Faneille.com – Urheilumedian Zlatan.Kaksi vuotta sitten putosi suomalaisen salibandyhistorian kovin pommi, kun pahimmat kilpailijat Tapanilan Erä ja Viikingit ilmoittivat fuusioituvansa. Uusi seura sai nimekseen EräViikingit ja siitä piti tulla uusi superseura. Yhdistyihän jättifuusiossa maan menestynein liigajoukkue ja laadukkain junnumylly. Kaksi vuotta myöhemmin fuusion suurimmat hyödyt on syöty, niin edustusjoukkueessa kuin junioripuolella ja jäljelle on jäänyt sekä identiteettiä, että suuntaa vailla oleva organisaatio.
Sivuhuomiona todettakoon tämän jutun keskittyvän ErVin miesten edustusjoukkueeseen ja poikajunioreihin, koska nais- ja tyttöpuoli oli SSV:ssä olematonta ja uudessa seurassa käytännössä Erän jatkumoa.
ErVi kyhäsi debyyttikaudelleen miesten Salibandyliigaan todella kovan ryhmän, kun jopa kolmoskentästä löytyi A-maaotteluita pelanneita pelureita. Kausi ei ollut aivan täysosuma, mutta lopulta varsin hyvä, sillä palkintokaappiin tarttui hopeisten mitalien lisäksi Suomen cupin voitto.
Kesällä joukkue heikkeni kuitenkin todella paljon, kun maajoukkuemiehet Tommi Aro ja Tero Tiitu lopettivat liigatasolla, keväällä läpilyönyt Kevin Söderling lähti Ruotsiin, Janne Hyvönen palasi Raumalle, Perttu Puska Joensuuhun, kakkosvahti Markus Laakso Happeeseen ja Tommi Rosendahl siirtyi jäähdyttelemään 2-divariin. Tulijapuolella oli huomattavasti laihempaa, joten ErVin ei odotettu haastavan Classicia viime kauden tapaan. Joukkueen terävin kärki oli kuitenkin edelleen kova ja Jani Kukkolan, Miko Kailialan ja kumppaneiden odotettiin vievän ErVi vähintään mitalipeleihin.
Lopulta kausi päättyi mahalaskuun, kun piskuinen Westend Indians kiri puolivälierien seitsemännessä pelissä 3–0-johdon umpeen päätöserässä ja sysäsi helsinkiläiset jatkoajalla kesälomille.
Edustusjoukkueen pelaajapuolella on Faneille.comin saamien tietojen mukaan tulossa lisää lunta tupaan. Muutama kärkikenttien avainpelaaja on suuntaamassa ulkomaille ja alempien kenttien nuoria lahjakkuuksia muihin liigaseuroihin. Tulijapuolella taas on hiljaisempaa, vaikka seuraan on linkitetty muutama kovempi pelimies. Jos huhut kuitenkin pitävät paikkansa, on jo täksi kaudeksi kuihtunut ErVi heikentymässä entisestään.
ErVin verkot ovat kyllä olleet vesillä, mutta pelaajat ovat valinneet muut seurat. Huippulupaava Justus Kainulainen meni Oilersin, eikä saamiemme tietojen mukaan loistavan kauden pelannut Heikki Iiskolakaan tarttunut ErVin täkyyn. Maailman paras maalivahti Eero Kosonen muuttaa Helsinkiin, mutta jatkaa uraansa Seinäjoen Peliveljissä. Myös maajoukkueen monivuotista luottomiestä Juha Kivilehtoa odoteltiin talvella ErVin paitaan, mutta Helsinkiin muuttanut puolustaja päätti lähteä reissumieheksi Tampereelle.
Miesten edustusjoukkueen osalta fuusion hyödyt, eli kivikova pelaajamateriaali on hassattu kahdessa vuodessa.
Suomen paras junnumylly on historiaa
Tapanilan Erä on junioreiden SM-mitaleissa mitattuna omissa luvuissaan. Kaksi vuotta sitten, kun seurat tiedottivat fuusiosta, yhdistyi kahden kovan liigajoukkueen lisäksi A- ja B-nuorten Suomenmestarit. Erä otti kultaa A-pojissa, SSV B-junnuissa. Vuotta aiemmin, keväällä 2015 Erän A saavutti hopeaa ja seuran B-pojat nappasivat kultaa.
Erän A-nuorten toissa kevään kultajoukkueen runkopelaajista EräViikinkien liigajoukkueessa pelasi viime kaudella Perttu Järvinen, Mika Majalahti, Miska Mäkinen sekä Ossi Jalonen. Kyseisestä ryhmästä on livahtanut muihin liigaseuroihin mainion kauden Oilersissa pelannut Riku Holopainen, samaa seuraa edustava Christian Remes sekä LASB:ssa ensi kaudellakin jatkava kaksikko Joonatan Surakka sekä Tuure Ailio. Antti Aarnio taas pelasi viime kaudella Steelersissä.
Vastaavasti SSV:n kultajoukkueen avainpelaajat ovat lähes kaikki vaihtaneet Oilersiin. Toni Rintala, Yannick Lindroos, Roope From ja Severi Hopsu ovat edustaneet jo Oilersin liigamiehistöä. Öljymiesten A-nuorissa ovat pelanneet Tommi Sirkka, Niklas Laurila sekä taannoisen kultajoukkueen paras pistemies Viljami Hana. Puolustaja Aki Mäkinen taas pelaa divarijoukkue M-Teamissa.
Näiden lisäksi vuosi ennen fuusiota, Erästä ehti karata Heikki Iiskola Indiansiin, Teemu Metsälä Steelersiin sekä Janne Jaanus TPS:n kautta Indiansin riveihin. Inkkareiden pudotuspelikevään sensaatiopelaaja Kaarlo Mahlberg taas on SSV-taustainen peluri. Fuusion myötä Oilersiin vaihtoi myös SSV-kasvatti Erik Storgårds.
Erä- tai SSV-taustaisia nuorten maailmanmestareita löytyy Suomen kahdesta edellisestä kultajoukkueesta yhteensä 11 kappaletta. Niistä EräViikinkien liigajoukkuessa pelasi viime kaudella ainoastaan kolme pelaajaa, muissa liigajoukkueissa kuusi ja ErVin divaria pelanneessa akatemiajoukkueessa kaksi maailmanmestaria.
Sen lisäksi, että etupäässä Erän juniorityön helmet on korjattu muualle, ei ErVistä ole tullut juniorisarjojen suvereenia hallitsijaa, kuten jotkut ounastelivat. Viime kaudella A-nuoret eivät päässeet edes pudotuspeleihin, tällä kaudella tuloksena oli pronssi.
B-poikien SM-sarjaan ErVi ei päässyt. C1-pojissa seuran joukkue juhli SM-kultaa, kun taas C2-pojissa tie tyssäsi puolivälieriin. ErVin poikajuniorit ottivat tällä kaudella kaksi mitalia. Juniorimitaleissa mitattuna pääkaupunkiseudun ykkösseuraksi nousi tällä kaudella kolme mitalia napannut Esport Oilers.
ErVin A-poikien puolustukseksi on kuitenkin todettava, että ErVi Akatemia nimeä kantava divarijoukkue on pelannut pitkälti junioripainotteisella ryhmällä, mikä on syönyt nuorten SM-sarjaryhmän iskukykyä. A-poikien pronssi varmasti lämmittää, mutta täysin onnistunut kausi ei ollut, sillä Akatemia putosi karsintojen kautta 2-divariin.
Indiansia edustavat Kaarlo Mahlberg, Janne Jaanus ja Heikki Iiskola ovat kaikki Erä- tai SSV-taustaisia pelaajia. (Juhani Järvenpää/Salibandy.fi)
Läheskään kaikista muihin seuroihin vaihtaneista lahjakkuuksista ei olisi ollut liigamiehistölle hyötyä viime kaudella tai välttämättä tulevaisuudessakaan. Huomionarvoista on kuitenkin niin monen lupaavan pelaajan siirtyminen muihin seuroihin. Siitä voi vetää johtopäätöksen, ettei ErVi ole syystä tai toisesta houkutteleva kohde pääkaupunkiseudun lahjakkuuksille, joita Erä aikanaan poimi lähes magneetin lailla.
Junnumyllyn ehtymisen voi huomata jo mitalitilastoista, mutta mistä se johtuu, on toinen kysymys. Eräs valmentaja sanoi toiminnan olevan kallista ja huomattavasti huonommin organisoitua, kuin aikanaan Erässä. Samaan aikaan esimerkiksi Oilers on panostanut junioripuoleen ja seurasta löytyy vanhimpiin poikajunioreihin ammattivalmentaja. Yhden seuran valmennuspäällikkö totesi ErVin markkinoivan junnupuoltaan laadulla, mutta espoolaisten tarjoavan todellisuudessa huomattavasti tasokkaamman paketin. Oilersin ohella Erä- ja SSV-taustaisia talentteja on virrannut myös Tikkurilan Tiikereihin.
Osa taas näkee identiteetin radikaalin muutoksen vaikuttaneen etenkin junioripuoleen. ”Eräläisyys” muuttui jo jonkin asteiseksi käsitteeksi, kun taas EräViikingit ovat olleet alusta asti muovinkatkuinen jättiseura, joka ei samalla tavalla lahjakkuuksia houkuttele.
Kahden vahvan seuran yhteensovittaminen on osoittautunut odotettua haastavammaksi tehtäväksi
Erän ja Viikinkien fuusiossa oli ainakin noin teoreettisella tasolla kaikki eväät todelliseksi superseuraksi. SSV:n voittamisen kulttuurin ja eräläisyyden yhdistäminen on kuitenkin osoittautunut odotettua haastavammaksi tehtäväksi.
Viime kauden hopeajoukkuetta valmentanut Jyri Korsman sanoi Faneille.comin haastattelussa Superfinaalin alla, heittäneensä edelliskesänä Erän kamppeet takkaan ja lähteneensä rakentamaan kokonaan uutta tarinaa. Edustusjoukkueen osalta se on jossain määrin onnistunut, mutta Faneille.comin saamien tietojen mukaan, toimiston tasolla ei niinkään. Monesta eri lähteestä on kuulunut organisaation painiskelevan edelleen kasvukipujen parissa, mikä johtuu vaikeuksista sovittaa kahta hyvin erilaista toimintakulttuuria yhteen.
Etenkin edustusjoukkueen pelaajapolitiikassa skismat ovat näkyneet, vaikka niitä ei ole tuotu julki. Erä-taustainen urheilujohtaja Joonas Naava on neuvotellut osan kanssa, SSV:n voimahahmo Kurre Westerlund toisien. Kaksikolla on ollut kiistoja tiettyjen pelaajien suhteen. Viime kauteen komean uransa lopettanut Mikael Järvi olisi mitä ilmeisemmin haluttu Westerlundin puolesta pitää, mutta Erä-puoli jyräsi ja ”Mr. Salibandy” lopetti upean uransa LASBissa.
Meneillään olevan kauden joukkueen rakentamisessa seura epäonnistui siinä määrin pahasti, että esimerkiksi huippulahjakas Ailio päästettiin menemään ja ryhmään ostettiin paniikissa keskinkertainen raastomies Samuli Hulkkonen NST:stä. Tiettävästi ErVi maksoi Hulkkosen sopimuksen purusta lappeenrantalaisille nelinumeroisen summan, mikä ei ole järin suuri, mutta taatusti joitain prosentteja edustusjoukkueen pelaajabudjetista.
Westerlund taitaa tunnetusti voittavan joukkueen rakentamisen, mistä SSV:n 2000-luvun dynastia on oiva esimerkki, mutta tällä kaudella laulajan mielenkiinto seuraa kohtaan on ollut laskussa. Tämä on oletetusti johtunut ainakin jossain määrin siitä, että edustusjoukkue on ollut vahvasti eräläisten käsissä.
EräViikingit teki lajihistoriaa palkatessaan ensimmäisenä liigaseurana markkinointijohtajan. Viime syksynä palkattu Olli Lähdesmäki ei kuitenkaan ole tuonut juuri minkäänlaista lisäarvoa seuraan – ainakaan vielä. Muun muassa SJK:n ja HC TPS:n markkinointipuolella työskennellyttä Lähdesmäkeä kuvaillaan ”perus sportbiz-tyypiksi”, jolla on kovat puheet, mutta konkreettiset teot vähissä.
Syksyllä Suomen ensimmäinen salibandyseuran markkinointijohtaja maalasi isolla pensselillä ja listasi tavoitteeksi lähes triplata seuran yleisömäärät 5-10-vuodessa. Amatöörilajin realiteetit ovat mitä ilmeisemmin selvinnneet Lähdesmäelle, jonka ulostuloihin on tullut tämän vuoden puolella malttia. Kovien yleisötavotteiden suhteen Lähdesmäellä ja muulla toimistoväellä riittää työmaata. ErVin yleisömäärä nimittäin sukelsi lähes 50 katsojaa viime kaudesta, vaikka liiga teki uuden yleisöennätyksen.
Viime kauden hopeajoukkueen katsojakeskiarvo, tasan 500 oli vasta sarjan 11. paras. Lukema on erittäin kehno ottaen huomioon, että 1931-jäseninen EräViikingit on Suomen selkeästi suurin salibandyseura. Näin ollen ErVillä pitäisi olla huomattavasti suurempi yleisöpotentiaali kuin vaikkapa alle 500:n jäsenen SPV:llä, jonka lähes 800 katsojan keskiarvo oli selvästi helsinkiläisiä parempi.
Viime kauden Superfinaali-vastustaja Classic oli jälleen omilla luvuillaan ja keräsi ErVin kokonaismäärän hieman alle kuudessa pelissä. Helsingin heikko hallitilanne toki rokottaa Vantaalla pelaavaa seuraa, mutta jotain markkinoinnissa on mennyt pieleen, sillä viime kauden lukema oli pienempi kuin Tapanilan Erällä toissa kaudella täsmälleen samassa hallissa.
Lähdesmäelle voi kuitenkin antaa siitä krediittiä, että seuran tiedotus ja some-pöhinä on mennyt reippaasti eteenpäin viime kaudesta. Rima tosin ei ollut järin korkealla, sillä Korsmanikin totesi lähes kaiken energian menneen arjen pyörittämiseen, eikä seuralla ollut liiemmin paukkuja panostaa markkinointiin tai viestintään.
Fuusion julkaisutilaisuudessa vielä hymyilytti. (Juhani Järvenpää/Salibandy.fi)
Ei tullut salibandyn Real Madridia tai Barcelonaa
Yleisesti ottaen fuusioseuran toimintaa tuntevien kertomukset EräViikinkien organisaation pyörimisestä ovat hyvin yksipuolisia. Niissä esiintyy toistuvasti sana sekavuus. Fuusion kerrotaan ottaneen todella koville ja seuran etsivän edelleen uomiaan.
Fuusioseuran johtopaikkoja syynätessä, voiton on vienyt Erä ja Viikingeistä on tulossa kuriositeetti, aivan kuten Toni Lötjönen tuoreeltaan fuusion jälkeen uumoili. Toiminnanjohtaja, urheilujohtaja, molemmat valmennuspäälliköt ja hallituksen puheenjohtaja ovat kaikki Erästä. Fuusion puuhamies Kurre Westerlund on vetäytynyt taaemmaksi ja hallintojohtajan tittelillä ollut SSV-taustainen Kaisa Tamminen lähti seurasta yli vuosi sitten. Välinesopimukset, kotihalli ja harjoitushalli tulivat kaikki Erästä. Jos siirtohuhut käyvät toteen, ei Viikingeistä jää liiemmin jäljelle myöskään sinne, missä se on toistaiseksi eniten näkynyt, eli liigajoukkueen kokoonpanoon.
Fuusion tiedotustilaisuudessa Westerlund paalutti seuran haluavan olla salibandyn ensimmäinen Real Madrid tai Barcelona. Mikäli huhut tulevan kesän pelaajaliikenteestä käyvät toteen, tulee ensi kauden EräViikingit olemaan miesten liigajoukkueen osalta heikompi kuin kaudella 2015-16 neljänneksi sijoittunut Viikingit.
Teoriassa kahden suuren seuran yhdistäminen on kiva ajatus, mutta käytännössä se on osoittautunut luultua haastavammaksi tehtäväksi. Sitä kuvastaa oikeastaan jo seuran nimi, josta osapuolet eivät päässeet sopuun ja päätyivät kamalalta kuulostavaan kompromissiin. Vai voiko joku väittää, että nimi EräViikingit olisi onnistunut ja seuran visuaalinen ilme epämääräisen logon myötä hieno? Tuskin.
EräViikinkejä voi siis pitää esimerkkinä seurafuusioiden vaikeudesta. Junnumyllyt ovat ehtyneet ja edustusjoukkueen suunta osoittaa alaspäin. Jäljelle on jäänyt identiteettiä vailla oleva jättiseura, jonka pyörittäminen on edelleen lähes ylivoimainen haaste.
Monet kuitenkin uskovat seuran ottavan virheistä opikseen ja löytävän suuntansa. Fuusion synergiaedut kuitenkin on jo hukattu – niin liigajoukkueessa, kuin junnupuolella ja tällä hetkellä seura vaikuttaa lähinnä Tapanilan Erän muoviversiolta.
Viime kaudelta tuttu ylimielisyys on sentään kaikonnut. Se on pelkästään hyvä asia, sillä siihen helsinkiläisseurassa ei ole enää varaa.
Lähteet: Tilastopalvelu, Pääkallo.fi, Erinäiset haastattelut
Kansikuva: Juhani Järvenpää / Salibandy.fi
EDIT: Juttua muokattu Oilersin pyynnöstä, jonka B-C-junioreihin on siirtynyt yksi SSV-taustainen pelaaja. Oilersin tämän kevään juniorimenestys ei näin ollen perustu missään määrin fuusion tuomaan pelaajaliikenteeseen, kuten alkuperäisestä tekstistä saattoi tulkita. 18.4.2018 klo 0.55.