Arsenal kohtaa sunnuntaina huipputärkeässä ottelussa sarjaa johtavan Leicesterin. Viisi pistettä Kettujen perässä olevat Tykkimiehet tarvitsevat mielellään voiton, tappio Gunnersin on vältettävä kaikin keinoin. Tulikuumien kettujen pysäyttämiseksi Arsene Wengerillä riittääkin pohdittavaa avauskokoonpanon paikkojen suhteen niin puolustuksessa kuin hyökkäyksessä. Erityisesti hyökkäys on kimurantti, sillä joukkueen parhaat maalintekijät: Alexis Sanchez sekä Olivier Giroud eivät ole löytäneet yhteistä säveltä.
Edellissesongilla Goonereiden toimesta kauden pelaajaksi valittu Alexis nousi heti debyyttikaudellaan valokeilaan ja joukkueensa talismaaniksi. Toinen kausi Valioliigassa on kuitenkin ollut vaikeampi, eikä chileläinen ole syksyn nopeaa tehojaksoa lukuun ottamatta löytänyt parasta virettään. Yksi syy Sanchezin alamäkeen löytyy kärjessä hääräävästi Olivier Giroudista, sillä tilastot osoittavat Sanchezin tehojen tippuvan aina Giroudin ollessa 9-paikalla.
Tällä kaudella Sanchez on esiintynyt kaikkiaan 24 ottelussa, näistä 17 on ollut Valioliigapelejä. Maaleja chileläinen on merkkauttanut kaiken kaikkiaan kymmenen (10), syöttöjä seitsemän (7). Valioliigassa reppu on heilunut yhteensä kuusi kertaa ja kaikki osumat tulivat kolmeen (3) peräkkäiseen peliin syys-lokakuussa. Hämmentävintä Sanchezin maaleissa on se, että täysosumista peräti viisi (5) on syntynyt, kun Giroud on istunut vaihtopenkillä. Sanchezin ainokainen Giroudin ollessa kentällä syntyi Leicesterin verkkoon syyskuussa. Kyseinen 1–4-osuma kuitenkin syntyi pelin ollessa jo käytännössä taputeltu.
Sama kaava pätee myös Mestarien liigassa, jossa Sanchez on osunut kolmesti (3). Näiden maalien aikana Giroud on ollut kentällä ainoastaan kerran. Toisin sanoen Tykkimiehet ovat saaneet tällä kaudella talismaanistaan enemmän irti Theo Walcottin kipittäessä piikkipaikalla.
Sama kaava toistui jo viime kaudella
Viime kaudella chileläinen oli Tykkimiesten paras maalintekijä 25 osumallaan, maaleista 16 syntyi Valioliigassa. Varsinkin syyskaudella Sanchez kantoi Tykkimiehiä usean avainpelaajan, kuten juuri Giroudin ollessa sairastuvalla. Kuudestatoista (16) Valioliigarysästään Sanchez teki kahdeksan (8) Giroudin ollessa sairastuvalla, vastaavasti cup-kilpailuissa syntyneistä yhdeksästä (9) osumastaan Sanchez teki peräti kahdeksan (8) ranskalaisen ollessa poissa kentältä.
Sanchez on viihtynyt paremmin nopean Theo Walcottin kanssa. Kuva: Getty
Näin ollen Sanchezin maalimääräksi virallisissa peleissä reilun puolentoista kauden aikana tulee 35 täysosumaa. Näiden maalien aikana Giroud on ollut kentällä ainoastaan 12 kertaa, eli Sanchez on heiluttanut verkkoa 23 kertaa Giroudin ollessa joko penkillä tai katsomossa. Tilasto on siinäkin määrin hämmentävä, että Giroud on ollut suurimman osan tuosta ajasta Arsenalin ykköskärki.
Mistä tämä sitten johtuu?
Tiettävästi Arsenalin parhaiden maalintekijöiden henkilökemioissa ei ole mitään vikaa. Niinpä tilastokummajainen johtuu ensisijaisesti pelityyleistä. Giroud ei ensinnäkään juokse pystyyn, mikä tarkoittaa että ranskalainen ei riko vastustajan linjaa kuten esimerkiksi Walcott tai Danny Welbeck tekevät. Kookas Giroud on enemmän klassinen target-hyökkääjä, joka seisoo vastustajan topparien etupuolella ja jakaa palloa siitä eteenpäin. Giroudin pelityylistä johtuen Arsenalin hyökkääminen hidastuu aina ranskalaisen ollessa kärjessä.
Giroud viihtyy selkä maalia kohti. Kuva: Getty
Kun Tykkimiesten 9-paikkaa miehittää joko Walcott tai Welbeck on joukkueen hyökkääminen huomattavasti nopeampaa. Kummatkin englannin maajoukkuemiehet kyttäävät aktiivisesti pystypalloja ja tekevät jatkuvasti juoksuja, joihin vastustajan linja joutuu reagoimaan, tämä luo tilaa myös Alexisille liikkua pallon kanssa. Kärkimiesten juoksut luovat tilaa erityisesti linjojen väliin mihin chileläislaituri tykkää leikata pallon kanssa vasemmalta reunustalta. Hyvän laukauksen omaava Sanchez onkin tehnyt useita maaleja juuri boxin tuntumasta sisäänajon jälkeen. Giroudin ollessa kärjessä näitä tiloja ei yksinkertaisesti synny, sillä vastustajan linjat eivät joudu reagoimaan staattisesti liikkuvaan ranskalaiseen.
Niinpä Sanchezin parhaat avut eivät pääse oikeuksiinsa hitaassa hyökkäämisessä, mihin Tykkimiesten peli väistämättä ajautuu Giroudin hääriessä piikissä. Saman ongelman kanssa on paininut muun muassa Manchester Unitedissa penkille jumittunut Memphis Depay, joka ei yksinkertaisesti pääse käyttämään hyviä haasto-ominaisuuksiaan Unitedin verkkaisessa hyökkäyspelissä.
Arsene Wengerillä riittää siis mietittävää joukkueensa formaation kanssa. Leicester näpäytti viime viikonloppuna Manchester Cityä juuri nopeilla vastaiskuilla, joihin hidas hyökkääminen yleensä johtaa. Syksyn kohtaamisessa Sanchez taikoi peräti hattutempun ja tuossa ottelussa kärjessä aloitti juuri pystyjuoksuja kokoajan hakeva Theo Walcott.
Wengerillä onkin edessään ison pohdinnan paikka – luottaakko hitaaseen ranskalaiseen, joka kuitenkin tekee hyvällä tahdilla maaleja vai palatakko alkukauden nopeampaan ja suoraviivaisempaan hyökkäämiseen? Jälkimmäistä puoltaa Sanchezin tehojen nousun ohessa myös se tosiasia, että syöttökone Mesut Özil on mestari puhkomaan vastustajan linjoja. Tämän totesi syksyllä myös Rio Ferdinand, jonka mielestä Arsenalin hyökkääjän pitäisi olla nopea ja hanakka juoksemaan linjan taakse, jotta Özil pääsisi hyödyntämään koko syöttörepertuaarinsa.
Niin tai näin, mikäli Arsenal mielii nostaa keväällä Valioliigapokaalia 12 vuoden tauon jälkeen tarvitsee se huippukuntoista Alexista. Näin ollen Wengerin olisi suotavaa käyttää kaikki keinot, jotta talismaanin potentiaali saadaan mitattua täysimittaisesti kevään ratkaisupeleissä. Se vastaavasti edellyttää lähes väistämättä Olivier Giroudin siirtämistä vaihtopenkin puolelle.
Kansikuva: Getty
Tilastot: Transfermarkt