Talven suurimmalle suomalaiselle yleisurheilunimelle kesän EM-kisat ja olympialaiset ovat vielä tässä vaiheessa kokemuksen kartuttamista. Menestymisen kannalta otollinen sauma on junioreiden MM-kisoissa.
Seiväshyppäjä Wilma Murron upea hallikausi on monien tiedossa. Ensimmäisestä kisasta alkanut oman halliennätyksen parantelu huipentui tammikuun viimeisenä päivänä tulokseen 471 ja alle 20-vuotiaiden maailmanennätykseen. Petrausta viime talven ennätyksestä tuli hienot 31 senttiä.
Viime vuonna Murron kausi päättyi elokuun puolessa välissä vasemman jalkaterän veneluussa todettuun rasitusmurtuman esiasteeseen. Terveenä ollessaan hän olisi kansainvälisen rankingin perusteella mahdollisesti saattanut päästä Pekingin MM-kisoihin. Talvikauden loistavaan vireeseen peilaten silloinen harmitus on pyyhkiytynyt pois.
– Totta kai ensin tuntui todella huonolta, kun todettiin, ettei kisoihin lähdetä, vaikka sinne pääsisikin. Mutta kun sitä sitten mietti automatkalla kotiin, ajattelin ehkä se on parempi niin. Eikä se haittaa, sillä joka vuosi tulee uudet kisat, muistelee aina yhtä positiivinen Murto.
– Elokuun jälkeen olin kaksi ja puolia kuukautta juoksematta, mutta se ei ole oikeastaan näkynyt. Vamma parani hyvin, eikä siitä jäänyt tälle kaudelle mitään haittaa.
Hyppääminen kesäoloissa
Kun katsoo Murtoa, huomaa hänen yläkroppansa saaneen viime kesästä lisää voimaa. Hän myöntääkin voimatasojen kohentumisen olevan tärkeä tekijä hurjalle kehitykselle.
– Se on ollut ja on edelleen suurin heikkous hypyssäni. Nyt se on kuitenkin parantunut tosi paljon, mikä näkyy myös tuloksessa.
Nuorena urheilijana Murrolla ei ole vielä paljon kokemusta ulkona hyppäämisestä kokeneisiin seiväshyppääjin nähden. Hallissa olosuhde on vakio, mutta ulos siirryttäessä olosuhteet astuvat peliin. Tämä voi olla ensi kesänä haaste Salon Vilppaan huippulahjakkuudelle, jonka ulkoennätys on viime vuonna Kuortaneella taivutettu 430.
– Seipäässä olosuhteet vaikuttavat tosi paljon. Tietysti, kun ei ole vielä paljon kokemusta, se vaikuttaa vielä enemmän eikä osaa toimia siinä kelissä. Se on vain sellainen juttu, mikä tulee kilpailemalla, tietää Murto.
Vaikka Murrolla olikin talven viimeisissä kisoissa vaikeuksia, 471-hyppy lisäsi kuitenkin nuoren urheilijan itseluottamusta tulevaa kesää silmällä pitäen.
– Kun tietää, että olen vielä keskeneräinen kropan ja tekniikan suhteen, niin on se iso juttu, että tuollaiseen hyppyyn pystyy jo nyt. On paljon parempi lähteä ensi kesään.
Etusijalla kokemuksen hakeminen
Alle 20-vuotiaiden ME-hypyn jälkeen jotkut saattavat odottaa superlupaukselta kovia tekoja aikuisten arvokisatasolta jo tulevana kesänä. Villeimmät intoilijat voivat elätellä jopa mitalia Rion olympialaisista.
Ymmärrettävän innostuksen ei pitäisi kuitenkaan lähteä lapasesta, vaan olisi syytä rauhoittua. Kesäkuussa 18 vuotta täyttävä Murto on todellinen timantti, josta voi olla Suomelle myöhemmin paljon iloa. Urheilijana vielä keskeneräinen hyppääjätär on kuitenkin tällä hetkellä siinä tilanteessa, jossa kerätään rahaa pankkiin tulevaisuutta varten.
– Totta kai, jos kaikki natsaa ja tulee pöljä päivä sopivaan kohtaan, ei ikinä tiedä mitä sattuu. En kuitenkaan lähde hakemaan mitalia niistä, hän painottaa.
– Nyt haetaan vain kokemusta ja tulevaisuudessa on ne kisat, joista lähdetään hakemaan mitaleita, hän jatkaa.
Kun ajatellaan menestymistä kansainvälisissä kisoissa, 19-vuotiaiden MM-kisat Puolan Bydgoszczissa heinäkuun loppupuolella on siihen sopiva paikka. Sieltä Murto odottaakin mitalia.
– Se on ainoa kisa, jossa menestyminen on tavoite, eikä niinkään kokemuksen hakeminen. Tämä on minulle viimeinen vuosi junnujen MM-kisoissa, joten siellä on nyt se menestymisen hetki.
Korkeuksista puhuttaessa Murron kesän toiveissa on vakiinnuttaa taso 460 havinoille.
– Jos minulla olisi normitulos 460, niin toivon mukaan voisin hypätä hyvänä päivänä 470 päälle. En ole silti pettynyt, vaikkei ennätystä tulisikaan. Haluaisin silti nostaa normitason 460 paikkeille, hän miettii.
Viime kesänä Ruotsin Eskilstunassa 19-vuotiaiden EM-kisoissa kisannut Murto kertoo, ettei yleensä pahemmin jännitä kisoja, mutta arvokisoissa tilanne muuttuu. Mikäli hän pysyy vain ehjänä, olympialaiset ja Amsterdamin EM-kisat tarjoavatkin suuren mahdollisuuden päästä opettelemaan arvokisoissa kilpailemista.
– Kyllä sen huomaa, että arvokisoissa tulee ihan eri jännitysmomentti. Tavallaan tosi hyvä, että näin nuorena pääsee kokeilemaan isoihin kisoihin. Ehtii opetella sitä, ennen kuin tulee se tositilanne, jolloin oikeasti kisataan mitaleista ja muusta, näkee Murto.
Tämä on fiksun urheilijan merkki.