Mestarien liigan huipennus lähestyy. Seuraa Euroopan ykköskilpailun jokainen sekunti Viaplay-palvelusta.8 eurolla NBA-finaaleihin? Osallistu kilpailuun tästä!
Tiistainen Mestarien liiga tarjosi jälleen upeaa jalkapalloa, kun italialainen suurseura Juventus survaisi itsensä uusimman turnauspainoksen finaaliin. Ja täysin oikeutetusti. Joukkue oli parempi kuin välieräkumppaninsa Monaco.
Juve on mielenkiintoinen porukka päävalmentajasta lähtien, mutta suuren huomion ansaitsee myös Ranskan pääsarjaa johtava tulivoimainen joukkue. Monacolta paljastui selkeitä ongelmia varsinkin puolustuspelinsä suhteen, mutta suurimmat vastoinkäymiset se kohtaa kesällä ja siirtoikkunan aikana.
AS Monaco raivasi tiensä monien yllätykseksi aina Mestarien liigan välieriin asti. Joidenkin mielestä heidän jatkopelien arpaonni on ollut liian mittava ja seura olisikin kyennyt etenemään heikompien seurojen kustannuksella. Aivan näin mustavalkoinen tilanne ei ole.
Jos on paukuttanut Ligue 1:ssä 98 maalia ja kyennyt kampeamaan itsensä Mestarien liigassakin tähän asti, ei pelkän arpaonnen taakse pysty piiloutumaan.
Jatkuvuuden kannalta tuleva kesä on äärimmäisen merkittävä, ja monessakin mielessä pelottava. Joukkueen päävalmentaja Leonardo Jardim on yksi viime aikaisen menestyksen mestareita. Hän kykeni kasvattamaan kollektiivista leipäjuurta seurassa usean kauden ajan ja alkoi vasta sen päälle rakentamaan hyökkäystä, joka pistäisi Euroopan seurajoukkueiden päät pyörälle. Juventusta lukuun ottamatta.
Jardim on portugalilaisen koulukunnan kasvatti, joten kahden aiemman kauden pragmaattisuus ei yllättänyt. Portugalissa osataan pelata kyseistä peliä todennäköisyyksien mukaan, eikä sitä todellakaan hävetä. Joltain osin samanlainen ajattelutapa on valloilla myös Italiassa. Erona on kuitenkin portugalilaisten rakkaus taitoon ja taiteellisuuteen, yksilölliseen sellaiseen.
Se, millä Jardim yllätti, oli monipuolinen ja tehokas viimeisen kolmanneksen pelaaminen. Pääsääntöisesti käytetty 4–4–2-ryhmitys vääntyi lusitaanin käsittelyssä jälleen sellaiseen muotoon, joka voi olla tulevaisuuden yksi suosituimmista trendeistä. Elastisen liikkuva, tarkasti valmennettu ja yhtenäisen tavoitteen omaava ryhmitys tarjosi Jardimille moniulotteisen työkalupakin, joka eli otteluiden aikana paljon. Tästä esimerkkinä niin ikään portugalilainen Bernardo Silva ja hänen useat roolinsa.
Aiemmin mainitun Jardimin olisi ehdottomasti jäätävä seuraan, mikäli Monaco haluaa rakentaa jotain sellaista, mikä kestäisi useita syklejä, eikä vain satunnaisia huippukausia. Bernardo Silva ja muu nuori osasto on toinen tärkeä palanen seuran tulevaisuudessa. Kylian Mbappé, Thomas Lemar, Benjamin Mendy, Fabinho ja Tiemoué Bakayoko. Näiden pelaajien olisi hinnalla millä hyvänsä jäätävä Monacoon vielä yhdeksi kaudeksi. Hyvä menestys Euroopassa on jälleen nostanut joukkueen osakkeita, joka antaisi taas yhden vuoden aikaa valmistautua vääjäämättömään joukkopakoon.
Vaikka ruhtinaskunta tunnetaan pröystäilystä ja miljoonääreistä, niin siitä huolimatta Monaco on kyennyt rakentamaan itselleen erittäin toimivan akatemiapolun, joka tuntuu puskevan porukkaa ovista ja ikkunoista. Joukkueen viime vuotiset hienot suoritukset ovat kuitenkin vaarassa valua hukkaan.
Isossa mittakaavassa Monaco on vain keskinkertainen tekijä, joista pelaajat saadaan houkuteltua isompiin ympyröihin kohtalaisen helposti. Ei ole kulunut edes viittä vuotta, kun Monaco viimeksi pelasi Ranskan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Seura on kuitenkin hyvällä polulla oman junioritoimintansa kanssa ja oligarkkirahalla pelleily on kyetty kohdentamaan huomattavasti järkevimpiin hankintoihin, vaikka rahaa palaa edelleenkin, jos tilanne sitä vaatii.
Modernissa jalkapallossa todella kovaan arvoon noussut urheilutoimenjohtaminen näyttelee Monacossakin isoa roolia. Jos massamyynnit alkavat, on sikariportaan kyettävä täyttämään kyseiset aukot. Ja mikä tärkeintä, jos Jardim päättää lähteä, on seuran laadittava tarkka suunnitelma siitä, minkä tyyppisen valmentajan he haluavat aikaisemman työtä jatkavan. Olisi suoranaista idiotismia lähteä täysin erilaisia aatteita palvovan luotsin kelkkaan.
Ruhtinaskunnan joukkueella on mahdollisuus luoda jotain ihan oikeasti merkittävää. Siinä esteenä ovat vaatimattomasti vain kesän siirtoikkuna, sen seuraukset ja lovet, sekä pyrkimys rakenteiden jatkuvaan eteenpäin viemiseen. Mutta mahdollisuudet ovat.
Kuva: Stuart Franklin/Getty Images