Kunpa hän vielä pelaisi – Ronaldo kumosi jalkapallon ja fysiikan lait

Pöyristyttävää, kerrassaan pöyristyttävää. Eihän siitä nyt niin montaa vuotta ole, mutta hakupalvelu Google sen on ainakin unohtanut. Tai pikemminkin hänet. Kyseiselle hakusivustolle sana Ronaldo tuottaa kymmeniä linkkejä informaatiota portugalialisesta megatähdestä Cristiano Ronaldosta. Mutta eihän hakupalkissa lue Cristiano Ronaldo?

Sen oikean Ronaldon etsimiseksi täytyy nimen perään laittaa numero yhdeksän (9). Jo alkoi tapahtua. Tällä yhdellä numerolla maailma tuntuu yhtäkkiä muistavan yhden kaikkien aikojen parhaimmista jalkapalloilijoista. Numeron lisäämisen tarpeellisuus on sääli, sillä niin paljon Ronaldo on antanut tällä mitättömälle litosfäärilaattojen yhteensattumalle.

Tai ehkä ilmassa on vain suurentelun makua, eihän Google kaikki kaikessa ole. Saman tuloksen antaa myös videopalvelu YouTube.

No nyt tämä on jo naurettavaa.

V-käyrä nousee kuin sillä erään jääkaudesta kertovan elokuvan pussioravalla, joka jahtaa vuosi tolkulla sitä yhtä ja ainoaa pähkinää. Masennuksen tila on niin valtava, ettei tilannetta korjaa edes ”jonnet ei muista” -lausahdus. Verenpaineen laskeminen vaatii paluun muistojen bulevardille.

Legendan synty

Brasiliassa, Rio de Janeirossa, alkoi 18. syyskuuta vuonna 1976 erään aikamme suurmiehen tarina. Tarina, joka veisi Ronaldo Luís Nazário de Liman suurimmalle mahdolliselle jalkapallohuipulle, mutta myös sen kurjiin varjopuoliin. Perinteisessä brasilialaisessa São Cristóvãon joukkueessa jalkapallouransa aloittanut Ronaldo nousi kohti suurempia parrasvaloja nopealla tahdilla. Hän teki ammattilaisdebyyttinsä 16-vuotiaana Cruzeiron miehistössä ja bongattiin kansalliseen julkisuuteen iskiessään sarjaottelussa Bahiaa vastaan viisi maalia ollessaan vain 17 vuoden ikäinen.

Cruzeirossa jälki oli käsittämätöntä. 47 otteluun tämä nuori poika iski 44 maalia. Ronaldo oli osa vuoden 1994 Brasilian MM-kisajoukkuetta, mutta ei saanut La Seleçãon mestaruuteen huipentuneissa karkeloissa otteluakaan tililleen. Kisojen jälkeen matka jatkui Hollantiin ja PSV Eindhovenin riveihin, jossa tulokset olivat niin ikään järjettömiä: kaikkinensa 58 peliä ja 54 maalia.

PSV:stä tie vei Espanjaan ja FC Barcelonaan maailmanennätyssummalla. Tehot olivat jälleen omaa luokkaa ja vain yhden Kataloniassa vietetyn kauden jälkeen Ronaldo siirtyi FC Internazionalen paitaan uudella maailmanennätyksellä, kuinkas muutenkaan. Ronaldon Inter-siirron hinta oli noin 25,5 miljoonaa nykyeuroa.

Ronaldon Inter-pestiä varjostivat myös pahat polvivaivat, mutta paluu 2002 MM-kisoihin oli vakuuttava ja Brasilia voitti historiansa viidennen kultamitalinsa. Tuo kesä oli Il Fenomenolle (kuten häntä Italiassa kutsuttiin) muutenkin merkittävä. Ronaldo siirtyi yhtenä Galácticos-hankintana Espanjan pääkaupunkiin ja Real Madridiin.

Vuodet Realissa olivat hulppeat, mutta loppuaikana hänen liikkeensä hidastui luonnollisen ikääntymisen sekä tukevoituneen keskivartalon takia. AC Milan ja Corinthias-pestit olivat enemmän tai vähemmän siirtymisiä kohti eläkepäiviä. Ronaldo sai vielä maajoukkueuransa viimeisen ottelun 2011, kun Brasilian jalkapalloliitto järjesti yhdelle maan kaikkien aikojen pelaajista jäähyväisottelun. Tuossa ottelussa nähty ”ilmiö” ei ollut se, jonka miljoonat ihmiset muistivat.

Täydellinen hyökkääjä

Uransa huippuvuosian Ronaldon sanottiin olevan ilmiömäinen ja jopa ennennäkemätön pelaaja. Hänestä kehittyi kokonaisvaltainen hyökkääjä, joka kykeni millintarkan maalinteon lisäksi rakentamaan paikkoja muille, harhauttelemaan kovassakin vauhdissa, juoksemaan pallon kanssa mielettömiä nopeuksia ja selvittämään kiperiä rangaistus- sekä vapaapotkuja. Hänen lantionsa työskentely ja jalkojensa sambamainen tikkaaminen saisi jopa Jorma Uotisen vajoamaan tajuttomuuden rajamaille pelkkä hykerteleminen kaverinaan. Ei huono.

Ronaldo osasi siis likipitäen kaiken mitä hyökkäävä jalkapalloilija voisi osata. Brassihyökkääjä nosti riman tuleville vuosille niin korkealle, että harva on kyennyt sitä ylittämään häntä ennen tai hänen jälkeensä. Ronaldo oli myös jatkuva maalitykki, ei siis joidenkin kausien onnistuja, vaan jatkuva. Vaikka loukkaantumiset esittivät hänen urallaan omaa osaa, niin olisi sulaa hulluutta miettiä, minkälainen hänen uransa olisi ollut ilman vakavia polviongelmia. Ronaldo pelasi ja repi riekaleiksi ennätyksiä ja ennakkokäsityksiä. Piste.

Lisäksi, siitä oikeasta Ronaldosta puhuttaessa esiin nousee ylipaino. Jalkapalloromanttisessa mielessä sen haluaisi sivuuttaa, mutta tapa, jolla Ronaldo hoiti fyysistä kuntoaan uran loppupuolella oli ammattimaisuuden irvikuva. Samasta lässhtämisestä ovat kärsineet muutkin huippupelaajat, toiset sairauden takia, toiset piittaamattomuuttaan.

Maaginen

Nykyään suomen kielessä usein kuultava sana maaginen on kärsinyt jo eräänlaisen inflaation. Monet urheiluselostajat ja -toimittajat tuntuvat käyttävän sitä liiankin helposti. Mutta Ronaldosta puhuttaessa pelaaja ei tee oikeutta sanalle, vaan sana pelaajalle.

Yksi maailman parhaimmista futaajista on voittanut urallaan paljon niin joukkueen kanssa kuin henkilökohtaisellakin tasolla. Niitä kaikkia ei tähän mahdu, mutta pikaisella – ja oikeaoppisella googlettamisella – löytyy täydellinen lista palkinnoista ja pokaaleista.

Ronaldon kaunista harhauttelua, upeaa pelaamista ja maagista viimeistelyä kannattaa käydä katsomassa videotoistopalveluista. Niissä koostevideoissa on mahdollista nähdä pelaajan, joka järisytti kaikkia jalkapallon pinttyneitä lakeja omalla tekemisellään.

Voi kunpa hän vielä pelaisi.

PS. Ronaldon uran ainoa häpeätahra oli hänen tukkamuotinsa vuoden 2002 MM-kisoissa.

Kuva: Gary M. Prior/Getty.