemaa nuorekkaaseen Colorado Avalancheen. Vaihdossa Canadiens sai toisen kanadanranskalaisen, nuoremman ja tehokkaamman P.A. Parentaun. Ratkaisuksi maalinteko-ongelmiin kesken kauden hankittu Tomas Vanek oli pettymys pudotuspeleissä eikä hänelle tarjottu uutta sopimusta. Buffaloon siirtyneet kapteeni Brian Gionta ja luottopakki Josh Gorges ovat isoja menetyksiä, mutta korvattavissa. Nuoret Alex Galchenyuk ja Brendan Gallagher pelasivat kumpikin hyvät toiset kautensa Canadiens-paidassa, ja lupaavalla Nathan Beaulieulla on potentiaali murtatua pysyvästi joukkueen puolustuskuusikkoon.
Leveyttä kokoonpanoon tuotiin veteraani sekä aloitusspesialisti Manny Malhotralla ja viime kaudella hyvän kauden Florida Panthersissa pelannut puolustaja Tom Gilbert. Kesän mielenkiintoisin hankinta on talousvaikeuksiin kaatuneesta KHL-seura Lev Prahasta NHL:ään loikannut, kevään MM-kisoissakin maataan edustanut, 22-vuotias Jiri Sekac. Tshekkitaiturilla oli monia ottajia, mutta Sekac päätyi lopulta Montrealiin, jossa mies käänsi päitä jo harjoituskauden aikana.
Viimeistään viime kaudella joukkueen ykköstykiksi noussut Max Pacioretty iski vakuuttavat 49 maalia. Paciorettyn maalit olivat elintärkeät joukkueelleen, sillä muusta Canadiens-miehistöstä ei kukaan Tomas Plekanecia lukuunottamatta onnistunut tekemään 20 maalia. Joukkue teki vähiten maaleja runkosarjassa kaikista itäisen konferenssin pudotuspeleihin edenneistä joukkueista.
Toissakauden Norris-voittaja P.K. Subbanille saatiin rustattua pitkä ja rahakas sopimus, joten yksi liigan puhutuimmista pelaajista jatkaa Montrealissa vielä pitkään. Tähtipakki on viimeisten vuosien aikana noussut liigan puolustajien eliittiin ja samalla myös joukkueensa johtohahmoksi. Canadiens lähtee kauteen ilman nimettyä kapteenia ja tehtävä on jaettu Subbanin lisäksi kolmen pelaajan: Andrei Markovin, Max Paciorettyn ja Tomas Plekanecin kesken.
Vahva puolustus on ollut Canadiensin voittavan pelin perusta, jonka viimeisenä lukkona toimii Vezina-ehdokas Carey Price. Kanadalle olympiakultaa torjuneen Pricen kausi oli huikea. Torjuntatilastoissa liigan kärkipäähän läpi kauden kuulunut vahti on joukkueensa tärkein pelaaja jatkossakin. Kun Price loukkaantui konferenssifinaalin ensimmäisessä pelissä Rangersia vastaan, oltiin kannattajien keskuudessa varmoja, että se ottelusarja oli taputeltu eikä kannattajat olleet väärässä. Torjuntavastuun ykkösvahdin loukkaannuttua otti Dustin Tokarski, joka selviytyi urakastaan kohtalaisesti. Tokarskin vastuu maalinsuulla kasvaa pitkän kauden edetessä ja 25-vuotias vahti saa tilaisuuden osoittaa olevansa NHL-tason torjuja.
Canadiens on avannut kautensa vahvasti. Nopeatempoinen peli hyvällä puolustuksella vie joukkueen jälleen pitkälle, ja pudotuspelien alkaessa on Canadiensilla varmasti näyttöhaluja viime kautta ajatellen. Habs tulee taistelemaan divisioonavoitosta yhdessä Boston Bruinsin ja Tampa Bay Lightningin kanssa.
Ottawa Senators – kapteenitkin jättivät uppoavan laivan
Erik Karlsson on jo kolmas Senators -kapteeni kolmen kauden sisään (Getty)
Jo toisena kesänä perättäin Senatorsin kapteeni vaihtoi maisemaa, ja mikä pahinta omasta tahdostaan. Toissakesänä seuran pitkäaikaisin kapteeni Daniel Alfredsson lähti Detroitiin ja tänä kesänä ykkössentteri Jason Spezza siirtyi Dallas Stariin. Hyvän kemian Spezzan kanssa loppukaudesta löytänyt siirtorajan hankinta Ales Hemsky seurasi lopulta perässä. Jos tämä ei ollut vielä tarpeeksi, niin ikävin uutinen kuultiin muutama viikko myöhemmin: pitkäaikaisen GM Bryan Murrayn kerrottiin sairastavan syöpää.
Pitkän sopimuksen tehnyt Bobby Ryan on hyvä vahvistus Senators-miehistöön tuleviksi vuosiksi, mutta nyt vaaditaan nopeaa harppausta eteenpäin myös menneiden vuosien kärkivarauksilta. Kakkossentteri Mika Zibanejad osoitti jo viime kaudella kykenevänsä pelaamaan koko kauden ylhäällä, mutta varsinainen läpimurto jäi vielä tekemättä. Nyt vastuuta olisi tarjolla entistä enemmän Spezzan lähdön myötä. Molemmissa päissä potentiaalia omaava Curtis Lazar ja NHL-kaukaloihin jo viime kaudella murtautunut Cody Ceci, tulevat saamaan vastuuta joukkueen hyökkäyksessä ja puolustuksessa. Myös Spezza-diilissä saadulta Alex Chiassonilta odotetaan maaleja miehen toisella NHL-kaudella.
Joukkueen puolustuspeli oli viime kaudella karmeaa katseltavaa. Uudeksi kapteeniksi nimetty tähtipakki Erik Karlsson on pisteiden valossa yksi liigan parhaimmista, mutta puolustuspäässä miehellä on edelleen pahoja ongelmia. Pakkipari Marc Methot avittaa ruotsalaistähteä puolustustehtävissä, miesten muodostaen yhden liigan toimivimmista pakkipareista.
Senatorsin maalivahtikaksikko herättää suuria kysymyksiä. Veteraanitorjuja Graig Anderson oli viime kaudella kaikkea muuta kuin varma, mutta sai silti rahakkaan jatkosopimuksen. Joukkueen tulevaisuuden ykkösvahti 23-vuotias Robin Lehner sai paljon näytönpaikkoja, muttei pystynyt yhtään sen parempaan kuin kollegansa.
Sekavassa tilassa olevalla joukkueella ei ole asiaa pudotuspeleihin. Kesän tapahtumien johdosta Senators otti joukkueena selvää takapakkia, mutta nyt sen olisi koottava rivinsä ja pystyttävä välttämään totaalinen mahalasku. Divisioonassaan Senators jättää taakseen ainoastaan Buffalo Sabresin.
Tampa Bay Lightning – salaman lailla kärkeen?
Voittaako Jonathan Drouin Calder Trophyn? (Getty)
Päävalmentaja, Jack Adams ehdokas, Jon Cooperin ensimmäinen kokonainen kausi Lightningin peräsimessä oli menestys. Vaikka joukkueen kirkkain tähti ja paras pistemies Steven Stamkos oli sivussa kolme kuukautta, pystyi Cooper silti luotsaamaan nuoren ja kokemattoman joukkonsa kovassa divisioonassa toiseksi. Kahden runkosarjaan päättyneen kauden jälkeen seuran suunta on siis oikea.
Kylmää kyytiä pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Canadiensiltä saanut Lightning on vahvistunut viime kaudesta. GM Steve Yzerman oli aktiivinen kesän pelaajamarkkinoilla ja hankki joukkueeseen leveyttä veteraanien muodossa. Kokeneet Brian Boyle ja Brendan Morrow tuovat syvyyttä alempiin ketjuihin, ja Sami Salon tilalle hankitut Jason Garrison ja Anton Strålman vahvistavat nuoren joukkueen takalinjoja entisestään.
Vuosi sitten takaisin junioriseura Halifax Mooseheadsiin lähetetty Jonathan Drouin tullaan vuoden odotuksen jälkeen näkemään Lightning -paidassa. Drouin pelasi menneen kauden ilman tutkapariaan, Colorado Avalanchen Nathan MacKinnonia, mutta iski silti käsittämättömät 108 tehopistettä vain 46 ottelussa. Drouinin on povattu ottavan paikka ykkösketjusta Steven Stamkosin viereltä. Suurin odotuksin, ja jopa ykkösehdokkaana Calder Trophyn voittajaksi kauteen lähtenyt nuorukainen joutuu kuitenkin odottamaan debyyttiään vielä tovin peukalon murtumisen takia.
Seuraikoni ja viimeinen palanen vuoden 2004 mestarijoukkueesta, Martin St. Louis, kaupattiin siirtorajalla New York Rangersiin vaihdossa liian isoa palkankorotusta pyytäneeseen kapteeni Ryan Callahaniin. St. Louisin ja Yzermanin sukset olivat menneet pahasti ristiin viime vuosien aikana, ja mies treidattiin omasta pyynnöstään pitkän väännön jälkeen Rangersiin. Pitkän kauden aikana tullaan näkemään miten veteraaniliiderin poissaolo näkyy joukkueen hyökkäyspään tekemisessä.
Hienot tulokaskaudet pelanneet Tyler Johnson sekä Ondrej Palat olivat päävalmentaja Cooperin luottomiehiä jo farmijoukkue Syracuse Crunchissa. Johnson ja Palat tulivat viime kaudella toiseksi ja kolmanneksi Calder Trophy -voittajaäänestyksessä, heti MacKinnonin jälkeen.
Kapteeni Steven Stamkos on maalintekijänä yksi liigan parhaimpia ellei jopa paras. Maalipyssyn ollessa murtuneen jalan takia puoli kautta sivussa, otti Valtteri Filppula ykkössentterin viitan harteilleen. Filppula suoriutui urakastaan ehkä paremmin kuin osattiin odottaakaan, muodostaen vaarallisen ykkösnyrkin Callahanin ja Palatin kanssa.
Vuoden 2009 koko varaustilaisuuden toisena valittu Victor Hedman osoitti olevansa odotuksen arvoinen tuplaten oman piste-ennätyksensä. Hedmanin ollessa seuraavat 4-6 viikkoa sivussa murtuneen sormen takia, tulee veteraanihankintojen Anton Strålmanin ja Jason Garrissonin apu tarpeeseen.
Lightning sai vihdoin kauan kaivatun ykkösmaalivahdin Ben Bishopista, joka pelasi loukkaantumisista huolimatta läpimurtokauden. Bishop oli ehdolla myös Vezina Trophyn saajaksi. Kakkosvahti Anders Lindbäck ei saanut enää luottoa valmennusjohdolta epävarmojen otteiden sekä playoff-romahtamisen jälkeen, ja mies sai lähteä. Tilalle hankittiin kokeneempi kehäkettu Jevgeni Nabokov, joka ei enää 39-vuotiaana ole takavuosien tasoinen kassari, mutta torjui New York Islandersissa pelatessaan paremmat tilastot kuin vahvemman puolustuksen takana pelannut Lindbäck.
Lightning on divisioonassaan selvä haastaja jolla on mahdollisuudet jopa ykköspaikkaan. Muiden divisioonan kärkijoukkueiden Boston Bruinsin ja Montreal Canadiensin heikentyessä kesän aikana, paikkasi Yzerman joukkueensa pienet puutteet. Pudotuspelipaikka on varma ja Lightning sijoittuu divisioonan sijoille 1-3.
Toronto Maple Leafs – Shanahan tuli taloon
Phil Kessel on takuuvarma 30 maalin mies (Getty)
Runkosarjan viimeisistä 14 ottelusta peräti 12 hävinnyt Maple Leafs näytti ennen tappioputkeaan menevän pudotuspeleihin toisena kautena peräkkäin. Kausi päättyi kuitenkin katastrofaalisella tavalla tuttuun tapaan jo runkosarjaan, joten takavuosien menestystä hamuava seura päätyi ravistelemaan rivejään kesän aikana niin kaukalon kuin toimistonkin puolella. NHL:n kurinpitäjän paikalta seuran presidentiksi nimitetty Brendan Shanahan tuotiin palauttamaan äskettäin Pohjois-Amerikan huonoimmaksi urheiluseuraksi rankattu Maple Leafs oikealle raiteelle.
Kesän aikana GM Dave Nonis teki useita hankintoja ja ovi kävi myös vilkkaasti toiseen suuntaan. Maple Leafs vahvistui lähinnä syvyyttä tuovista kolmos -ja neloskentän jyristä, kun joukkueen nimekkäin vahvistus Leo Komarov palasi takaisin Torontoon neljän vuoden sopimuksella vuoden mittaisen Moskovan reissun jälkeen. Edelliskaudella fanien suosikiksi itsensä pelanneelle Komaroville on tällä kertaa luvattu isompaa roolia alivoimalla ja samalla enemmän peliaikaa joukkueen kolmosketjussa. Muut hyökkäyspään hankinnat Mike Santorelli, David Booth ja Daniel Winnik hankittiin edullisilla vuoden pahveilla. Puolustukseen tuotiin kovuutta veteraani Stephane Robidasin ja Roman Polakin muodossa, joista jälkimmäinen saatiin pelaajakaupassa vaihdossa Carl Gunnarssoniin.
Vanhan liiton päävalmentaja Randy Carlyle sai vielä toistaiseksi pitää työnsä, mutta on aikalailla samanlaisessa tilanteessa kuin viimeisimpina Ducks-vuosinaan. Lähtölaskenta on jo alkanut ja viime kauden kaltaisten sukellusten toistuessa lähtee mies penkin takana vaihtoon.
Maple Leafsin ykkösnyrkkiä johtaa takuuvarma 40 maalin mies Phil Kessel yhdessä James van Riemsdykin ja Tyler Bozakin kanssa. Ongelmana on jo vuosia ollut se, ettei kärkiketjun keskelle ole ollut ykkössentterin tasoista pelaajaa tarjolla. Bozak on väläytellyt viime vuosina, muttei ole vielä urallaan onnistunut rikkomaan 20 maalin rajaa. Kakkossentteri Nazem Kadri olisi pelillisillä taidoillaan mahdollinen ehdokas, mutta miehellä on toisinaan pahoja asenneongelmia ja vaikeuksia tasaisuuden pitämisessä. Toissakesänä muhkean ylihintaisen diilin tehneen David Clarksonin tulisi lunastaa edes osa mieheen kohdistuneista odotuksista, tai muuten reilu viiden miljoonan dollarin vuosipalkkaa nauttiva rouhija ostetaan ulos seitsenvuotisesta sopimuksestaan.
Suomalaisittain alkukauden suurin pettymys on ollut Petri Kontiola, joka osti itsensä ulos KHL-seura Traktorista, jossa mies oli joukkuuensa paras pistemies. Harjoituskaudella nähdyt sopeutumisongelmat pieneen kaukaloon osoittautuivat ratkaiseviksi, ja Kontiolan heikkojen näyttöjen johdosta kausi alkoi farmissa.
Maple Leafsin puolustus vuoti pahemman kerran päästäen kaikista joukkueista viime kaudella eniten laukauksia maalia kohti. Tällä kaudella Maple Leafs -valmennus toivoo nuorten puolustajien oppineen vaikeasta viime kaudesta. Puolustuksen selkäranka, kapteeni Dion Phaneuf, toimii hyvänä mentorina nuorille Maple Leafsin tuleville puolustuksen pilareille kuten Jake Gardinerille ja Morgan Reillylle. Kesän hankinnat Stephane Robidas ja Roman Polak tuovat kaivattua kovuutta joukkueen alempiin pakkipareihin.
Jonathan Bernier ja James Reimer muodostavat yhden liigan parhaista maalivahtikaksikoista. Kaksikosta etenkin Bernier torjui koko viime kauden hyvillä tilastoilla siitäkin huolimatta, että kohtasi illasta toiseen valtavan määrän kuteja. Kaksikon vahvuutena on terve kilpailutilanne, jossa paremmassa vedossa oleva vahti saa enemmän startteja.
Maple Leafs tulee lopulta olemaan lähellä, mutta jälleen niin kaukana playoff-paikkaa. Joukkue palloillee pudotuspeliviivan molemmin puolin kauden aikana, mutta kausi loppuu Torontossa jälleen runkosarjaan.