Toukokuussa se lävähti kaikkien urheiluihmisten tietoon. Kristiina Mäkelän pitkään kytenyt tyytymättömyys SUL:n toimintaan sai muotonsa englanninkielisessä artikkelissa. Kirjoituksessaan Mäkelä käy lävitse monia urheilijoiden tarvitsemia tukimuotoja lähtien aina unen määrästä päätyen taloudelliseen tukeen. Artikkelin lopputulema oli kuitenkin sen hätkähdyttävintä satoa: SUL ei tue urheilijoita kokonaisvaltaisesti matkassa kohti kansainvälistä kärkeä. Mäkelän kirjoitus on yhä luettavissa Finnishnews-sivustolla.
Mäkelän oma tapa hoitaa asioita sai muotonsa osin tyytymättömyyden saattelemana, sillä hän on itse valmentajansa kanssa kerännyt ympärilleen tiimin, jonka avulla noustaan ylös kuopista, joita hänen omien sanojensa mukaan jokainen urheilija kohtaa urallaan kasvaessaan ja ikääntyessään. Kristiina Mäkelällä lieneekin käynyt tavallista parempi onni tai sitten hän on omalla esimerkillään osoittanut SUL:n toiminnan haavoittuvuuden. Niin ylivoimainen hän on naisten kolmiloikassa.
Jotenkin luulisi, että valovoimaisen ja jo kansainvälistäkin menestystä maistaneen urheilijan kritiikki otettaisiin vakavasti. Että Mäkelän kirjoituksen tuomat epäkohdat todella käytäisiin yksitellen läpi kuunnellen ja pohdiskellen omaa toimintaa. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan Mäkelän kritiikki yritti perinteiseen tapaan vaieta hengiltä. SUL:n johto pesi osittain kätensä Mäkelän kritiikistä todeten sen olevan vain yhden urheilijan mielipide. Ainakin julkisesti se tunnuttiin sivuutettavan siitäkin huolimatta, että tämä yksi urheilija on ainoita edes jossain määrin menestyviä yleisurheilijoita. Toivon todella, että kritiikin kohdat ovat aiheuttaneet edes jonkinlaisen pinnan alaisen tutkinnan.
Mäkelän teksti herätti myös vastareaktioita. Vahvimmin asiaan otti kantaa managerilegenda Jukka Härkönen, jonka mukaan Mäkelä on omaan tasoonsa nähden todella tuettu urheilija maailman mittapuulla. Näin saattaakin olla, mutta se ei silti tee kritiikkiä kokonaan turhaksi. Olisinkin Härköseltä ennemmin odottanut arviointia Mäkelän parannusehdotuksista. Hänen kansainvälisen kokemuksen avulla olisi ollut helppoa sanoa tarvitaanko Suomeen Mäkelän ehdottamia informaatiolistoja lääkäreistä ja pätevistä valmentajista. Tulisiko SUL:n olla myös ajantasaisen informaation säilytys- ja jakelupaikka? Luulisin, että Härkösellä olisi kokemusta ja näkemystä arvioida Mäkelän kirjoitusta, mutta sen sijaan hän tyytyi vain lyttäämään sen harkitsemattomana.
Miksikö kirjoitan asiasta vasta nyt? Se johtuu tietenkin eilisestä kilpailusta, jossa Mäkelä laittoi jauhot kurkkuun kaikille kirjoitustaan arvostelleille. Mäkelän paukut eivät suinkaan olleet menneet pelkästään lajiliiton arvosteluun, vaan hän oli oman tiiminsä kanssa tehnyt loistavaa työtä. Kalevan Kisoissa tulleet useat 14 metrin ylitykset kertovat omaa kieltään hänen onnistuneesta harjoituskaudestaan. Mäkelä onkin nyt elävä esimerkki oman tiiminsä kasanneesta urheilijasta, jonka lahjat riittävät nousuun jopa kansainväliselle huipulle. Ainakin nyt, kun urheiluun kuuluvat tukitoimet ovat kunnossa. Voikin sanoa jälkiviisaasti, että olisiko Kristiina Mäkelän sanat sittenkin kannattanut ottaa todesta?
Yhdestä asiasta kaikkien tulee kuitenkin olla samaa mieltä. Oli Mäkelän avautumisesta mitä mieltä hyvänsä, niin hänen Kalevan Kisojen hyppysarjansa kolmiloikkapaikalla etsivät vertaistaan. Ja tulos on loppujen lopuksi huippu-urheilussa ainoa merkittävä asia.
Kansikuva: Vesa Pöppönen / AOP