EM-futis Futis

Aseeton Suomi kaatui Romanialle – Miksi kävi näin?

Sakari Metsälä

Suomi hävisi myöhään tiistai-iltana EM-karsintaottelussa Olympiastadionilla Romanialle murheellisesti maalein 0-2. Kohtalaisen hyvin sujuneen avausjakson jälkeen ottelu oli käytännössä ohi, kun toista jaksoa oli pelattu yksitoista minuuttia. Ensin Romanian keskushyökkääjä Bogdan Stancu puski vieraat 54 peliminuutin kohdalla johtoon kulmapotkutilanteesta. Kaksi minuuttia myöhemmin Huuhkajien Alexander Ring otti typerästi toisen varoituksen ja lensi suihkuun. Stancun 83. minuutilla laukoma toinen osuma sinetöi Romanialle täyden pistepotin.

Suomi lähti otteluun rohkeasti prässäten ajoittain erittäin ylhäältä ja halliten palloa vierasjoukkuetta enemmän. Muutamista hyvillä sektoreilla tapahtuneista riistoista huolimatta Huuhkajat ei kuitenkaan saanut aikaan juurikaan vaarallisia tilanteita. Iso ero joukkueiden välillä olikin siinä, miten ne toimivat prässin alla. Oli hienoa seurata etenkin Romanian vasemman sektorin toimintaa. Laitapakki Razvan Rat, laitalinkki Cristian Tanase ja keskikenttämies Mihai Pintilii esittivät hienoa kolmiopelaamista. Vaikka Romania joutui ensimmäisellä jaksolla usein heittämään päämäärättömän pitkän pallon kohti Stancua, antoi muutama sitä ennen suoritettu lyhyt syöttö joukkueelle aikaa organisoitua Suomen seuraavaa hyökkäystä varten. Näin Romanialla oli jatkuvasti riittävästi miehiä pallon alla.

Suomi puolestaan puski läpi ensimmäisen jakson liian nopeasti eteenpäin. Sen sijaan, että olisi yritetty murtaa linja kerrallaan, murtosyötöt Romanian puolustuksen selustaa kohti lähtivät jatkuvasti liian kaukaa Romanian keskikenttälinjan etupuolelta. Osin tähän vaikutti Huuhkajien pallottomien pelaajien heikko syöttösuuntien muodostaminen pallollisen pelaajan lähelle ja osin päävalmentaja Mixu Paatelaisen kentän laidalta kaikuneet käsittämättömät vaatimukset nopeammasta etenemisestä. Kun suomalaiset heittivät pitkän pallon vastustajan muodon ulkopuolelta, vastaavissa tilanteissa romanialaiset kääntyivät kylmän viileästi alaspäin ja pelasivat pallon tarvittaessa maalivahdille asti. Kun palloja linjojen väleihin saatiin, Suomen pelaajat sortuivat Roman Eremenkoa lukuun ottamatta tiiviisti puolustaneen Romanian prässin alla liian usein heikkoihin peliasennon vastaisiin ratkaisuihin yrittämällä kääntyä, pelata palloa liian nopeasti eteenpäin tai jopa koettamalla kantapääkikkoja. Vaikka ensimmäinen jakso olikin Suomen kontrollissa eikä Romania päässyt juurikaan hyökkäämään, niin tästä syystä Huuhkajat ei pystynyt pallonhallintaansa hyödyntämään. Asia korostui ensimmäisen jakson lopulla Romanian nostettua prässitasoaan ja haettua aggressiivisemmin riistoja. Sama jatkui toisen jakson alussa, ja Romanian keskikentän korkean prässitason sekä Kasper Hämäläisen peliasennon vastaisen ratkaisun ja sitä seuranneen pallonmenetyksen myötä käynnistyi myös Romanian ensimmäiseen maaliin johtanut hyökkäys.

1Kun Ring sitten muutama minuutti Romanian 1-0-johtomaalin myötä otti täysin typerän ulosajon, oli peli käytännössä ohi. Suomi jatkoi Eremenkon toimesta murtosyöttöjen hakemista, mutta huolimatta parista maestron hienosta syötöstä yhtään todellista maalitilannetta ei saatu aikaan, sillä ne lähtivät auttamatta liian kaukaa, ja Romanian erinomainen puolustuslinja ehti aina reagoida riittävän ajoissa.

Ottelun jälkeen Paatelainen sanoi Suomen olleen vaarallinen ja tehokas sekä käytännössä naulasi Romanian maalissa kaksinkamppailutilanteen hävinneen Jarkko Hurmeen syylliseksi tappioon. Paatelaisen näkemys oli varsin värittynyt, ja on aivan pakko olla kaikista asioista eri mieltä. Suomi ei ollut vaarallinen ja tehokas aiemmin tekstissä mainituista syistä. On totta, että Suomella ei ole niin laadukkaita yksilöitä kuin Romanialla tai Kreikalla. Paatelainen ei kuitenkaan pääse pakoon sitä tosiasiaa, että hyökkäyspelin rakenteelliset ongelmat ovat päävalmentajan vastuulla. Ja tällaisesta rakenteellisesta ongelmasta, päättömästä eteenpäin puskemisesta, lähti liikkeelle Romanian avausmaali. Jos Hämäläisen peliasennon vastainen ratkaisu, kääntyminen negatiivisessa tilanteessa, olisi ollut ottelun ainoa kerta, kun suomalainen pelaaja näin tekee, silloin voisi osoittaa sormella pelaajaa. Näin tapahtui kuitenkin läpi ottelun, ja Paatelaisen ohjeistus oli edetä nopeammin. Silloin kyseessä on rakenteellinen ja valmentajalähtöinen ongelma. Ja tässä oli Suomen tappion suurin syy, eikä siinä että Jarkko Hurme hävisi yhden kaksinkamppailutilanteen.

Liittyvät artikkelit

2 Comments

  1. jalkapallisti sanoo:
    15.10.2014 15:43

    Hyvä teksti, jonka pääpointteihin on voi yhtyä olematta ammattivalmentaja.

    Mixun joulukuusi toimii ehkä vastahyökkäyspelaamisessa tai heikkotasoista joukkuetta vastaan, mutta nykyisillä pelaajaresursseilla ei muuten.

    Kolmen hintelän kiiturin muodostama hyökkäys ei kuitenkaan tuota mitään tulosta kovempia maita vastaan. Pukin, Hämäläisen ja Riskin vahvuudet ovat pallottomassa liikkeessä korkealla pelaavan puolustuslinjan taakse. Ei kaksinkamppailuissa, ei pallon suojaamisessa tai ei edes ohittamisessa yksi vastaan yksi tilanteissa.

    Kun vastassa on joukkue, joka puolustaa tiiviisti ja antaa Suomen pitää palloa, on Suomen hyökkäys käytännössä halattu kuoliaaksi. Kaiken kertoo se, että kahdessa kotipelissä Suomi onnistui luomaan kourallisen maalipaikkoja, Romania-ottelussa vain yhden puolittaisen.

    Ehkä olisi järkevämpää kohdata tosiasiat: Suomen kalustolla ei voi pelata tiki takaa. Itse laittaisin ison ja voimakkaan targethyökkääjän kuten Markkasen voittamaan kukkupalloja, joista voidaan sitten kärkkyä maalipaikkoja sähäkän kärkiparin ja nousevan keskikenttäpelaajan voimin.

    1. urheiluhullu sanoo:
      17.10.2014 14:08

      Olen samaa mieltä Markkasen roolista. Lisäksi kaipaisin lisää vetoja vaikka sitten kauempaakin. Näin peliin saataisiin vaihtelua, mikä tekisi vastustajan puolustamisen astetta vaikeammaksi.

      Mutta kuten blogissani urheiluhullunelamaa.wordpress.com kirjoitin, luotan vielä sekä joukkueeseen että valmennukseen, ja uskon, että Budapestissä nähdään terävämpi Suomi, joka tuo 3 pistettä kotiin!

Comments are closed.