Olympiaennakko: A-lohkossa on sijaa yllätyksille

Olympialaisten miesten jääkiekkoturnaus alkaa 14. helmikuuta. Turnauksessa pelaa 12 joukkuetta, jotka ovat jaettu kolmeen lohkoon. Jokaisen lohkon voittaja ja paras lohkokakkonen etenevät suoraan puolivälieriin. Loput kahdeksan joukkuetta menevät pudotuspeliotteluihin, joiden voittajat pääsevät puolivälieriin.

Tänä vuonna olympiakiekko on monessakin mielessä erilaisessa asemassa. Etenkin NHL-pelaajien puuttuminen on merkittävä tekijä. Lisäksi Venäjä puuttuu virallisesti näistä kisoista kansainvälisen olympiakomitean päätettyä, etteivät venäläisurheilijat saa edustaa maataan Etelä-Koreassa. Venäjältä tulee kuitenkin kiekkojoukkue, joka pelaa olympiaväreissä. Joukkuetta kutsutaan kansainvälisesti nimellä OAR (Olympic Athletes from Russia).

Faneille.com arvioi jokaisen lohkon asetelmat. Teemme lohkorankingin ja arvioimme jokaisen joukkueen yksitellen. Ensimmäisenä on vuorossa A-lohkon arvio.

Lohko A:

1. Kanada

Aina kun NHL-pelaajat ovat olleet olympiajäillä, on Kanada ollut suurin ennakkosuosikki. Kaksi viimeistä turnausta ovat päättyneet Kanadan kultajuhliin, ja tänäkin vuonna joukkue olisi suurella todennäköisyydellä nostellut kannua ilmaan, mikäli kaikki maailman parhaat pelaajat olisivat kisoissa mukana. Tilanne on nyt kuitenkin toinen, kun Kanadan joukkue on koottu pääosin Euroopassa pelaavista pelaajista.

Kaikesta huolimatta Kanadalla on turnauksen yksi nimekkäimmistä porukoista, sillä joukkue koostuu KHL-tähdistä, ja lähes kaikilta joukkueen pelaajilta löytyy myös NHL-kokemusta.

Kanadan riveistä löytyy sellaisia entisiä NHL-tähtiä kuin Mason Raymond, Wojtek Wolski ja Derek Roy, joten taidosta joukkueen menestys ei jää kiinni.

Kanada on lohkonsa nimekkäimmällä nipulla matkassa, mutta mikään voittamaton joukkue se ei tule olemaan. Kanadan rutiini tuo kuitenkin sille lohkovoiton.

Vahvuudet: Kanada on nopea ja fyysinen, kuten aina, ja tällä kertaa joukkueen pelaajat ovat tottuneet pelaamaan isossa kaukalossa. Kanadalta löytyy joukkueesta kaikenlaista osaamista, mikä tekee siitä turnauksen yhden suurimmista suosikeista. Kanadan ehkä suurin vahvuus on hyökkäyspelissä ja maalintekotaidossa. Joukkue huokuu hyökkäyspään taitoa, ja sen avulla mennään varmasti mitalipeleihin.

Heikkoudet: Kanadalta ei löydy varsinaisia heikkouksia, mutta joitain kysymysmerkkejä voidaan heittää ilmoille. Tässä joukkueessa ei ole liikaa arvokisakokemusta, mikä on aina isossa roolissa menestyksen kannalta. Vaikka vaahteralehtipaidoissa on kokeneita pelaajia, ei monellakaan heistä ole tietoa tai kokemusta, kuinka arvokisoissa voitetaan mestaruuksia. Tätä voidaan pitää yhtenä heikkoutena.

2. Tshekki

Tshekki on aina iskukykyinen, mutta pelkillä Euroopassa pelaavilla pelaajilla se ei kuulu suurimpiin mestarisuosikkeihin. Tshekin joukkueessa on luonnollisesti taitoa, ja sen runko koostuu KHL-pelaajista, joten heikolla nipulla slaavit eivät ole matkassa.

Pelaajat kuten Roman Cervenka, Martin Erat, Tomas Zohorna, Jiri Sekac ja Jan Kovar tekevät Tshekin kärkikentistä erittäin laadukkaat, mutta miten joukkueen roolitus onnistuu? Jotta Tshekki voisi menestyä, täytyy siltä löytyä myös vahvoja vääntäjiä ja oman pään erikoismiehiä. Roolitus on harvoin Tshekin vahvuus, ja tästäkin joukkueesta on hankala löytää huippulaadukkaita alempien kenttien miehiä.

Tshekillä on toki jämäkkä puolustus, jossa on taitoa, mutta hyökkäyksessä on runsaasti pelaajia, joiden vahvuudet ovat nimenomaan offensiivisessa pelissä. Juuri tämä asia erottaa Tshekin etenkin Kanadasta.

Tshekki on kuitenkin hyvällä ryhmällä liikenteessä, ja se tulee taatusti taistelemaan mitalista Pyeongchangissa. A-lohkon kakkossija ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, sillä Sveitsi antaa taatusti kovan vastuksen slaaveille.

Vahvuudet: Tshekin vahvuudet lepäävät myös hyökkäyspäässä, jossa sillä on runsaasti taitoa ja maalintekokykyä. Tshekin menestys on aina perustunut taitavien pelaajien varaan, ja joukkueesta löytyykin Euroopan tasolla kovan luokan pelaajia ainakin kahteen kentälliseen.

Heikkoudet: Kuten jo mainittu, tulee Tshekillä olemaan ongelmia roolituksen kanssa. Mestaruuteen tarvitaan vahvat neljä kenttää, ja se ei tarkoita suoraan vahvoja kenttiä hyökkäyssuuntaan. Tshekin alemmista kentistä vaaditaan tehojen lisäksi vahvaa puolustuspeliä ja voimakasta vääntämistä. Tämän tyylin pelaajia ei ole kuitenkaan joukkueessa liikaa.

3. Sveitsi

Sveitsi ei normaalisti saa minkäänlaisia menestysmahdollisuuksia olympiajäille, mutta NHL-pelaajien poisjäännin vuoksi maan näkymät paranivat saman tien. Sveitsillä on nimittäin loistavia pelaajia Euroopassa, ja monet heistä ovat tottuneet pelaamaan myös MM-jäillä.

Sveitsin joukkue koostuu pelkästään maan pääsarjassa pelaavista pelaajista, ja jokainen heistä kuuluu sarjassa oman pelipaikkansa eliittiin. Joukkueesta löytyy mukavasti taitoa, mutta myös vahvoja ja nopeita työjuhtia, jotka pystyvät pimentämään kovienkin maiden kärkimiehiä.

Sveitsi on lähtökohtaisesti A-lohkon rankingissa kolmas, mutta käkikellomaa on turnauksen suurin yllättäjäehdokas, ja ei olisi ihme, jos Sveitsi ottaisi koviakin päänahkoja turnauksessa.

Vahvuudet: Sveitsin suurin vahvuus on kokemus. Joukkueessa on monia pelaajia, jotka ovat esiintyneet yhdessä MM-jäillä, jossa Sveitsi on myös niittänyt menestystä aina silloin tällöin. Sveitsi pelaa aina hyvin joukkueena, ja nyt kun ero taitotasossa on pienempi, niin Sveitsillä on historiansa paras mahdollisuus saavuttaa jotain suurta kiekkokaukaloissa.

Heikkoudet: Vaikka Sveitsin joukkue on paperilla hyvä, ei se silti vedä vertoja kärkimäiden joukkueille. Sveitsi häviää edelleen taitotasossa, ja etenkin ratkaisupeleissä tämä eroavaisuus nousee merkittäväksi tekijäksi. Sveitsi voi menestyä luomalla ennennäkemättömän hurmoksen peliinsä, mutta pelkällä taidolla keskieurooppalaiset eivät nouse edes mitaleille.

4. Etelä-Korea

Kisaisäntä lähtee historiansa ensimmäisiin olympiapeleihin selkeänä altavastaajana, ja olisi ihme, jos Etelä-Korea ottaisi edes yhden voiton turnauksessa.

Maan kaikki pelaajat pelaavat Aasiassa, mikä kertookin tasoerosta kaiken oleellisen. Etelä-Koreasta saatiin jo esimakua Venäjän EHT-turnauksessa, jossa Leijonatkin kohtasi olympiaisännän. Vaikka taululle ei aina tulisikin niin rajut lukemat, ovat joukkueiden väliset tasoerot todella valtavat.

Etelä-Korean joukkueessa on seitsemän pohjoisamerikkalaistaustaista pelaajaa, jotka tuovat hieman tasoa ryhmään, mutta hekin tosin pelaavat ammatikseen Aasiassa, joten mistään sateentekijöistä ei voida puhua.

Vahvuudet: Jos väkisin pyritään etsimään vahvuuksia, niin Etelä-Korealla on kaksi asiaa, jotka voivat tuoda positiviisia vaikutteita heidän peliinsä. Kotiyleisön tuki ja paineettomuus helpottavat joukkueen tekemistä, mutta niiden avulla tuskin voitetaan otteluita.

Heikkoudet: Etelä-Korea on pelillisesti kaikessa jäljessä. Joukkue onnistuu tekemään joitain maaleja, mutta pääosin heidän aikansa kuluu omalla alueella puolustustehtävissä. Suurin heikkous on ehdottomasti kiekollinen pelaaminen.

Kansikuva: All Over Press