KILPAILU: Voita huikea NFL-matka Lontooseen!
Mestis käynnistyi vihdoinkin tällä viikolla. Suomalaisen kiekkoilun kakkossarjasta on puhuttu paljon negatiivista viime vuosina. On totta, että monet Mestiksessä pelaavat seurat näivettyvät pikkuhiljaa suljetun Liigan myötä. On kuitenkin olemassa seuroja, jotka ovat kyenneet nostamaan tasoaan viime vuosina ja antamaan kontribuutionsa kotimaisen kiekkoilun kehitykselle. Osa jopa pesee Liigaseuroja juniorien kehittämisessä. Nyt puhutaan suomalaisen edustuskiekkoilun pikkuseuroista.
Nyky-Mestiksen kuninkaat
Turusta ollaan leipomassa Suomen seuraavaa kiekkopääkaupunkia. Luonnollisesti katseet kääntyvät TPS:n suuntaan. Ja aiheestakin. Seura on tehnyt junioripuolella jo vuosikymmenen esimerkillistä jälkeä. Junioripolkuun on satsattu ja päätään nostava liigaseura nauttinee pitkään tämän työn ja investoinnin hedelmistä. Palloseuran gloorian ja Kaapo Kakon edesottamusten ihastelun takana on vieläkin vaikuttavampi suoritus. Kaikessa hiljaisuudessa TuTo on noussut jälleen varteenotettavaksi kasvattajaseuraksi. TuTo on esimerkillisesti operoinut TPS:n pikkuveljenä rajallisilla resursseilla lähes tauotta Mestiksen kärkipäässä. Taustalla on kuitenkin onnistuttu nostamaan seuran juniortyötä kohti maan kärkeä. Seuran A-juniorit onnistuivat säilyttämään paikkansa SM-sarjassa viime keväänä ja alkukausi lupaa erittäin hyvää. Viime kauden päätteeksi joukkueesta lähdettiin ottamaan seuraavaa askelta Pohjois-Amerikan yliopistosarjoja myöten. Varsin vakuuttavaa suurkaupungin pikkuveljeltä.
TuTon ohella kaikessa hiljaisuudessa suurseurojen selän takaa pelaajakasvattamoksi on noussut Joensuun Jokipojat. Miro Aaltosen, Urho Vaakanaisen ja Teemu Väyrysen kotikaupungissa tuotetaan nyt lähes vuodesta toiseen laadukkaita pelaajia ja joukkueita. Siinä missä Jokipojista saattoi kasvaa muutaman vuoden välein huippulahjakkuus, pelaa seuran C-juniori joukkue jo toista vuotta perättäin SM-sarjassa. Ja vieläpä hyvin. Siinä missä Eemeli ja Ville Räsänen sekä Petrus Palmu olivat pakotettuja pohtimaan jo C-juniorina muuttoa toiselle paikkakunnalle, voivat tämänhetkiset juniorilahjakkuudet jäädä kotiin kehittymään ainakin A-junioreihin asti. Jos Jokipojat onnistuvat palauttamaan seuran A-juniorit takaisin SM-sarjaan, kykenevät nuoret lahjakkuudet pelaamaan kotikaupungissaan Mestikseen saakka.
Petrus Palmu sai kiekko-oppinsa Joensuussa. Kuva: AOP
Mestis seurojen aateli
Viime keväänä Jukurit juhlivat Mestiksen mestaruutta. Pelaajien ja seuratoimijoiden vitsi sai vihaisiakin kommentteja osakseen. Kylmä fakta on kuitenkin, että perinteiset Mestis menestyjät Jukurit ja Sport ovat lähempänä Mestiksen kärkeä kuin Liigan. Molemmilla seuroilla on kuitenkin ollut tärkeä rooli viime vuosina kotimaisen kiekkoilun kehityksessä. Molemmat pikkuseurat ovat tarjonneet nuorille kiekkoilijoille erinomaisen mahdollisuuden nousta liigaan. Vähävaraiset seurat joutuvat väkisinkin investoimaan nuoriin koska rahat eivät riitä parempaan. Tästä ovat saaneet kiittää muun muassa Mikko Kokkonen, Ville Leskinen, Julius Vähätalo ja Henri Nikkanen Mikkelissä sekä Aleksi Ainali, Robin Salo, Joel Kiviranta, Antti Kalapudas ja Joni Tuulola Vaasassa. Kaikki edellä mainitut pelaajat ovat vähintään EHT -tason lahjakkuuksia. Kaikilla muilla olisi kestänyt muualla huomattavasti pidempään mahtua liigamiehistöön tai saada riittävää vastuuta kehittyäkseen.
Mestiksen tasosta on keskusteltu jo vuosia. Suljettu Liiga näivettää muita sarjoja. Samalla on kuitenkin nostettava hattua niille seuroille, jotka pystyvät kehittämään kotimaista jääkiekkoilua. TuTo ja Jokipojat ovat erinomaisia esimerkkejä siitä, kuinka Mestis seura kykenee tekemään parempaa työtä joissakin asioissa kuin osa liigaseuroista. On toki ilkeämielistä kutsua Sportia ja Jukureita Mestis -joukkueiksi, mutta seurojen taso on lähempänä TuToa ja Jokipoikia kuin HIFK:ta, Tapparaa tai Kärppiä. Nämä pikkuseurat tekevät kuitenkin erinomaista työtä pienillä resursseilla ja heikoilla tulevaisuuden näkymillä. Kaikki sataa kotimaisen kiekkoilun laariin.
Kansikuva: AOP