Suomella on hyviä muistoja olympiakiekosta. Lillehammerin Olympialaisista 1994 saakka Suomi ollut neljä kertaa mitaleilla. Ainoastaan 2002 Salt Lake Cityssä Suomi jäi mitalikolmikon ulkopuolelle. Viimeisissä Vancouverin talviolympialaisissa Suomi sijoittui kolmanneksi. Pronssiottelussa Leijonat kukistivat Slovakian 5-3. Hallitseva olympiakultamitalisti jääkiekossa on Kanada. Suomi ei ole vielä koskaan voittanut jääkiekon olympiakultaa. Vielä!
Suomen joukkue julkistettiin klo 13.00 alkaneessa tiedotustilaisuudessa. Joukkue on sekoitus Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa pelaavia, nuorta sukupolvea ja kokemusta edustavia pelaajia. Erkka Westerlund kertoi joukkueen kokoamisessa olleen tärkeätä yhteistyökykyisyys sekä valmius antamaan joukkueen eteen kaikkensa. Kuulostaako tutulta? Kenties Pikku-Leijonien teesejä heidän MM-kultansa takana. Nyt rakennetaan nopeasti reagoivaa joukkuetta, joka pystyy kääntämään hetkessä pelin suunnan sekä ottamaan tilan ja ajan haltuunsa. Miten kaikkien aikojen olympiakiekon pistekuningas Teemu Selänne tähän palapeliin rakentuu, on vain nähtävä.
Suurinta huomiota herättivät Saku Koivun kieltäytyminen leijonapaidasta vedoten pelikuntoonsa ja saatuun aivotärähdykseen. Suuri johtaja, joukkuepelaaja sekä omassa joukkueessaan huikeassa vireessä oleva hyökkääjä, tulee olemaan todella suuri menetys joukkueelle. Mikko Koivun nilkkaleikkauksesta toipuminen näyttää todennäköiseltä. Toipuessaan selkeä ykkössentteri ja ykköshyökkääjä. Mutta mitä jos toipumisessa tulee takapakkia? Neljä viikkoa ensi-iltaan! Kuka kantaa kapteenin vastuun tässä tapauksessa? Leijona pakkaa on ajateltu pitkälle monipuolisuuden ehdoilla. Joukkueessa on jopa yhdeksän pelaajaa, jolla on taustaa keskushyökkääjän roolista. Mutta pitää muistaa että miekan kärki on kapea. Suomelta ei löydy laajalla rintamalla ratkaisijoita paperilla. Turnauksista on hyviä kokemuksia, että papereiden takaa nousee miehiä parrasvaloihin. Teemu Selänteen ja Mikko Koivun otteisiin nojataan nyt paljon, mutta todellisuus voi olla aivan toinen.
Suurta ihmetystä herätti minussa myös Sean Bergenheimin jättäminen kisakoneesta. Viimeiset yhdeksän ottelua mies on painanut taalajäillä tehoilla 7+1=8. NHL:ssä tuhoa tehnyttä tutkaparia Barkov-Bergenheim ei siis nähdä näillä näkymin Sotshissa. Barkovin kehitystä päävalmentajaa kehui ja luultavasti juurikin viimehetken näytöt nostivat Sashan joukkueeseen. Ratkaisijoita Leijonanutussa ei ole koskaan liikaa nähty, on aivan sama onko kyseessä Karjala-höntsät vaiko arvokisat. Siksi en ymmärrä ajatusta sivuuttaa joukkueesta Suomen tämän hetken kuumin maalintekijä. Selänteen ruuti on ollut jo pitkään märkää ja taustalta onkin pakko nousta muita ratkaisijoita. Valtteri Filppula ja Jussi Jokinen ovat minun silmissäni kulta haaveiden realisoinnissa tärkeässä osassa. Kuten myös entinen juniori maailmanmestari Olli Jokinen. Niin hyvässä kuin pahassakin.
Suomen joukkueesta puhuttaessa maalivahdit voidaan suoraan unohtaa. Tarjolla on maailmanluokan veräjänvartijoita vaikka muille jakaa. Nyt valitut maalivahdit ovat kaikki ensikertalaisia, mutta kyseessä tulee olemaan koko kisojen kovin kolmikko. Tuukka Rask tulee kantamaan Leijonia kun tarve vaatii. Siitä homma ei ole koskaan jäänyt kiinni eikä jää nytkään.
Puolustuksen valinnoista voidaan olla montaa mieltä. Nyt joukkueeseen päätyivät muiden mukana Lasse Kukkonen, Juuso Hietanen, Ossi Väänänen sekä Sami Lepistö. Kyseessä on Westerlundin luottomiehiä, jotka päävalmentaja varmasti tuntee. Valitettavasti Erkan tuntemukset kyseisistä pelaajista saattavat hieman erota meidän fanien vastaavista. Rannalle jäivät ainakin Nummelin, Ristolainen, Pitkänen sekä Karalahti. Pelikunto sekä loukkaantumiset varmasti valintojen takana. Ilman Joni Pitkäsen loukkaantumista olisi mies todennäköisesti kisakoneessa. Nuoren Ristolaisen olisin voinut mielelläni nähdä joukkueen mukana, mutta varmasti palkeet ovat aika tyhjänä nuorten kisojen jälkeen. Sami Vatanen voi nousta Leijonien matkassa todella arvokkaaksi pelaajaksi, kuten myös suurta vastuuta Pittsburgh Penguinsissa kantanut Olli Määttä. Nuorten taitoa kiekollisessa pelissä ei voi unohtaa ja kun rinnalle on vielä heittää kokemusta ja tulivoimaa Timosen ja Salon muodossa, voi puolustajat olla jopa ratkaisevassa osassa turnauksen kulkua ajatellen.
Taustalle jäi vielä Westerlundin mukaan vielä kymmenen pelaajan ryhmä, joka on valmiina jos kutsu käy loukkaantumisten tai muiden syiden takia. Joukkue ei kerkeä paljoa yhdessä turnaukseen valmistautumaan, ehkä muutama täysi harjoitus ennen ensi-iltaa. Mutta onneksi turnauskaavio mahdollistaa muutaman ”treenipelin” ennen tosikoitoksia. Pitää muistaa, että matka on pitkä ja kisoihin on vielä aikaa. Joukkue kasvaa ja hitsautuu yhteen jos tähdet sen suovat. Aina on mahdollisuus ylittää suurimmatkin haasteet ja voittaa kovimmat ennakkosuosikit. Suomi lähtee altavastaajana turnaukseen ja se jos joku, on Leijonille aina sopinut. Katsokaapas nyt vaikka niitä nuorempia veijareita. Kuinka moni olisi uskonut? Joukkue uskoi. En malta odottaa! Kuukausi kisoihin.
Leijonat Sotshissa:
Maalivahdit:
31 Antti Niemi, San Jose Sharks (NHL), 37 ottelua, torjuntaprosentti 91.1, päästetyt maalit 2.45
32 Kari Lehtonen, Dallas Stars (NHL), 34 ottelua, 91.4, 2.68
40 Tuukka Rask, Boston Bruins (NHL), 33 ottelua, 93.4, 1.96
Puolustajat:
3 Olli Määttä, Pittsburgh Penguins (NHL), 43 ottelua, 3+10=13, +3
4 Ossi Väänänen, Jokerit Helsinki(Liiga), 28 ottelua, 0+2=2, +6
5 Lasse Kukkonen, Oulun Kärpät (Liiga), 36 ottelua, 10+10=20, +14
6 Sami Salo, Tampa Bay Lightning (NHL) 35 ottelua, 1+6=7, +4
18 Sami Lepistö, Avtomobilist Jekaterinburg (KHL), 42 ottelua, 6+14=20, +7
38 Juuso Hietanen, Torpedo Nizhni Novgorod (KHL), 40 ottelua, 7+12=19, -1
44 Kimmo Timonen, Philadelphia Flyers (NHL) 42 ottelua, 2+11=13, +5
45 Sami Vatanen, Anaheim Ducks (NHL) 33 ottelua, 4+5=9, +1
Hyökkääjät:
8 Teemu Selänne, Anaheim Ducks (NHL) 34 ottelua, 4+7=11, +3
9 Mikko Koivu, Minnesota Wild (NHL) 44 ottelua, 8+27=35, -4
12 Olli Jokinen, Winnipeg Jets (NHL) 45 ottelua, 10+17=27, -7
15 Tuomo Ruutu, Carolina Hurricanes (NHL) 38 ottelua, 4+8=12, -14
16 Aleksander Barkov, Florida Panthers (NHL) 43 ottelua, 7+15=22, -2
21 Jori Lehterä, Sibir Novosibirsk (KHL), 37 ottelua, 7+25=32, +8
27 Petri Kontiola, Traktor Tsheljabinsk (KHL), 41 ottelua, 9+17=26, -11
28 Lauri Korpikoski, Phoenix Coyotes (NHL) 25 ottelua, 5+5=10, -1
36 Jussi Jokinen, Pittsburgh Penguins (NHL) 44 ottelua, 12+18=30, -1
41 Antti Pihlström, Salavat Julajev Ufa (KHL), 39 ottelua, 10+8=18, +12
50 Juhamatti Aaltonen, Oulun Kärpät (Liiga), 26 ottelua, 11+12=23, +13
51 Valtteri Filppula, Tampa Bay Lightning (NHL) 42 ottelua, 16+17=33, +3
64 Mikael Granlund, Minnesota Wild (NHL) 31 ottelua, 3+14=17, -3
71 Leo Komarov, Dinamo Moskova (KHL), 39 ottelua, 10+18=28, +12
Varasijoilla joukkueeseen:
Maalivahdit
Antti Raanta, Chicago Blackhawks (NHL)
Pekka Rinne, Nashville Predators (NHL)
Puolustajat
Topi Jaakola, Lev Praha (KHL)
Petteri Nummelin, Lukko
Jere Karalahti, Jokerit
Rasmus Ristolainen, Buffalo Sabres
Tuukka Mäntylä, Metallurg Novokuznetsk (KHL)
Hyökkääjät
Sean Bergenheim, Florida Panthers (NHL)
Teemu Hartikainen, Salavat Julajev Ufa (KHL)
Jarkko Immonen, Torpedo (KHL)