Mestarien liiga -kausi huipentuu Kiovan illassa 26.5. – Katso Liverpoolin ja Real Madridin välinen finaali suorana Viaplay-palvelussa.Kiinnostaako futiksen MM-kisat paikan päällä? – Voita matka jalkapallon MM-finaaliin Moskovaan!
Liverpool FC ei ole Englannin suurin seura liikevaihdolla, palkkabudjetilla tai kannattajapohjan koolla mitattuna. Jos kuitenkin katsotaan jalkapallon synnyinmaan euromenestystä, on satamakaupungin punainen joukkue Englannin selkeä ykkösseura. Tämä historiikin omainen juttu luo katsauksen Poolin historiaan eurokentillä.
Merseysiden punainen seura perustettiin puolivahingossa kesällä 1892. Anfield Roadilla sijaitsevan stadionin omistanut John Houlding riitautui Evertonin kanssa kentän vuokramaksuista, jonka seurauksena kaupungin sininen seura muutti kirjaimellisesti kivenheiton päähän, Stanley Parkin toisella puolella sijainneelle Goodison Parkille.
Sittemmin kaupungin pormestarina työskennellyt Houlding päätti perustaa tyhjäksi jääneelle kentälle uuden seuran, Liverpool FC:n, joka aloitti urakkansa Lancashiren liigasta. Kaupungin uusi seura nousi nopeasti huipulle ja juhli ensimmäistä liigamestaruuttaan kaudella 1900-01.
1900-luvun ensimmäinen puolisko oli kuitenkin maltillisempaa, kun Pool juhli yhteensä viittä liigamestaruutta (1901, -06, -22, -23, -47). Todelliseksi suurseuraksi Pool nousi 1960- ja -70-luvuilla. Seuran huipulle nosti legendaarinen Bill Shankly, joka saapui Huddersfieldistä vuonna 1959. Shanks viihtyi Anfielfillä aina vuoteen 1974 johtaen Merseysiden punaiset kolmeen liigamestaruuteen, kahteen FA Cupin voittoon sekä UEFA Cupin valtiaaksi keväällä 1973.
Bob Paisley rakensi Liverpoolista yhden futishistorian parhaista joukkueista
Shankleyn pitkän aikakauden tultua päätökseensä keväällä 1974, oli Pool kysymysmerkkien äärellä. Uudeksi manageriksi nousi Shankleyn apuvalmentajana tunnettu Bob Paisley. Ennen valmennustöitä Paisley ehti toimia seurassa myös pelaajana ja fysioterapeuttina. Seuran ja pelaajat tuntenut Paisley teki heti alussa selväksi joukkueen jatkavan Shanksin viitoittamalla polulla. Osa kuitenkin epäili ensimmäistä kertaa managerina toimineen Paisleyn kykyjä johtaa Liverpoolin kaltaista huippujoukkuetta.
Paisleyn aika Anfieldilla oli lopulta seurahistorian selvästi menestyksekkäin. Paisleyn avauskausi meni pokaaleitta, mutta kaudesta 1975-76 alkoi Poolin totaalinen dominointi. Paisley johdatti seuran liigamestariksi, mutta todellinen kruunu tuli eurokentillä, kun Liverpool kaatoi belgialaisen Club Bruggen UEFA Cupin kaksiosaisessa finaalissa. Seuraavalla kaudella Pool pisti vielä paremmaksi voittaen liigamestaruuden ohella nykyisin Mestarien liigana tunnetun Eurooppa Cupin, jonka finaalissa kaatui saksalainen Borussia Mönchengladbach selkein 3–1-lukemin.
Lähes koko jalkapallon parissa toimimansa uran Liverpoolia edustaneen Paisleyn kykyä tunnistaa pelaajien vahvuuksia pidettiin ilmiömäisenä. Reds menetti kahden menestyksekkään kauden jälkeen jalkapallomaailman kirkkaimpiin tähtiin kuuluneen Kevin Keeganin, joka suuntasi Bundesliigaan. Paisley toi ryhmään kolme nuorta ja tuolloin tuntematonta skottia, nykyisin seuralegendoina tunnetut Alan Hansenin, Graeme Sounessin sekä Kenny Dalglishin. Tuohon maailman aikaan edistyksellistä jalkapalloa pelannut ryhmä nappasi Keeganin lähdöstä huolimatta toisen perättäisen Eurooppa Cupin voiton, kun Brugge kaatui Wembleyn finaalissa lukemin 1–0.
Kaikkien aikojen valmentajiin kuuluva Bob Paisley juhli kolmea Eurooppa Cupin voittoa. (All Over Press)
Lopulta Paisleyn aika Pool-managerina kesti yhdeksän kautta. Palkintokaappiin tarttui kuusi liigamestaruutta, kolme Eurooppa Cupin voittoa, UEFA Cup sekä kolme liigacupin mestaruutta. Kentän puolella nähtiin edellä mainittujen skottien ohella Phil Thompsonin, Ray Clemencen ja Ian Rushin kaltaisia tuon ajan ehdottomia huippupelaajia.
Tänä päivänä Englannin kaikkien aikojen parhaan joukkueen titteliä jaetaan innokkaasti hienojen kausien perusteella, mutta jos asiaa tarkastelee pidemmällä tähtäimellä, on vuonna 1996 menehtyneen Paisleyn Liverpool ehdottomasti sumuisen saaren kovin armada. Esimerkiksi Sir Alex Ferguson voitti pitkän ManU-uransa aikana Mestarien liigan kahdesti. Englantilaisseurat ovat piipahtaneet hetkellisesti Euroopan huipulla, mutta Paisleyn Liverpool oli vanhan mantereen paras seurajoukkue lähes kymmenen vuoden ajan.
Shanklyn ja Paisleyn menestysjoukkueisiin liittyy mielenkiintoinen anekdootti koskien futishuliganismia. Poolia kannattaneet työväenluokkaiset fanit reissasivat seuran mukana ympäri Eurooppaa, josta mukaan tarttui sen ajan muotivaatteita. Yhä nykypäivänäkin huligaanien suosiossa oleva tapa pukeutua merkkivaatteisiin on siis Reds-fanien käynnistämä ilmiö.
Paisleysta Heyselin katastrofiin
Jalkapallohistorian parhaisiin valmentajiin kuuluvan Paisleyn eläköityminen ei kuitenkaan tiennyt dominanssin päättymistä. Seuran kaikkien aikojen managerin korvasi hänen oikeana kätenään yhdeksän vuotta toiminut Joe Fagan. Aikanaan jo Shankleyn alaisuudessa toimineen Faganin pesti oli lyhyt, mutta menestyksekäs. Luotsi johdatti Poolin heti avauskaudellaan (1983-84) seurahistorian neljättä kertaa Eurooppa Cupin valtiaaksi.
Liverpool eteni finaaliin myös seuraavalla kaudella, mutta Belgian pääkaupungissa Brusselissä pelattua finaalia seurassa ei haluta muistella. Itse ottelu päättyi Juventuksen voittoon, mutta historian kirjoihin Heyselin finaali on jäänyt niin sanottuna stadionkatastrofina. 39 Juventuksen kannattajaa menetti henkensä, kun aggressiiviset Reds-kannattajat ryntäsivät italialaiskannattajien katsomonosiin.
Heyselin synkän illan seurauksena eurooppalaista jalkapalloa vuosikymmenen hallinneet englantilaisjoukkueet suljettiin europeleistä viideksi vuodeksi. Heyselin jälkeen Liverpool siirtyi Kenny Dalglishin komentoon ja pärjäsi kotimaassaan voittaen kolme liigamestaruutta, mutta yleisesti ottaen koko englantilainen jalkapallo lähti jyrkkään laskuun. Yleisömäärät putosivat ja huliganismi rehotti. Lopullinen niitti ennen radikaaleja uudistuksia – kuten Valioliigan perustamista tai stadionmääräysten muuttamista – oli Hillsborough’n tragedia keväällä 1989, kun viranomaiset päästivät liikaa Pool-faneja seisomakatsomoon ja 96 kannattajaa litistyi hengiltä.
29.5.1985 oli yksi synkimpiä päiviä jalkapallon historiassa. 39 Juve-fania menetti henkensä Brusselissä. (All Over Press)
Istanbulin ikimuistoinen ilta
Liverpoolin asema brittifutiksen ykkösseurana päättyi 90-luvulla, kun Sir Alex ja Manchester United kahmivat liigamestaruuksia. Hiljaisemman 90-luvun jälkeen Redsin todellinen täysosumakausi nähtiin kaudella 2000-01, kun Anfieldilla juhlittiin cup-triplaa. Muun muassa Sami Hyypiän ja Michael Owenin tähdittämä Liverpool voitti UEFA Cupin finaalissa Deportivo Alavesin ja juhli kotimaassa sekä FA Cupin että liigacupin voittoa.
Liverpoolin lähihistorian ikimuistoisin hetki koettiin kuitenkin neljä vuotta myöhemmin. Rafael Benitezin ryhmä oli lähellä pudota Mestarien liigasta jo lohkovaiheessa, kun kolme pistettä Poolia edellä ollut Olympiakos otti lohkovaiheen päätöspelissä johdon Anfieldilla. Pool nousi lopulta voittoon viimeisellä kympillä ja paineli jatkoon paremman maalieron turvin. Matkalla Istanbulin finaaliin kaatuivat Bayer Leverkusen, Juventus ja välierissä Chelsea.
Atatürkin Olympiastadionilla 13 vuotta sitten pelattu finaali on jäänyt kuningaspelin historiaan yhtenä kaikkien aikojen ikimuistoisimmista otteluista. AC Milan kaasutteli johtoon jo avausminuutilla ja taululla komeilivat puoliajalla italialaisten 3–0-johtolukemat. Hyökkäävämpään ryhmitykseen puoliajalla vaihtanut Pool kiri toisella jaksolla tasoihin vain kuudessa minuutissa, kun Steven Gerrard, Vladimir Smicer ja Xabi Alonso osuivat. Jatkoajalla Jerzy Dudek esitti muutaman haamutorjunnan ja oli voiton takuumies rankkarikisassa, jonka jälkeen pokaali nousi kaupungin oman pojan Steven Gerrardin toimesta kohti Istanbulin taivasta.
Pool vieraili UCL:n finaalissa myös kahta vuotta myöhemmin, mutta tuolloin Milanon punamustat olivat Ateenan illassa vahvempia. Seuran seuraavaa finaalipaikkaa eurokentillä odoteltiin toissa kevääseen, jolloin tuloksena oli tappio Eurooppa-liigan finaalissa Sevillalle.
Liverpoolin juhliin vuonna 2005 päättynyt Mestarien liigan loppuottelu on yksi kaikkien aikojen jalkapallomatseista. (Clive Brunskill/Getty Images)
Liverpool on Englannin selvästi menestynein eurojoukkue
Liverpoolin kultajat ajoittuvat 1970-luvulle, jolloin seura juhli kahta Eurooppa Cupin ja kahta UEFA Cupin voittoa. Yhteensä Liverpool on valloittanut Eurooppa Cupin/Mestarien liigan viidesti ja UEFA Cupin/Eurooppa-liigan kolmesti. Anfieldin palkintokaapista löytyy näin ollen yhteensä kahdeksan europokaalia, kun sen verivihollinen ja maan toiseksi menestynein eurojoukkue Manchester United on voittanut neljä europokaalia.
Vaikka edellisestä liigamestaruudesta tuli hiljattain kuluneeksi 28 vuotta, vetää seuran menestyksekäs historia edelleen huippupelaajia puoleensa. Esimerkiksi tammikuussa uudella puolustajien maailmanennätyssummalla saapunut Virgil Van Dijk puhui siirtonsa jälkeen seuran historian merkittävyydestä.
Näin ollen Reds palaa lauantaina sinne, minne se historiansa puolesta kuuluu – eurooppalaisen seurajoukkuefutiksen huipulle. Jos Jürgen Kloppin miehistö kaataa turnauksen voittoa puolustavan Real Madridin Kiovan illassa, ottaa se seurahistoriansa kuudennen UCL-pokaalin. Samalla Englannin ykkösseura nousisi yksin turnauksen historian kolmanneksi menestyneimmäksi seuraksi ohi FC Barcelonan ja Bayern Münchenin.
Jos osviittaa tulevan finaalin lopputuloksesta hakee historian lehdiltä, on Liverpool vahvoilla. Seurat kohtasivat Eurooppa Cupin finaalissa Pariisissa keväällä 1981. Tuolloin englantilaiset juhlivat voittoa laitapakki Alan Kennedyn viimeistelemän maalin turvin. Matkalla finaaliin Liverpool piipahti myös Oulussa, jossa ottelu OPS:n kanssa päättyi Raatin Stadionilla tasatulokseen 1–1. Toisen osan tuleva mestari voitti Anfieldilla 10–1.
Kansikuva: Shaun Botterill/Getty Images