Kommentti: EM-turnausten epäsymmetriset joukkuemäärät ovat täysfarssi

Faneille.com LogoFaneille.com - Urheilumedian Zlatan.

Euroopan jalkapallon kattojärjestö UEFA on uudistanut kahta merkittävintä miesten maajoukkueturnaustaan. Aikuisten Euroopan mestaruuskilpailut laajenivat 24 joukkueen turnaukseksi ja joka toinen kesä pelattavat alle 21-vuotiaiden EM-kisat kahdeksasta joukkueesta 12 maan kilpailuksi. Laajeneminen sinällään ei ole ongelma, mutta tapa, jolla UEFA on turnausformaatit muokannut jättää paljon toivomisen varaa.

Pähkinänkuoressa laajentumiset olivat seuraavanlaisia: aikuisten EM-kisoihin osallistuu tätä nykyä 24 maata, jotka on jaettu kuuteen neljän joukkueen lohkoon. Neljännesvälieriin etenee jokaisen lohkon kaksi parasta ja neljä parasta lohkokolmosta. Alkulohkoista rannalle jää näin ollen vain kahdeksan maata ja jatkoon menee 16 maata.

Alle 21-vuotiaiden kisoissa formaatti on todella raaka. 12 maata on jaettu kolmeen neljän joukkueen lohkoon, joista jatkoon etenee ainoastaan lohkovoittajat ja paras kakkonen. Turnaus päättyy näin ollen lohkovaiheessa kahdeksalla maalla, yhtä monella kuin aikuisten kisoissa, vaikka osallistujia on tasan puolet vähemmän.

Epäsymmetrisyydellä tarkoitetaan sitä, ettei jatkoon menijöiden määrä ole lohkoja kohti tasainen ja jatkoon vaikuttavat muiden lohkojen tilanteet. Pahimmillaan tämä johtaa taktikointiin, jollaista nähtiin lauantaina U21-kisoissa, kun Italia ja Saksa kohtasivat alkulohkojen viimeisessä ottelussa.

Ottelu päättyi Italian 1–0-voittoon, joka vei lopulta molemmat jatkoon. Tulos oli itseasiassa paras mahdollinen sekä Italian, että Saksan kannalta. Azzurrille ottelu oli pakkovoitto ja se nousi kuuteen pisteeseen, mutta voitti lohkon keskinäisen ottelun perusteella ennen lauantaina peittoamaansa Saksaa. Saksalaisia kakkospaikka tyydytti erityisesti siitä syystä, että se sai välierissä vastaansa Englannin ja vältti näin ollen turnauksen suursuosikki Espanjan.

Kun lohkon toisessa pelissä Tanskan voitto Tšekistä alkoi näyttää todennäköiseltä, eivät Saksa ja Italia edes sen koommin yrittäneet maalintekoa. Kumpikin pääsi 1–0-tuloksella jatkoon. Niinpä Krakowassa nähtiin arvokisajalkapalloilun irvikuva. Joukkueita ei tietenkään voi syyttää taktikoinnista, jokainen pyrkii maksimoimaan oman menestymisensä, joten tässä kohtaa katseet kääntyvät formaattiin.

Alle 21-vuotiaiden kisoissa formaatti olisi ollut farssi jo ilman Saksan ja Italian taktikointia. Jokaisen lohkon kakkonen keräsi kuusi pistettä, joten saksalaisten jatkopaikka tuli maalierolla. Toisin sanoen Saksa onnistui latomaan enemmän maaleja lohkonsa heikompia joukkueita vastaan, kun välieristä karsiutuneet Portugali ja Slovakia omien lohkojensa vastaavia vastaan.

Alkulohkon arpa suosii aina jotakin, mutta tässä tapauksessa turnausformaatti on täysin epäreilu. Paras lohkokakkonen ratkottiin maalierolla, joka muodostui eri maita vastaan pelatuista otteluista.

Sama ongelma nähtiin myös vuosi sitten Ranskassa. Tosin silloin jatkoon mentiin liiankin helposti. Lopulta mestaruuteen asti venynyt Portugali nappasi jatkopaikan kolmen tasapelipisteen myötä. Ei mitään pois lusitaanien mestaruudelta, mutta maan ainoa voitto varsinaisella peliajalla tuli välierissä Walesia vastaan. Turkki taas karsiutui jatkopeleistä tulivoimaiselle Espanjalle koetun 0–3-tappion myötä, joka painoa niin ikään kolmessa pisteessä olleen maan maalieron kaksi pykälää pakkaselle.

Suopea formaatti pelasti Portugalin viime EM-kisoissa. Maa voitti Euroopanmestaruuden voittamalla vain yhden ottelun varsinaisella peliajalla. (Alex Livesey/Getty Images)

Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta epäsymmetrisen joukkuemäärän pahin ongelma on se, että eri vastustajia vastaan pelaavat maat ratkovat jatkoon menon. Katsojalle tämä tuottaa lauantaisen kaltaisia taktikointeja, jotka nakertavat turnauksien uskottavuutta. Viime kesänä Ranskassa formaatti läppäsi katsojia sormille, sillä maat keskittyivät lähinnä puolustamaan ja maalimäärät jäivät todella alhaisiksi.

Epäsymmetrinen joukkuemäärä tekee myös otteluohjelmasta kohtuuttoman merkittävän. Otetaan esimerkki aikuisten EM-kisoista. Vaikkapa Islanti saisi avauskierroksella vastaansa ykkösmiehistöllä pelaavansa Saksan, kun taas päätöskierroksella Die Mannschaftin kohtaava Tšekki kohtaisi suurella todennäköisyydellä tähtiään lepuuttavan Saksan, joka taas helpottaisi merkittävästi maan urakkaa. Samaan aikaan toisessa lohkossa Ruotsi kohtaisi ykkösmiehillään pelaavan Ranskan ja olisi mittavassa alakynnessä taistelussa tšekkien kanssa. Näin ollen samassa lohkossa pelaavat Islanti ja Tšekki joutuisivat epäreiluun asemaan, samoin eri lohkoissa pelaavat Tšekki ja Ruotsi, jotka eivät edes kohtaisi toisiaan.

Summa summarum, UEFAn EM-kisojen formaatit ovat järjettömiä, koska jatkoon pääsyyn vaikuttavat toisten lohkojen tulokset. Joukkuemäärän laajennus on siinä mielessä hieno asia, että useampi maa pääsee mukaan lopputurnaukseen. Toteutus on kuitenkin kääntynyt farssin puolelle.

Alle 21-vuotiaiden kisoissa järkevämpää olisi joko lisätä neljä maata, jolloin turnauksesta tulisi 16 joukkueen ja neljän lohkon harmoninen kokonaisuus. Toinen vaihtoehto olisi pudottaa kaksi joukkuetta, jolloin maat voitaisiin jakaa kahteen viiden joukkueen lohkoon, jolloin jatkoon menisi lohkojen kaksi parasta. Nykyisellä 12 joukkueella joukkueet kannattaisi jakaa neljään kolme joukkueen lohkoon, joista jatkoon menisi kaksi parasta ja turnauksessa pelattaisiin näin ollen myös puolivälierät. Jotakin UEFAn olisi kuitenkin tehtävä, sillä nykyformaatti osoittautui täydelliseksi farssiksi.

Aikuisten EM-kisojen formaatin säätö onkin sitten haastavampi operaatio. Oikeastaan ainoa järkevä tapa pelata 24 joukkueen kisat, olisi jakaa maat kahdeksaan kolmen joukkueen lohkoon. Optio olisi tietysti lisätä joukkuemäärää 32 maahaan, mutta se tekisi alkulohkoista monille suurmaille läpsyttelyä ja karsinnoista vielä useammalle maalle liian helpot.

Joka tapauksessa nykyiset formaatit huutavat muutoksia. Niitä on nyt testattu ja ne eivät toimi.

Kansikuva: Stephen Pond/Getty Images