Faneille.com – Urheilumedian Zlatan.Kesäkuun alkupuolella starttaavien jalkapallon MM-kisojen lopulliset kokoonpanot julkaistiin maanantaina. Kun maailman parhaat maat valitsevat kisajoukkueitaan, jää kovia nimimiehiä auttamatta kisakoneen ulkopuolelle. Näin tapahtui tälläkin kertaa ja päätimme listata kymmenen nimekkäintä kisojen poissaolijaa. Listan ulkopuolelle on jätetty loukkaantumisten vuoksi kisoista puuttuvat pelaajat.
10. Mario Götze, Saksa
Saksan kultapoika Mario Götze nousi neljä vuotta sitten ikuiseksi legendaksi ratkaistessaan lisäajan maalilla Saksalle sen historian neljännen maailmanmestaruuden. Vain taivas oli rajana tuolloin parikymppiselle huippupelaajalle. Viimeistään Pep Guardiolan tulo Bayern Münchenin valmentajaksi piti olla lopullinen sinetti Götzen supertähteydelle, sillä moni odotti entisen Barca-valmentajan tekevän Götzestä Saksan Lionel Messin. Toisin kuitenkin kävi, sillä kuluneet neljä vuotta ovat olleet äärimmäisen vaikeita Dortmundin kasvatille. Bayernissa hän ei oikein koskaan päässyt omalle huipputasolleen ja paluu kasvattajaseuraan ei sujunut ongelmitta, sillä seuran kannattajat halveksuivat aikoinaan Müncheniin sopimuksen ulosostohinnalla matkannutta lemmikkiään. Götzen viime vuodet ovat olleet varsin rikkonaisia, sillä hän on kärsinyt jatkuvista loukkaantumisista. Tällä kaudella Götze pystyi pelaamaan 23 liigaottelussa, joissa syntyi vaivaiset kaksi maalia, joten kisajoukkueen ulkopuolelle jääminen oli varsin perusteltua.
9. Marcos Alonso, Espanja
Marcos Alonso valittiin Valioliigan kauden joukkueeseen, mutta tämä ei lopulta riittänyt Espanjan kisakoneeseen. Alonso oli pitkään mahdollisesti maailman paras pelaaja, joka ei koskaan ole esiintynyt maansa maajoukkueessa, mutta kauan odotettu debyytti lopulta tapahtui maaliskuun harjoitusottelussa Argentiinaa vastaan. Samalla Alonsoista tuli Espanjan jalkapallohistorian ensimmäinen suku, jolla on maajoukkuepelaajia kolmessa polvessa, sillä Chelsea-pelaajan isä ja isoisä esiintyivät myös Espanjan maajoukkuepaidassa. Nuorin Alonson suvun vesoista on hieman ristiriitainen pelaaja, sillä hän jakaa vahvasti mielipiteitä Valioliigan ystävien parissa. Osan mielestä hän on sarjan paras laitapuolustaja, kun taas osa pitää heikosti puolustavaa laitapelaajaa yliarvostettuna. Espanjan maajoukkueessa kilpailu pelipaikoista on äärimmäisen kovaa ja tällä kertaa Jordi Alba sekä Nacho Monreal veivät laitapuolustajien tontit Alonson nenän edestä.
8. Alexandre Lacazette, Ranska
Alexandre Lacazette on jo vuosien ajan ollut yksi Euroopan kliinisimmistä viimeistelijöistä. Hyökkääjä pelasi kasvattajaseuransa Lyonin riveissä reippaat 200 liigaottelua, joissa syntyi sata maalia. Kolmen viimeisen Ranskan vuoden aikana pääsarjamaaleja kertyi peräti 76, joten vuosi sitten oli oikea aika ottaa uran seuraava askel. Uudeksi seuraksi valikoitui Arsenal, jonka kannattajat toivoivat Lacazettesta seuran uutta ykköskärkeä. Ranskalaisen kausi oli vaiherikas ja epätasainen, eikä ensimmäistä kertaa kotimaansa ulkopuolella pelannut pelaaja ainakaan hyötynyt Arsenalin ympärillä vallinneesta sekasorrosta. Lacazetten loppukausi oli kelvollinen ja 14 liigamaalia on kelvollinen määrä debytantille. Erinomaisista maalimääristä huolimatta Lacazette ei ole oikein koskaan vakiinnuttanut asemaansa maajoukkueessa. Yksi Valioliiga-siirron taustatekijöistä olikin juuri maajoukkuevastuun kasvattaminen, joten kokonaan kisajoukkueen ulkopuolelle jääminen on varmasti iso pettymys hyökkääjälle, jonka debyytti arvokisoissa antaa vielä odottaa itseään.
7. Alex Sandro, Brasilia
27-vuotias laitapuolustaja Alex Sandro pelasi selkeästi huonoimman kautensa Juventuksessa, mutta hänen tasoisiaan pelimiehiä harvoin näkee kisajoukkueen ulkopuolella. Sandron kohdalla tason lasku liittyy vahvasti osittaisiin motivaatio-ongelmiin, sillä miehen itsensä kovasti haluama siirto Chelsean riveihin kaatui kesällä, Juventuksen vaadittua liian isoa summaa vasemman laidan avainpelaajastaan. Brasilian maajoukkuetta ja nimekkäitä puolustajia ei kovin usein liitetä toisiinsa, mutta erityisesti vasemman laitapakin tontille sambamaalla on heittää useita laadukkaita pelaajia. Ykkösehdokas on elävä Real Madrid -legenda Marcelo ja myös Atleticon luottopelaaja Filipe Luis on tällä hetkellä maajoukkuevalmentaja Titen papereissa 27-vuotiaan Sandron edellä.
6. Jack Wilshere, Englanti
Jalkapallohullun Englannin pelaajavalinnat aiheuttavat aina kovaa polemiikkia, eikä tämä vuosi tehnyt asiaan poikkeusta. Tällä kertaa Englannin tilanne oli erityisen mielenkiintoinen, sillä viimeisistä kisapaikoista taisteli poikkeuksellisen moni pelaaja. Lopulta kisajoukkueen suurin yllätys taisi olla Arsenalin Jack Wilsheren jääminen kokoonpanon ulkopuolelle. Aikoinaan 18-vuotiaana Arsenalin pelaavaan kokoonpanoon noussut keskikenttäpelaaja on kärsinyt kroonisista loukkaantumisista, eikä hänestä ole sen vuoksi koskaan kehittynyt potentiaalinsa edellyttämää pelimiestä. Hän on kuitenkin pelaajaprofiililtaan juuri sitä, mitä Englanti kisoissa tulee kovasti kaipaamaan. Englannin keskikenttä koostuu pääosin pallollisesti varsin rajallisista duunareista ja pelintekovastuu jää lähes täysin Tottenhamin Dele Allin harteille. Wilshere tuskin olisi kuulunut Englannin optimiavauskokoonpanoon, mutta monen mielestä hän olisi ollut kokematonta Ruben Loftus-Cheekiä parempi vaihtoehto lopulliseen kisajoukkueeseen.
5. Alvaro Morata, Espanja
Fernando Torresin ja David Villan ikääntymisen jälkeen Espanjan maajoukkueessa on ollut selkeän ykköskärjen mentävä aukko. Alvaro Moratasta on jo pitkään odoteltu Espanjan seuraavaa profiilihyökkääjää, mutta 25-vuotiaan hyökkääjän lopullinen läpimurto antaa vielä odottaa itseään. Viime kaudeksi Morata siirtyi kovin odotuksin Chelseaan Antonio Conten valmennukseen. Alkukausi sujui hyvin, mutta loukkaantumisten myötä Real Madrid -kasvatin pelihuumori ja itseluottamus katosi täysin kauden edetessä. Lopulta Valioliigan debyyttikauden saldolsi jäi 11 tehtyä maalia, joista kymmenen syntyi syyskaudella. Kaikesta tästä huolimatta Moratan jääminen Espanjan kisajoukkueen ulkopuolelle oli iso yllätys, sillä hän on kuulunut jo pitkään Espanjan nykyisen päävalmentajan Julen Lopeteguin luottoratsuihin maan eri ikäkausimaajoukkueissa. Morata itse suhtautui kisajoukkueen ulkopuolelle jäämiseen varsin kypsästi, sillä hän omien sanojensa mukaan ymmärtää päävalmentajan päätöksen. Viime kauden peliesityksillä ei kuulu päästä Espanjan tasoisen maajoukkueen kokoonpanoon.
Mario Götzeä ei tulla näkemään tämän kesän MM-lopputurnauksessa. (Alex Grimm/Bongarts/Getty Images)
4. Anthony Martial, Ranska
Kolme vuotta sitten Anthony Martialista tuli kaikkien aikojen kallein teini-ikäinen jalkapalloilija, kun hän siirtyi kovan kohun saattelemana Monacosta Manchester Unitediin yli 50 miljoonan euron siirtosummalla. Tuolloin vain 18-vuotias hyökkääjä oli edelliskaudella viimeistellyt yhdeksän maalia Ranskan pääsarjassa ja Manchesterin punapaitojen riveissä hänestä piti tulla yksi maailman parhaista hyökkääjistä. Kolme vuotta myöhemmin Martial on siirtohuhujen kohteena oleva 22-vuotias edelleen lupaava pelaaja, joka ei ole Englannin vuosiensa aikana käytännössä kehittynyt lainkaan jalkapalloilijana. Hänestä uhkaa tulla seuraava nimi Jose Mourinhon alaisuudessa alisuorittavien hyökkäävien pelaajien listalle Kevin De Bruynen ja Mohamed Salahin seuraksi. Martial on edelleen hyvä jalkapalloilija, mutta vaatiiko seuraava kehitysloikka uuden ympäristön? Nuori mies ei ole oikein koskaan kuulunut Ranskan päävalmentajan Didier Deschampsin suunnitelmiin, joten kisajoukkueen ulkopuolelle jääminen ei ollut järin suuri yllätys.
3. Leroy Sane, Saksa
Leroy Sane ei ole koskaan ollut parhaimmillaan Saksan maajoukkueessa, mutta hänen tasoisensa pelaajan jääminen kisajoukkueen ulkopuolelle pääsi silti yllättämään. Toisella Valioliiga-kaudellaan Schalken kasvatti teki lopullisen läpimurtonsa ja nousi koko sarjan parhaiden pelaajien joukkoon. Vikkeläkinttuinen laituri teki kymmenen maalia ja sijoittui 15 syötöllä koko sarjan syöttöpörssin toiseksi heti joukkuekaveri Kevin De Bruynen perään. Maajoukkueessa Sane on päävalmentaja Joachim Löwin ideologian uhri. Pitkään Saksaa valmentanut Löw luottaa korostetusti tiettyihin pelaajiin ja hänen vaakakupissaan painaa enemmän näytöt pitkältä ajalta. Kaiken järjen mukaan Sanen olisi pitänyt mahtua lopulliseen kisajoukkueeseen, sillä hän on huomattavasti parempi jalkapalloilija, kuin pienehkölle vastuulle PSG:ssä jäänyt Julian Draxler. Draxler on kuitenkin jo antanut näyttönsä maajoukkuepaidassa, mikä riitti kutsuun tuleviin MM-kisoihin.
2. Radja Nainggolan, Belgia
Viime vuosina Radja Nainggolan on kaikessa hiljaisuudessa noussut maailman parhaiden keskikenttäpelaajien joukkoon. Hänen jääminen Belgian MM-kisajoukkueen ulkopuolelle on silkkaa idiotismia, varsinkin kun lopulliseen joukkueeseen mahtui Alex Witselin ja Marouane Fellainin tapaisia keskinkertaisuuksia. Belgian päävalmentaja Roberto Martinez yritti selitellä Nainggolanin kotiinjättämistä pelillisiin seikkoihin vedoten, mutta tekosyy ei toimi. Nainggolan on varsin monipuolinen pelaaja, joka pystyy pelaamaan keskikentällä käytännössä roolissa kun roolissa. Viime EM-kisoissa hän oli maansa paras pelaaja ja hän on Belgiassa yksi koko maan suosituimmista jalkapalloilijoista. Ennen MM-kisoja maat harvoin haluavat lisäpaineita tai mediahuomiota, mutta Belgian kohdalla hamaan loppuun asti tullaan jossittelemaan sillä, mitä olisi tapahtunut jos ”Ninja” olisi ollut mukana kisajoukkueessa. MM-kisojen ulkopuolelle toista kertaa putkeen jäänyt Nainggolan pettyi päävalmentajan ratkaisuun rajusti ja ilmoitti lopettavansa oman maajoukkueuransa.
1. Mauro Icardi, Argentiina
Serie A ei enää ole maailman absoluuttisesti paras seurajoukkuesarja, mutta Italian maalikuninkaan puuttuminen kisoista on silti varsin kummallista. Mauro Icardin kohdalla syyttävä sormi osoittaa mieheen itseensä, sillä kisajoukkueen ulkopuolelle jäämisessä ei ole kyse pelillisistä asioista. Muutama vuosi sitten Icardi alkoi seurustella silloisen joukkuetoverinsa ja pelillisen mentorinsa Maxi Lopezin vaimon kanssa. Seurasi yksi jalkapallohistorian eriskummallisimmista kolmiodraamoista, jonka myötä Icardista tuli yksi Argentiinan vihatuimmista jalkapalloilijoista. Pitkään Euroopan huippusarjoissa pelannut Lopez on Argentiinassa hyvin pidetty persoona ja on hyvin läheisissä väleissä muun muassa Lionel Messin ja Diego Maradonan kanssa. Argentiinassa kyseisen kaksikon sana on laki ja Icardi olisi ollut henkisestä kasvustaan huolimatta potentiaalinen pukukopin saastuttaja, joten päävalmentaja Jorge Sampaolin päätös oli tietyllä tavalla perusteltu. Samaan aikaan Sampaoli kaivaa kuitenkin omaa hautaansa, sillä jos Argentiina kärsii kisoissa maalinteko-ongelmista, kaikki tietävät kehen syyttävä sormi osoittaa.
Kansikuva: ANGELO CARCON/Gettyimages