Katso kaikki Kansojen liigan ottelut Viaplayn kautta!Historian ensimmäisen Kansojen liigan lohkovaihe on nyt paketissa. UEFA:n uudessa maajoukkueturnauksessa nähtiin monia yllätyksiä ja ikimuistoisia otteluita. Faneille.comin jalkapallojaosto Eemeli Kososen, Jaakko Tiiran ja Kalle Tammisen johdolla löi viisaat päänsä yhteen ja pohti, mitä ensimmäinen Kansojen liiga oikein tarjosi. Kehitettävääkin löytyi, mutta monen ensireaktiot ovat olleet varsin positiiviset.
Historian ensimmäinen Kansojen liigan lohkovaihe on nyt takana. Mitä fiiliksiä turnaus sinuun jätti?
EK: Erittäin hyvät tunnelmat on turnauksesta. Pelit ovat aivan eri tasolla, kun otteluissa on panokset huipussaan eikä ole vain löysiä harjoitusotteluita, joissa vältellään loukkaantumisia. Jo yksikin tappio lyhyessä turnauksessa vaikuttaa paljon, joten kamppailut ovat olleet äärimmäisen mielenkiintoisia. Olin aluksi skeptinen uuden formaatin suhteen, mutta ennakko-odotukseni paljastui todella vääräksi.
JT: Itsekin olen ollut positiivisesti yllättynyt uudesta turneesta. Tosin fiiliksiin saattaa osaltaan vaikuttaa Huuhkajien loistava menestys. Eemelin mainitsema pointti pelien panoksista on kuitenkin validi. Esimerkiksi Guardianin maineikkaassa Football Weekly -podcastissa puhuttiin jo avauspelien jälkeen, kuinka paljon panokset vaikuttavat otteluiden laatuun. Uskoisin, että lopputurnaukset ovat vielä aavistuksen lohkopelejä kiimaisempia, joten tällä hetkellä olen ehdottomasti Pro-Nations League.
KT: Vastarannankiiskinä täytyy olla hieman eri mieltä kolleegojeni kanssa, itselläni on ollut vaikeuksia innostua tästä uudesta turnauksista, vaikka Suomi hyvin pelasikin. Totta kai on mukava katsoa, kun huippumaiden huippupelaajat pelaavat vastakkain, mutta ei nämä ottelut juurikaan perinteisistä harjoitusotteluista mielestäni eronneet. Maajoukkuekannattajat eivät myöskään ottaneet odotetusti turnausta omakseen, sillä moni joukkue joutui pelaamaan kotiottelunsa varsin tyhjähköillä stadioneilla.
Mitä kehityskohteita Kansojen liigassa mielestäsi on?
EK: Mielestäni turnauksen formaatti on hyvä. Lohkopelit olivat lopulta varsin tiiviisti ja joukkueiden pelaaminen tasoisiaan vastustajia vastaan on toiminut hyvin. Pieni miinus on se, että pudotuspelit ovat vasta kaukana tulevaisuudessa, mutta EM-karsintojen kannalta niitä ei oikein voi aikaisemminkaan pelata. Oma juttunsa on myös se, että pitääkö esimerkiksi D-lohkosta maan päästä kisoihin, vai voisiko esimerkiksi C- ja D-liigojen voittajat pelata vielä vastakkain kisapaikasta? Tämä tosin vaatisi jälleen tilaa muutenkin tiiviistä kalenterista, joten nykyinen systeemi on ainakin omaan makuuni se kaikkein toimivin.
JT: On aavistuksen hassua, että A- ja B-liigoissa on kolmen lohkon joukkueita, kun taas C- ja D-liigoissa on neljä, mikä tarkoittaa luonnollisesti kahta lisäpeliä verrattuna kärkimaihin. Toisaalta E-liigan perustaminen ei ole realismia, koska sitten kisoihin tulisi joku täydellinen lilliputti. Tahitin seikkailu vuoden 2013 Confederations Cupissa ei ollut järin rohkaiseva. Näin ollen pidän itsekin nykysysteemiä kaikkein parhaana. Toki on huomattava, että nyt lohkot olivat tasojen puolesta järkevät, kun ne oli jaettu rankingien perusteella. Seuraavassa turneessa C-liigaan pudonnut Turkki saattaa kohdata esimerkiksi sinne nousseen Valko-Venäjän ja Suomi Saksan, joten tasoerot tulevat kasvamaan kahden vuoden päästä.
KT: Kolmen joukkueen lohkot ovat tosiaan vähän turhan pienet, sillä yksittäisten otteluiden ja jopa maalieron merkitys kasvaa kohtuuttomasti. Positiivista oli se, miten nopealla aikataululla Kansojen liigan lohkovaihe pistettiin pakettiin. Mielestäni suurin kehityskohde on kuitenkin lohkovaiheen jälkeisissä tapahtumissa. Se, että joka lohkon neljä parasta maata ratkoo paremmuutensa vasta puolentoista vuoden päästä lannistaa kaiken lohkovaiheen tuoman kiiman ja innostuksen ja on muutenkin varsin typerää, sillä pahimmassa tapauksessa moni lohkovoiton varmistanut pelaaja ei pääse nauttimaan työnsä hedelmistä. Tiedän, että EM-karsinnat ovat ongelma, mutta Kansojen liigan tulevaisuuden kannalta olisi tärkeää, että ensimmäiset kisapaikat ratkotaan jo heti lohkovaiheen jälkeen.
Ennen lohkovaiheen alkua puhuttiin paljon siitä, ottavatko isot maat Kansojen liigan tosissaan. Nähtiinkö alkulohkovaiheessa huippumaiden todellisia kamppailuja voitosta verenmaku suussa?
EK: Kyllä ainakin kaikki näkemäni ottelut olivat todella laadukkaita. Vaikka lohkovoiton haaveet olivat kaatuneet, niin otteluihin suhtauduttiin silti vakavasti, mikä on luonnollisesti hieno asia. Normaaleihin harjoitusotteluihin verrattuna pelit olivat todella laadukkaita.
JT: Se mitä isojen kohtaamisia seurasin, niin ainakin he pelasivat lähes poikkeuksetta ykkösmiehistöillään. Kansojen liiga tarjosi muutenkin hyviä saumoja testata nykykuntoa ja esimerkiksi Hollannin komea lohkovoitto Saksan ja Ranskan seurassa antaa pahassa alennustilassa viime vuodet olleelle futiksen suurvallalle uskoa parempaan. Myös Englannissa vierasvoitto Espanjasta nosti todella kovan kiiman, joten eivät nämä isoille maille mitään pakkopulaa olleet.
KT: Ykkösmiehistöillä kyllä, mutta olivathan nämä ottelut pääsääntöisesti aikamoista virkamiespallottelua. Toki tämä oli täysin odotettua ja toivottavasti tulevaisuudessa tämän turnauksen arvostus kasvaa myös pelaajien keskuudessa.
Memphis Depayn tähdittämä Hollanti vakuutti kovassa alkulohkossaan. (Franklin/Bongarts/Getty Images)
Mitkä maat säväyttivat alkulohkovaiheessa?
EK: No Suomi luonnollisesti säväytti eniten ja nappasi hienosti lohkovoiton. A-liigassa vastaavasti Sveitsin venyminen varsinkin viimeisessä ottelussa Belgiaa vastaan oli todella komea suoritus, josta oli palkintona lohkon ykkössija. Myös Englannin lohkovoiton kairaaminen todellisesta kuolemanlohkosta oli hatunnoston arvoinen teko.
JT: Sinivalkoisten lasien läpi Suomi oli luonnollisesti suurimpia yllättäjiä ja jo edellä mainitsemani Hollanti ansaitsee runsaasti papukaijamerkkejä. Myös Bosnia-Herzegovina täytyy nostaa esiin, sillä maa voitto B-liigan lohkonsa, jossa sen seurana oli Itävalta ja Pohjois-Irlanti.
KT: Hollanti palasi vaikeiden vuosien jälkeen ryminällä takaisin jalkapallomaailman huipulle voittamalla lohkon, jonka muut maat ovat Saksa ja Ranska. Hollannilla on kehittymässä Matthijs de Ligtin ja Frenkie de Jongin kaltaisten pelurien myötä todella hyvä nuorten pelaajien sukupolvi ja Ronald Koemanin valmentama maa voi hyvinkin yllättää tulevissa arvokisoissa. Myös sympaattisen Kosovon lohkovoitto ja mahdollinen arvokisapaikka pistää mielen muikeaksi.
Ketkä olivat Kansojen liigan suurimmat pettymykset?
EK: Saksa oli yksi isoimmista pettymyksistä ja kestomenestyjällä onkin käynnissä pienoinen rakennusvaihe. A-liigasta myös Islannin suoritus oli todella heikko. B-liigassa vastaavasti viime EM-kisoissa esiintyneen Pohjois-Irlanti esiintyi vaatimattomasti: nolla pistettä Bosnia-Herzegovinalta sekä Itävallalta.
JT: Itsekin nostan Saksan flopiksi numero yksi. Joachim Löwin eväspussi ammottaa tyhjyyttään ja hänen kokoonpanovalintanta olivat ihmeellisiä. Saksalla oli viimeisten otteluiden avauskokoonpanossa hansbackemaisesti seitsemän puolustajaa. C-liigassa lohkonsa viimeiseksi jäänyt Slovenia oli myös pettymys, sillä huippuveskareiden tähdittämän maajoukkueen eteen kiilasi Kypros.
KT: Saksa kieltämättä nousi itellänikin ensimmäisenä mieleen, sen verran heikosti neljän vuoden takaiset maailmanmestarit ovat viime kuukausina pelanneet. Kesän MM-flopin piti olla kovasti kaivattu herätys, mutta Die Mannschaft jatkoi taaperrustaan Kansojen liigassa. Kaksi pistettä on enemmän kun Saksa olisi pelillisesti ansainnut, joten odotamme mielenkiinnolla, mitä Löw ja kumppanit jatkossa keksivät. Saksan ohella pettymys oli myös Turkki, joka jäi omassa lohkossaan jumboksi ja matkaa jatkossa C-liigaan. Fanaattisesti jalkapalloon suhtautuvan Turkin pelaajamateriaali on vähintäänkin kelvollinen, mutta tulokset ovat viime vuosina olleet kovin heikkoja.
Kansikuva: Stuart Franklin/Bongarts/Getty Images