Leijonien MM-kisat päättyivät katastrofiin, kun joukkue hävisi Sveitsille lukemin 2-3. Alkulohko tarjosi suomalaisille paljon ilonaiheita, mutta ne ovat enää haalea muisto. Kokonaisuutena Lauri Marjamäen kahden vuoden aika Leijonissa oli erittäin tahmea.
Alkulohko antoi ehkä liiankin ruusuisen kuvan Leijonista. Voitot Etelä-Koreasta, Latviasta ja Norjasta olivat toki komeita, mutta vastapainona oli tappiot Tanskalle ja Saksalle. Yhdysvaltoja ja Kanadaa vastaan pikkumusta pomppi lievästi sanottuna suotuisasti Suomelle, kun taas jokaisessa tappiopelissä tilanne oli päinvastainen. Alkulohko oli Sebastian Ahon johtaman ilotulituksen myötä jopa historiallinen, mutta kokonaisuutena lohkovoitto irtosi sopivan ristiinpelaamisen myötä varsin kevyesti.
Suomi paini torstaina tuttujen ongelmien kanssa. Vaikka takana oli välipäivä, niin alkulohkon avainpelaajien raju kuormitus näkyi. Leijonat eivät saaneet parastaan irti kriittisillä hetkillä. Jossain on menty pahasti metsään, jos Sveitsi pystyy päihittämään luistelussa tämän vuoden Leijonien joukkueen.
Torstaihin päättyi myös Lauri Marjamäen urakka Leijonien päävalmentajana. Kahteen vuoteen on mahtunut poikkeuksellisen paljon, kun Suomi osallistui Marjamäen alaisuudessa myös World Cupiin ja olympialaisiin. Leijonafanien ilonaiheet ovat olleet tältä ajanjaksolta vähissä.
Syyskuussa 2016 pelatussa World Cupissa Suomi jäi lohkonsa jumboksi, kun kolmen ottelun saldona oli yhtä monta tappiota maalierolla 1-9. Kevään MM-kisoissa Leijonat sai shokkihoitoa, kun joukkue hävisi alkulohkossa Ranskalle lukemin 1-5. Suomi väänsi lopulta itsensä pudotuspeleihin ja puolivälierävoitto Yhdysvalloista oli komea, mutta lopulta tuloksena oli neljäs sija. Olympialaisistakaan ei jäänyt liiemmin jälkipolville kerrottavaa, kun Suomelle tuli lähtö käytännössä ensimmäisessä tosipelissä. Tämän vuoden MM-kisat päättyivät niin ikään isoon pettymykseen.
Marjamäen Leijonia on leimannut sama vaiva turnauksesta toiseen. Venymiskyky on loistanut poissaolollaan, kun tilanne olisi sitä eniten vaatinut. Lähes kaikki kriittiset kamppailut kääntyivät vastustajien eduksi. Puolivälierävoitto Yhdysvalloista oli tähän saldoon ainoa poikkeus.
Tuloksellisesti Marjamäen aikakausi oli todella raskas pettymys, vaikkakin Leijonat pääsi juhlimaan himoittua EHT:n voittoa.
Seurajoukkueissa loistavaa työtä tehnyt Marjamäki joutui tosin todella haastavaan paikkaan. 39-vuotiaana pestinsä aloittanut päävalmentaja oli todella tiukassa paikassa ensimmäisessä tulikokeessaan World Cupissa, mikä olisi vaativa turnaus kokeneemmallekin valmentajalle.
Marjamäen asema oli jopa hieman epäkiitollinen, sillä Leijonissa on käynnissä myös iso sukupolvenvaihdos. Tämä on luonnollisesti asettanut omat haasteensa, varsinkin päättyneeseen turnaukseen. Joukkue oli oikeastaan ensimmäistä kertaa nuorten pelaajien harteilla, mikä ehkä hieman näkyikin turnauksen edetessä.
Suomi pelasi Tanskassa kuitenkin raikasta lätkää. Pelaajia ei kahlittu liikaa, vaan taitavilla pelureilla oli paljon valtuuksia kentällä. Tästä Marjamäki ansaitsee kiitoksen, vaikka lopputulos pettymys olikin.
Jukka Jalonen onkin kenties juuri oikea henkilö ottamaan Leijonat komentoonsa nyt. Hänellä on jo kauluksia maajoukkueesta, kun taskusta löytyy MM-kulta sekä olympiapronssi. Lisäksi Jaloselta löytyy kokemusta uuden sukupolven kanssa toimimisesta, kun hän johdatti Nuoret Leijonat MM-kultaan vuonna 2016. Tuota joukkuetta ei kahlittu liikaa, vaan ennakkoluuloton ja taitava sukupolvi voitti kultaa rohkealla ja itseluottamusta uhkuvalla tavalla.
Jalonen astuukin toisaalta haastavaan, mutta toisaalta erinomaiseen saumaan Leijonien peräsimeen. Edelliset kaksi vuotta ovat olleet kotimaisen kiekon lippulaivalle niin haastavia, että suunta ei voi olla kuin ylöspäin. Tämän myötä tosin tulee myös haasteita, kun kansa janoaa menestystä muuallakin kuin EHT:lla.
Kansikuva: Martin Rose/Getty Images