Rakenna itse oma MM-vetokohteesi: Voita VIP-reissu ManUn Valioliiga-avaukseen!
Belgiaa valmentava Roberto Martinez sai ansaitusti suitsutusta voitokkaan puolivälierän jälkeen. Avausjakso oli taktinen mestariteos, mutta toisella jaksolla ote alkoi lipsua. Loppuvihellyksen soidessa Belgian voittoa voi pitää onnekkaana. Tavallaan ottelu summasi myös Martinezin valmentajana: hän on taktisesti erittäin pätevä, mutta ote on ennenkin lipsunut.
– Pelisuunnitelman toteuttaminen on se, joka ratkaisee ja toteutus oli ilmiömäinen. En voisi olla ylpeämpi, 44-vuotias espanjalainen kommentoi puolivälierän jälkeen.
Martinez ei ollut väärässä. Belgian voiton avain oli nimenomaan pelisuunnitelman toteuttaminen. Luotsi vaihtoi puolustusryhmityksen muotoon 4–3–3, nostaen Kevin De Bruynen valeysiksi ja ylimmäksi prässääjäksi. Maroune Fellaini ja Nacer Chadli taas tulivat keskikentälle Jan Vertonghenin siirtyessä vasemmaksi pakiksi.
Toisin sanoen Martinez tarttui joukkueen ongelmakohtiin: vasemman kaistan puolustamiseen ja keskikentälle syntyviin tiloihin negatiivisissa tilanteenvaihdoissa. Etenkin Fellainin esitys oli fantastinen. Pörröpää piti supertähti Neymarin täysin pihdeissä ja oli tietyllä tapaa koko Martinezin kurinalaisen pelisuunnitelman ruumiillistuma. Brassien ykköstähdeltä pallo vietiin peräti kymmenen kertaa.
Punaiset paholaiset olivat pelin päällä noin tunnin, kunnes Martinezin virkaveli Titen muutokset alkoivat purra. Brasilia vei peliä laidoille, joista se hyökkäsi alueellisten ylivoimien turvin, eikä Martinezilla tuntunut olevan vastalääkkeitä. Hän toi puolustavia pelaajia sisään, mutta ilman Thibault Courtoisin fantastisia torjuntoja Selecao olisi tullut tasoihin.
Jos peliä tutkii maalipaikkojen määrän ja laadun perusteella, huonompi joukkue meni jatkoon. Brasilian maaliodottama oli futissivusto Infogolin arvioissa 2,87, Belgialla 0,54. Maalipaikkojen määrässä brasseja on vaikea voittaa, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, etteikö Belgia olisi ollut onnekas.
Martinez on kulkenut pitkän tien huipulle
Balaguerin kaupungissa Katalonian maakunnassa vuonna 1973 syntynyt Roberto Martinez teki melko keskinkertaisen pelaajauran. Puolustava keskikenttäpelaaja aloitti ammattilaisuransa Real Zaragozassa, mutta siirtyi jo 22-vuotiaana brittien saarille, missä hän viihtyi pelaajauransa loppuun asti.
Martinezin valmennusura alkoi helmikuussa 2007 Swanseassa. Walesialaisseura päästi entisen kapteeninsa alasarjaseura Chester Cityyn ilmaisella siirrolla vain kahdeksan kuukautta aiemmin, mutta hankki tämän takaisin managerikseen. Heti ensimmäisellä täydellä kaudellaan espanjalainen nosti Ykkösliigaa pelanneen seuran Championshipiin.
Pallonhallintaan nojannut nousijajoukkue ihastutti sarjaporrasta ylempänä ja sijoittui komeasti kahdeksanneksi. ”The Swansea Way”, joka siivitti seuran pääsarjaan, liigacupin voittoon ja sitä kautta eurokentille oli syntynyt. Nuoren managerin tyyli ja tulokset herättivät kiinnostusta ylempänä ja lopulta Martinez tarttui toisen entisen seuransa, tuolloin Valioliigassa pelanneen Wiganin tarjoukseen kesällä 2009.
Manchesterin kupeessa sijaitsevassa rugbykaupungissa Martinez vietti neljä vuotta. Wiganissa hän teki kelpo työtä pitäen seuran sarjassa kolmena vuotena, vaikka Latics menetti avainpelaajiaan jokaisen kauden päätteeksi. Martinezin uran toistaiseksi hienoin hetki osui kevääseen 2013, kun Wigan juhli sensaatiomaisesti FA Cupin voittoa. Finaalissa Latics kaatoi Man Cityn Ben Watsonin lisäajan maalilla, mutta putosi pääsarjasta vain kolme päivää myöhemmin.
Putoamisesta huolimatta kovassa nosteessa ollut Martinez jatkoi matkaansa Evertoniin, joka palkkasi espanjalaisen Manchester Unitediin lähteneen David Moyesin tilalle. Nelikymppisen luotsin avauskausi Goodison Parkilla oli fantastinen. Toffees taisteli pitkään Mestarien liigan paikasta, mutta hyytyi lopussa ja jäi viidenneksi. Evertonin pistepotti, 72 pistettä oli kuitenkin seurahistorian kovin saldo vuonna 1992 startanneen Valioliigan aikana.
Martinez oli matkalla tähtiin, mutta loistava debyyttikausi jäi lopulta yksittäiseksi suonenvedoksi. Seuraavalla kaudella Everton esiintyi hyvin epätasaisesti ja jäi sijalle 11. Pudotusta pisteissä tuli peräti 25 pinnaa. Kausi 2015-16 oli hyvin samankaltainen. Toisinaan Everton pelasi fantastisia otteluita, mutta välillä ryhmä oli pahasti kuutamolla. Loppua kohden Martinez näytti menettäneen otteensa täydellisesti ja sai kenkää muutama viikko ennen kauden päättymistä.
Runsaasti kritiikkiä herättänyt, mutta onnistunut nimitys
Sille on syynsä, miksi Everton palkkasi Ronald Koemanin kaltaisen jämäkän luotsin Martinezin seuraajaksi. Espanjalainen on aina tunnettu intohimoisena pelin tutkijana, joka katsoo videoita ja opiskelee peliä lähes maanisella tavalla. Martinez haluaa selvittää, missä joukkue teki virheitä ja miten niitä voisi korjata. Taktisia nyansseja syynätessä Martinezilta kuitenkin hukkui käytännön johtaminen.
Kokenut Gareth Barry antoi lokakuussa 2016 paljon puhuvan haastattelun The Guardianille.
– Standardit lipsuivat viime kaudella, niin kentällä kuin sen ulkopuolella: aikataulut, pukukoodit ja harjoittelu. Jos käytännöistä luistetaan kentän ulkopuolella, voi se vaikuttaa suorituksiin myös viheriöllä ja joukkue menetti tason, joka tarvitaan Valioliigan kärkipäässä kamppailemiseksi, Barry paalutti.
Näin ollen viime viikkoiset heitot, joiden mukaan Everton teki virheen potkiessaan Martinezin reilut kaksi vuotta sitten, ovat hyvin löysiä. Toffeesin ongelma ei ollut Martinezin taktisen kyvykkyyden puute, vaan kurittomuus, joka johti pukuhuoneen menettämiseen.
Elokuussa 2016 Belgian jalkapalloliitto tiedotti palkanneensa espanjalaisen maajoukkueensa uudeksi päävalmentajaksi. Nimitys oli hyvin erikoinen, sillä Martinez oli täysin hukassa Evertonin peräsimessä vain muutamaa kuukautta aiemmin, eikä hänellä ollut otteluakaan kokemusta maajoukkueen valmentamisesta.
Martinezille itselleen Belgian peräsimeen hyppääminen oli suuri mahdollisuus, mutta iso riski. Huippulaadukas pelaajapakka tarjosi avaimet menestykseen, mutta aiempien kisojen sulamiset nostattivat epäilyjä. Valmentaja itse ei ollut järin kovassa huudossa Everton-potkujen jälkeen, joten pahimmillaan Martinez olisi voinut pudota huipulta lopullisesti. Ei tietenkään kokonaan pois lajin parista, mutta isoihin pesteihin häntä tuskin olisi enää palkattu.
Huhujen mukaan Martinez ei ollut Belgian ykköskandidaatti, mutta selvästi kärkinimiä halvempi vaihtoehto. Liitto sai luonnollisesti kritiikkiä, mutta nähtävästi he tiesivät, mitä tekivät. Martinezin debyytti päättyi tappioon Espanjaa vastaan, mutta sittemmin tappiottomia otteluita on kertynyt peräti 24 kappaletta. Virallisessa ottelussa Martinezin Belgiaa ei ole voitettu vielä kertaakaan.
Yksi syy Martinezin nykymenestykseen on hänen aiempaa pragmaattisempi ote valmentamiseen. Englannissa tyyli oli luotsille tärkeä, mutta Punaisissa paholaisissa hän on ollut selvästi monipuolisempi. Esimerkiksi kolmen alakerran lanseeraaminen oli oiva veto, vaikka Martinez ei kyseistä pelisysteemiä ollut aiemmin käyttänyt.
Kolmen alakertaan hän sai kaikki Belgian huipputopparit yhtä aikaa kentälle ja sopiviin rooleihin. Oikeastaan ainoat selkeät ongelmat olivat ryhmitystä maaliskuussa kritisoineen Kevin De Bruynen roolitus ja vasen kaista.
Puolivälierässä Martinez kuitenkin osoitti, ettei käytännössä koko kaksi vuotta käytössä olleen ryhmityksen vaihtaminen ole ongelma. Etenkin tapa, jolla Martinez juoni hyökkäyspelin oli nerokas.
Guardianin arvostettu toimittaja Jonathan Wilson kirjoitti ennen puolivälierää Brasilian olevan haavoittuvainen ainoastaan laitapakkien puolustuspelaamisen kautta. Eden Hazard ja Romelu Lukaku pelasivat käytännössä laitahyökkääjinä, jolloin he pääsivät hyökkäämään tyhjiin tiloihin vastaiskuissa. Etenkin Fagner oli jatkuvasti ongelmissa loistavan ottelun pelanneen Hazardin kanssa.
Martinez on tehnyt Belgiasta joukkueen
Yksittäisen ottelun taktisia oivalluksia merkittävämpää on kuitenkin ollut se, miten Martinez on onnistunut tekemään Belgiasta joukkueen. Se ei ole vahvasti kahtia jakautuneessa maassa helppo tehtävä, kuten kisojen alkupuolella kirjoitimme. Edeltäjä Marc Wilmotsin alaisuudessa Belgia näytti lähinnä ryhmältä huippuyksilöitä, jotka eivät kuitenkaan osanneet pelata joukkueena.
Martinezin alaisuudessa tarina on ollut toinen. Huipputoppari Toby Alderweireld totesi Brasilia-voiton jälkeen joukkueen harjoitelleen pari päivää ottelusuunnitelmaa, jota joukkue Spurs-topparin mukaan toteutti loistavasti.
Belgien nurmella nähty yhtenäisyys ja kyky toteuttaa kurinalaisesti pelisuunnitelmaa kumpuaa Martinezin kaikkein tärkeimmästä missiosta: laittaa joukkue uskomaan omiin kykyihinsä.
Turnauksen alla Martinez suitsutti ryhmänsä laatua, mutta korosti, että pärjäämiseen tarvitaan muutakin. Hän nosti esiin keskustelut entisten Saksan maajoukkuepelaajien kanssa, jotka kertoivat voitonnälän nousseen jo pelipaitaa pukiessa. Ennen puolivälierää Belgian leiristä annettiin itsevarmoja lausuntoja, joissa painotettiin, ettei joukkue pelkää ketään.
Kaikesta Martinezin ja Belgian tekemisestä on huokunut suunnitelmallisuus. Esimerkiksi kieliasian – Belgia on kaksi kielinen maa, jossa puhutaan ranskaa ja hollantia – luotsi on ratkaissut siten, että joukkue puhuu englantia. Tämä sen takia, ettei hän halua suosia kumpaakaan virallisista kielistä ja sitä kautta aiheuttaa turhia jännitteitä.
Martinez näyttää muutenkin ottaneen opiksi menneistä. Tiivistahtisessa arvoturnauksessa täytyy olla pragmaattinen ja kyetä täsmävalmennukseen. Belgialla on ollut heikot hetkensä, mutta kriittisissä paikoissa, kuten tappioasemassa Japania vastaan tai toisen jakson pesukoneessa brassien kanssa Punaiset paholaiset ovat kestäneet.
MM-kisat tarjoavat estradin suurille tarinoille. Martinezilla on mahdollisuus nousta legendaksi, jos hän vie Belgian mestariksi. Onnistuja hän on jo tässä vaiheessa. Kisojen jälkeen seuraa Martinezin todellinen testi – onnistuuko hän pitämään Belgian huipulla vai hyytykö espanjalainen kuten kävi Evertonissa?
Lähteet: The Guardian, Telegraph, Wales Online, BBC
Kansikuva: Laurence Griffiths/Getty Images