Käymme tässä Lohko lohkolta -sarjassa läpi lohkot yksitellen ja avaamme hieman joukkueiden taustoja ja tuomme omaa näkemystä lohkon järjestykseen. Aikaisemmin avasimme jo ensimmäistä lohkoa ja sarja jatkuu joulukuun aikana Faneille.comissa.
Litin lohkoarvio
Espanja
Kaikki varmasti muistavat keskustelun viime EM-kisoissa siitä, kuinka Espanjan kultaisen sukupolven tähti on jo laskenut ja turpaan tulee joka käänteessä. Sitten menivät perkeleet voittamaan koko turnauksen, kolmannen ison putkeen. Todennäköisesti jokainen on edelleenkin samaa mieltä ja higaldot eivät tule pärjäämään alkulohkon jälkeen nuorille ja nälkäisille joukkueille, joiden kultainen sukupolvi on vasta nousemassa. Isoin vastustaja Espanjan menestykselle tulee varmasti kuitenkin olemaan tilastotiede, sillä Eurooppalainen joukkue ei ole onnistunut voittamaan jalkapallon maailmanmestaruutta Etelä-Amerikan mantereella.
Joukkue tulee varmasti jatkamaan vanhaa, tuttua pallonhallintapeliä nopeilla ja lyhyillä syötöillä, sekä tehokkaalla karvauksella pallon haltuun saamiseksi. Tämä resepti on toiminut jo seitsemän vuotta ja pelaajat tuntevat toisensa erittäin hyvin ja ovat jo voittaneet kaiken mahdollisen sekä maajoukkueessa, että klubeissaan. Mitään todistettavaa ei ole enää, joten pelin voisi odottaa olevan erittäin rentoa ja varmaa. Tiimi tulee rakentumaan hyvän ja vahvan keskikentän ympärille, jossa kaliiberia riittääkin: Xavi, Iniesta, Busquets, Fabregas, Xabi Alonso, Juan Mata, David Silva ja uuden sukupolven pelaajia, jotka juuri voittivat U-21 -euroturnauksen, Isco, Asier illarramendi ja Thiago Alcantara. Nämä pelkästään keskikentällä.
Espanjan alapää saattaa tänä vuonna olla se heikoin lenkki, puolustajilla tulee olemaan paljon työtä, mutta isoin riski tulee olemaan Real Madridissa varsin vähän pelannut Iker Casillas (29 ottelua normaalista 50+ matsista). Onneksi edessä oleva puolustus on kuitenkin kirjaimellisesti maailmanluokkaa, Pique ja Ramos tulevat johtamaan keskipuolustusta ja helpottamaan Pyhän Ikerin MM-turnausurakkaa.
Avainpelaaja
Koska hyökkäys ja keskikenttä ovat varsin hyvin hallussa Espanjan nykyisellä kokoonpanolla, mutta puolustuksen päässä kaivataan kokemusta. Kaksi kokeneinta pakkia La Rojan kokoonpanossa ovat Madridin Sergio Ramos ja Barcelonan Carles Puyol, joilla molemmilla on plakkarissa yli 100 maaottelua. Koska Puyol on jo 35-vuotias setämies, suuntaamme katseemme 27-vuotiaaseen Realin puolustajaan, jonka päälle asetetaan iso ja karvainen viitta. Ramos on ollut läsnä jokaisessa karsintaottelussa yhtä lukuunottamatta, ja 117 maaottelua tuohon ikään on eittämättömästi suuri osuus.
Kannattaa pitää silmällä
Espanjalla on toki erittäin lupaavia nuoria, jotka pääsevat varmasti kokoonpanoon, mutta mielenkiintoisin pelaaja – joka mukana turnauskoneessa saattaa olla, on Atletico Madridista tuttu brassiherra Diego da Silva Costa, joka myös lyhyemmin tunnetaan Diego Costan nimellä. 25-vuotias hyökkääjä teki päätöksen pukea punaisten Espanjalaisten pelipaidan päälleen ja mikäli mies kisakoneeseen valitaan, voi mielenkiinnolla odottaa reaktioita paikallisilta. Mies on kunnostautunut tällä kaudella maaliteossa, tehden 21 ottelussa saman verran maaleja ja muutenkin uransa aikana on niitä nakuttanut varsin paljon. Tähän kun lisätään erinomaisesti ruokkiva keskikenttätähdistö selän takana, voidaan maaleja odottaa.
Loppusanat
Vaikka Espanja ja varsinkin tämä sukupolvi kaiken onkin jo voittanut, nämä FIFAn ykkössijoitetut pelaajat lähtevät varmasti turnaukseen nälkäisinä, ehkä ihan vaan murtamaan sitten tuota Etelä-Amerikan mantereen kirousta – because they can. Varmasti jatkossa alkulohkosta.
Hollanti
Aah, Hollanti. Nuo oranssiin pukeutuvat supertähdet, jotka eivät vaan osaa pelata samassa joukkueessa. Joukkue oli viime kisojen finaalissa ja selvitti tiensä MM-lopputurnaukseen puhtaalla pelillä, mutta kun katsoo voitettuja joukkueita karsintalohkossa, tulosta ei ole vaikea ihmetellä. Maaliero jäi yhdellä vajaaksi kolmestakymmenestä ja piste-ero lohkokakkoseen Romaniaan oli yhdeksän pistettä. Kysymys onkin, että missä kunnossa joukkue oikeasti on. Onko Hollanin kultainen aika aktivoitunut vai ollaanko jo menossa alaspäin?
Valmennusryhmä on täynnä huippunimiä Louis van Gaalin johdolla ja pelaajat tuntuvat luottavat joukkuejohtoon, joka on aina hyvä lähtökohta. Toisalta, jos joukkue pelaa yhtä luokattomasti kuin 2012 EM-kisoissa, voi matka jäädä lyhyeksi tässä turnauksessa. Pelaajat ovat luonnollisesti huippuluokkaa ja nuori joukkue rakentuu varmasti Ajaxin ja Feyenoordin puolustuslinjojen päälle, kärjessä on sitten kansainväliset tähdet nakuttamassa maaleja. Tällä kertaa Oranje ei joutunut yhtä pahaan kuolemanlohkoon (se jätettiin Englannille), mutta ei lohkon jatkopaikka ole lähelläkään läpihuutoa.
Avainpelaaja
Joukkueita ei olla vielä valittu, mutta muutamia pelaajia siellä voidaan odottaa olevan – itse lähtisin hakemaan vielä kokemusta nuoruuden innostuksen sijaan, Wesley Sneijder on pelannut hyvin Galatasarayssa ja on listoilla myös kultaisen pallon voittajaksi, mutta Bayern Munichin hollantilaiskärki Arjen Robben on ollut hurjassa vireessä tällä ja viime kaudella, nakuttaen 13 maalia 19 ottelussa, sekä unohtumattoman Mestarien liigan finaaliratkaisun viime vuonna. Joulukuun neljäs päivä Robben kuitenkin loukkantui Saksan cupin ottelussa Augsburgia vastaan ja mies on kuusi viikkoa polvivamman takia pois pelistä. Mikäli mitään pahempaa ei ole sattunut, miehen pitäisi olla pelikunnossa ja nälkäisenä Brasiliassa.
Kannattaa pitää silmällä
Nuori Marokossa syntynyt lupaus on Eindhovenissa, PSV:ssä pelaava Adam Maher, joka teki juuri kesällä viiden vuoden sopimuksen joukkueen kanssa kolmen AZ Alkmaarissa vietetyn vuoden jälkeen. Mies on nuorin Hollantilaisessa seurassa ja Euroturnauksessa maalin tehnyt pelaaja ja valittiin jo pelaajarinkiin viime EM-kisojen aikana, kahdeksan muun ilman kansainvälistä kokemusta olevan pelaajan kanssa. Alkmaar Zaanstreekin kasvatti on ehtinyt keräämään itselleen jo tulevaisuuden tähden painetta, mutta se ei tunnu menoa haittaavan. 20-vuotias keskikenttäpelaaja on nakuttanut 94 ottelussaan 22 maalia ja mikäli Van Gaal miehen koneeseen valitsee, tätä miestä kannattaa seurata.
Loppusanat
Brasilian kisat tulevat olemaan Hollannin kymmenes MM-lopputurnaus ja kertaakaan ei turnausvoittoa ole vielä siunaantunut. Hollanti on jäänyt alkulohkoon kisoihin päästyään vain kerran sitten vuoden 1980 Italiassa pidettyjen EM-kisojen jälkeen, joten varsin varmasti oranssit ovat tietään jatkoon suorittaneet ja tavoitteet tänä vuonna tuskin ovat sen alempana. Iso kysymys on Etelä-Amerikassa pelaaminen ja kuumat lämpötilat. Maalintekovoimaa löytyy ja kokonaisuutena joukkue on varsin hyvässä terässä ja ei suurten muutosten äärellä, tulee taistelemaan kovaa jatkopaikasta Chilen kanssa.
Chile
Kaikki varmasti muistavat Etelä-Afrikan MM-lopputurnauksen iloisen yllätyksen, joka oli Chile. Olihan siellä muitakin, mutta Chile jäi itselle mieleen Uruguayn kanssa. Kuudentoista parhaan joukkoon päästiin, kun ensimmäisellä kierroksella tuli vastaan Brasilia, joka otti luulot pois varmalla 3-0-pelillä. Chile kuitenkin hieman rämpi viimeisen neljän vuoden aikana, mutta nyt, nyt on tullut Chilen aika. Iso osa tässä on ollut uusi valmentaja Jorge Sampaoli, Chileläistynyt Argetiinalaisvalmentaja, jolla ei ole 1979 nuorena kentällä tapahtuneet loukkaantumisen takia pitkää pelaajahistoriaa. Itse asiassa hän lopetti pelaamisuransa jo 19-vuotiaana. Koutsi teki niin hyvää työtä Universidad de Chilen kanssa, voittaen kolme liigamestaruutta ja paikallisen cupin, että hänet valittiin Claudio Borghin jatkajaksi tänä vuonna.
Chile pelaa iloisen reipasta ja energistä hyökkäyspeliä, jota tukee erittäin aggressiivinen karvauspeli ja jatkuvat, nopeat syötöt. Jalkapallofanien mieleen tämä pitäisi olla, sillä Chilen peliä on erittäin viihdyttävää katsella. Tämä Marcelo Bielsan aloittama pallorallimallinen jalkapallostrategia ei oikein maistunut välissä olleelle Borghille, mutta Sampaoli on samaa koulukuntaa kuin Bielsa ja tämä näkyy Chilen pelissä: Kuusi hyökkää, neljä puolustaa.
Avainpelaaja
Bielsan kasvattama pelaajakaarti on laatutavaraa, kunhan aloituskokoonpano vain pysyy terveenä. Kirkkaimmat tähdet: Juventuksen Arturo Vidal ja Barcelonan Alexis Sanchez ovat olleet uskomattomassa vireessä ja alkaneet löytää todellista potentiaaliaan. Näistä kahdesta päädyn vankkana Juventus-miehenä silti Barcan Alex Sancheziin: salamannopeaan 24-vuotiaaseen, joka on latonut maalin lähes joka toisessa Katalaaniseurassa pelaamassaan ottelussa. Sanchezin pelaa erittäin laajalla säteellä, pystyy pelaamaan jokaista kolmea hyökkääjäpaikkaa ja pelaa erinomaisella energialla joka ottelussa.
Nuorella Chileläisellä on myös paljon kokemusta isoista peleistä, seuroista ja paineista – hän on ehtinyt jo kolmen kauden aikana nakuttaa Euromaaleja ja jopa ratkaista yhden El Clasicon tänä vuonna, kun Barca voitti arkkivihollisensa Real Madridin 2-1.
Kannattaa pitää silmällä
Koska Chile pelaa niin iloisen aggressiivista peliä ja hyökkää kuudella miehellä korkealla karvaten, heitä vastaan on helppoa tehdä nopeita vastahyökkäyksiä. Siinä vaiheessa edessä on korkeintaan neljä pakkia ja La Ligassa pelaava Real Sociedadin Claudio Bravo, 30-vuotias, yli 200 ottelua Espanjassa torjunut Chilen maajoukkueen kapteeni. Todennäköisesti mies pelaa uransa viimeiset MM-kisat 10 vuoden maajoukkueurakan jälkeen 2014 kotimantereellaan, joten herra Bravo tulee olemaan isossa osassa Chilen menestyksen kannalta sekä kentällä, että pukuhuoneessa.
Loppusanat
Chile on tällä hetkellä FIFAn listoilla sijalla 15, joka kertoo paljon siitä, kuinka hyvä Chile on ja kuinka paljon potentiaalia heillä on pärjätä kotimantereen kisoissa. Chilen MM-turnaus urakka on jokaisella kolmella kerralla päättynyt Brasiliaa vastaan (1962, 1998 ja 2010), mutta ovat myös päässeet jokaisissa kisoissa parhaan kuudentoista joukkoon – emmekä näe mitään syytä miksei näin tapahtuisi tälläkin kertaa. Tulee taistelemaan jatkopaikasta tiukasti Hollannin kanssa.
Australia
Mihinkään ei ole mukava lähteä sillä tiedolla, että on jonkun asian huonoin. Australia saa ottaa tämän kunnian Brasilian MM-turnauksen huonoimmalla FIFA-rankingilla, sijalla 59. Australialla on silti ollut hyvä meno päällä, he pääsivät MM-lopputurnaukseen jo kolmannen kerran perättäin. Tätä toki selittää se, että Aasiassa jalkapalloa pidetään oudompana kuin koirien syömistä, mutta silti, saavutus sinänsä.
Socceroot jäivät kaikkien mieleen Saksan kisoissa 2006, kun joukkue selvitti tiensä jatkoon suhteellisen vaikeasta alkulohkosta Brasilian, Japanin ja Kroatian kanssa. Silloin innokas ja kokenut joukkue yllätti Mark Vidukan ja Schwarzerin johdolla hienon avausvoiton Japanista ja löi itsensä läpi. Guus Hiddink teki hyvää työtä valmentajana ja tällä mentiin seuraavatkin kisat. Silloin jäätiin jo alkulohkoon ja nyt Australialla on ongelma ikääntyvien pelaajien kanssa.
Edellinen valmentaja Hogler Osieck ei uskaltanut uudistaa joukkuetta 2010 kisojen jälkeen, vaan on pitänyt vanhoja luita loppuun asti ja nyt se on ajanut joukkueen pahaan rakoon. Uusi valmentaja korvasi vanhan ja Ange Postecoglou sitoutui nuorentamaan joukkuetta kun Brassit ja Ranska antoivat Ausseille kylmää kyytiä ystävyysotteluissa viime lokakuussa.
Avainpelaaja
Australian joukkue on aina rakentunut vahvojen persoonien päälle ja näin tulee tapahtumaan tälläkin kertaa. Crystal Palacessa pelaava ja vastikaan Australian vuoden jalkapalloilijaksi valittu Michael ”Mile” Jedinak on syvällä pelaava keskikenttäpelaaja, joka on erittäin vahva ilmassa ja melkein 190 senttisellä rungollaan erittäin vaarallinen erikoistilanteissa. Pelaaja pystyy myös pelaamaan puolustuksessa, mikä varmasti tulee tarpeen B-lohkon vastustajia vastaan. Mile on myös kova taklaaja, joka onnistuu varmasti rikkomaan taitopalloilijoiden peliä.
Kannattaa pitää silmällä
Maalivahti on erittäin tärkeä osa heikkoa joukkuetta ja vanha konkari Mark Schwarzer on jäänyt eläkkeelle nuoressa 41 vuoden iässä. Paikkaajina on kaksi nuorempaa veskaa, Dortmundin varamaalivahti Mitchell Langerak ja Belgialaisen Club Bruggen molari Mathew Ryan. Kumpikaan ei ole pelannut ykkösmaalivahtina nykyisissä seuroissaan ja varsinkaan 22-vuotiaalla Ryanilla ei kokemusta juurikaan ole Australian ulkopuolelta. Itse uskoisin, että Langerak pelaa ykkösveskana, mutta katsotaan mitä tapahtuu.
Hyökkäyspäässä mukana on varmasti myös Frankfurtissa pelaava 22-vuotias Mathew Leckie, joka teki juuri kolmivuotisen sopimuksen saksalaisjoukkueen kanssa. Mies nakutti lainassa ollessaan neljä maalia 28 ottelussa ja on sopimuksen jälkeen tehnyt viisi kuudessatoista ottelussa.
Loppusanat
Normaalisti voisi sanoa, että Australialaiset ovat tottuneet kuumaan ilmapiirin, mutta joukkue pelaa ja elää Euroopassa, pelaten jopa useita ”kotiotteluitaan” Englannissa eteläisen kotimantereensa sijaan. Varmasti hyvä paikka nähdä muutamia mielenkiintoisia pelaajia ja esityksiä, ehkä jopa muutamia yllätyksiä, mutta Aussit tulevat olemaan lohkon heittopussi, sille ei voi mitään. Vaikka näiden aussien puukko olisi maailman suurin, tässä ei ole kyseessä puukkotappelu, vaan ydinsota.