Seuraa Serie A:n tuleva kausi kokonaisuudessaan Viaplay-palvelusta.AC Milanin uusi omistajaporras ja operatiivinen johto on aloittanut terävästi. Rahaa on palanut ja uusia miehiä on tullut sisään, joista jokainen on lähtökohtaisesti selkeä vahvistus. Rossonerin taivas kuitenkin synkkeni, kun 18-vuotias tähtivahti Gianluigi Donnarumma ilmaisi aikeensa olla jatkamatta ensi kesään päättyvää sopimustaan. Tyssäsikö Milanon punamustien uusi tuleminen Donnarumman lähtöaikeisiin?
Italialaista jalkapalloa on hallinnut viime vuodet suvereenisti Juventus. Torinolaisseura on koonnut rivinsä vuoden 2006 Calciopoli-skandaalin jälkeen ja sen menestys pohjaa ennen kaikkea loistavaan johtamiseen, joka on näkynyt niin pelaajamarkkinoilla, mutta myös onnistuneissa valmentajavalinnoissa. Yhtään Juventuksen dominointia vähättelemättä, ei sillä ole ollut viime vuosina kunnollisia haastajia. Etelän isot AS Roma ja Napoli eivät yksinkertaisesti näytä olevan tarpeeksi laadukkaita haastamaan, eikä pahasti tuuliajolla olleet Milanon suurseurat ole pystyneet edes etäisesti horjuttamaan Vanhaa Rouvaa.
2000-luvulla italialaista jalkapalloa ovat hallinneet Pohjois-Italian suurseurat. Siinä missä Juventus on tehnyt 2010-luvulla fantastista työtä, ovat Milanon suuret olleet lievästi sanottuna sekaisin. Il Biaconerin ylivoima selittyy näin ollen ainakin osittain juuri Interin ja AC Milanin konttaamisella. Tämän kesän perusteella valtataistelun dynamiikka oli muuttumassa, kunnes.
Sekoilun päättyminen
Vähintäänkin kiistellyksi hahmoksi luettava Italian entinen pääministeri, Forza Italia puolueen populistinen Silvio Berlusconi myi lopulta lempilapsensa, kun rikkaat kiinalaiset avasivat lompakkoaan. Seurakauppaan saatiin italialaiseen tyyliin hitusen käänteitä, kun syksyllä epäiltiin kiinalaisten tilitietoja väärennetyiksi, mutta lopulta kauppa solmittiin huhtikuussa.
Vaikka vuonna 1986 Milanin ostanut Berlusconi on tehnyt seuralle paljon hyvää, muun muassa nostanut punamustat aivan Euroopan terävimmälle huipulle. Moguli on kuitenkin ollut osaltaan myös rasite, etenkin viime vuosina. Berlusconi on tunnetusti hyökkäävän futiksen ystävä ja 2010-luvulla Milaniin on ostettu hyökkääviä pelaajia puolustuksen ja keskikentän kustannuksella, mikä selittää ainakin osittain seuran rämpimistä. Myöskään päävalmentajavalinnat Filippo Inzaghista Sinisa Mihailjoviciin eivät ole onnistuneet.
Viime kaudella Milanin nuori ryhmä Vincenzo Montellan alaisuudessa hurmasi syksyllä, mutta hyytyi keväällä jääden lopulta kuudenneksi. Potentiaalia joukkueessa kuitenkin on ja tämän kesän aloitus nosti syystäkin Milan-kannattajien toiveita. Ensin tuli argentiinalaistoppari Mateo Musacchio 18 miljoonalla eurolla Villarrealista. Ei mikään sateentekijä, mutta selvästi parempi puolustaja kuin Gabriel Paletta tai Christian Zapata.
Toinen tulija oli monien suurseurojen jahtaama Franck Kessie, joka pelasi todellisen läpimurtokauden sensaatiomaisesti europeleihin yltäneen Atalantan riveissä. Norsunluurannikkolaisen keskikenttämiehen kauppa sisälsi kahden vuoden lainan ja ostovelvoitteen, jolle tuli hintaa yhteensä 28 miljoonaa euroa. Toisin sanoen hyvin maltillinen summa, ainakin tiettävästi 20-vuotiaan pelaajan palveluksista.
Kolmas uusi mies oli jo vuosia Bundesliigan parhaisiin laitapakkeihin kuulunut sveitsiläinen Ricardo Rodriguez. 24-vuotias vasen puolustaja kustansi milanolaisille maltilliset 18 miljoonaa euroa. Monien mielestä toistaiseksi paras hankinta nähtiin viime viikolla, kun Milan latoi pöytään 38 miljoonaa euroa ja nappasi Portossa kovaa jälkeä tehneen ja Portugalin ykköskärjeksi nousseen Andre Silvan riveihinsä. 21-vuotias hyökkääjä on kovassa nosteessa, eikä ole haihattelua kuvitella lusitaanin kohoavan uudeksi Andriy Shevchekoksi.
Sveitsiläinen erikoistilannespesialisti Ricardo Rodriguez on yksi Milanin uusista nimistä. (Shaun Botterill/Getty Images)
Reippaat 100 miljoonaa poltettua euroa jo ennen kesäkuun puoliväliä kertoi, että Milan on toden totta tosissaan. Ja tällä kertaa myös näytti siltä, että Milan tekee oikeasti järkeviä peliliikkeitä. Tämä selittyy ennen kaikkea sillä, että seuran johtoon ja joukkueen rakennuksesta vastaamaan tulivat toimitusjohtajaksi palkattu Marco Fassone sekä urheilutoimenjohtajan pestin saanut Massimiliano Mirabelli. Etenkin Fassone on kova tekijä, sillä hän on työskennellyt aiemmin Juventuksen, Napolin ja paikalliskilpailija Interin palveluksessa.
Mino Raiola osaa pelin
Suurista panostuksista huolimatta kesän kuumaksi perunaksi tiedettiin toissa kaudella, vain 16-vuotiaana Rossonerin ykkösvahdiksi nousseen Gianluigi Donnarumman sopimusneuvottelut. Teinivahti on noussut nopeassa tahdissa aivan maailman kirkkaimpaan kärkeen omalla pelipaikallaan, eivätkä esimerkiksi englantilaiset suurseurat ole peitelleet kiinnostustaan Donnarummaan.
Jotenkin sitä olisi kuitenkin kuvitellut Donnarumman haluavan jatkaa kasvattajaseurassaan, jonka junioripuolelle hän liittyi 13-vuotiaana. Varsinkin kun Milan osoitti selvää kunnianhimoa suurilla panostuksilla. Donnarumman leiristä kuitenkin kerrottiin torstaina, ettei vahti aio kuitenkaan uusia ensi kesään päättyvää sopimustaan.
Ei siitäkään huolimatta, että Milan olisi ollut valmis maksamaan nuorukaiselle 4,5 miljoonaa euroa kaudesta. Toki jalkapallossa on huomattavasti paremmin tienaaviakin pelureita, mutta 18-vuotiaasta maalivahdista puhuttaessa on vuosipalkka enemmän kuin hulppea. Italian bruttokansantuote asukasta kohti on alle 30 000 euroa vuodessa.
Toisaalta Donnarumman päätöksestä ei voi olla liian yllättynyt, sillä hän kuuluu kohutun pelaaja-agentti Mino Raiolan talliin. Samaan talliin kuuluvat muun muassa Mario Balotelli, Romelu Lukaku, Paul Pogba ja Zlatan Ibrahimovic. Samainen hollantilaisagentti juoni muun muassa Pogban maailmanennätyssiirron Manchester Unitediin ja nettosi kaupasta itse 27 miljoonaa euroa.
Raiola on mestari nostamaan pelaajiensa arvoa, eivätkä tämän kaltaiset tilanteet ole agentille uusia. Esimerkiksi Borussia Dortmund oli käytännössä pakotettu myymään Raiolan edustaman Henrikh Mkhitaryanin viime kesänä, koska armenialainen ei uusinut sopimustaan saksalaisseuran kanssa. Raiola osaa kaikki temput ja esimerkiksi Lukakun hylätty sopimustarjous julistettiin isoon ääneen maaliskuussa.
Toki sopassa täytyy ymmärtää myös Donnarummaa, joka lienee futishistorian lahjakkain maalivahti. Liian pitkäksi aikaa Milaniin ei välttämättä kannata sitoutua, sillä seura on valahtanut kauas vanhan mantereen huipusta. Raiola ja Donnarumma varmasti tietävät, että pitkä sopimus Milaniin tekee San Sirolta irtoamisesta lähes mahdotonta, jos Milan ei panostuksista huolimatta nouse takaisin Italian huipulle.
Milan joutuu tässä jupakassa luonnollisesti todella ikävään tilanteeseen. Jos Donnarummasta haluaa vielä jotakin netota, olisi maalivahti myytävä kesällä muualle. Vuoden päästä päättyvä sopimus ja haluttomuus jatkaa sitä ovat kuitenkin perinteisesti polkeneet pelaajan markkina-arvoa. Esimerkiksi vastaavanlaisessa tilanteessa kolme vuotta sitten ollut Toni Kroos matkasi Real Madridiin lähes naurettavalta kuulostavalla 25 miljoonan euron summalla.
Rossoneri menettänee näin ollen yhden parhaista pelaajistaan ja tulevaisuuden kulmakivistään. Pelillisesti maalivahti ei ole se kaikkein kriittisin paikka, mutta kariutuneet sopimusneuvottelut ovat ennen kaikkea valtava imagotappio takaisin parrasvaloihin pyrkivälle seuralle. Punamustien on vaikea esittää olevansa todellinen suurseura, kun oman akatemian helmi karkaa muualle omasta halustaan. Suurseurat toki myyvät pelaajia, mutta harvemmin joukkueen selkeitä profiilipelaajia.
Ikävää myös koko Serie A:n kannalta
Tilanne on valitettava myös koko italialaisen jalkapallon kannalta. Serie A kaipaisi kipeästi haastajia Juventukselle, joka osti viime kesänä pahimpien kilpailijoidensa Roman ja Napolin parhaat pelaajat Miralem Pjanicin sekä Gonzalo Higuainin muodossa.
Esimerkiksi Valioliigan mielenkiinto perustuu pitkälti tasaiseen kärkeen. Vaikka englantilaisseurat ovat pudonneet maanosan absoluuttisten huippuseurojen kyydistä, on Valioliigassa periaatteessa kuusi seuraa, jotka taistelevat mestaruudesta. Italiassa näitä on ollut viime vuosina tasan yksi. Juuri tämän takia Milanin panostukset olivat omiaan nostamaan kiimaa Serie A:n ympärillä.
Donnarummasta odotetaan Buffonin manttelinperijää Italian maajoukkueessa, voisiko etunimikaima olla sitä myös Juventuksessa? (Claudio Villa/Getty Images)
Tietenkään Milania ei vielä nykyisellään voi pitää Juventuksen realistisensa haastajana. Muutaman vuoden päästä, kun Silva, Kessie ja jo ennestään joukkueesta löytyvät Alessio Romagnoli, Manuel Locatelli tai Suso ovat hieman varttuneempia, olisi Milan erittäin potentiaalinen mestarikandidaatti. Uuden tulemisen kasvot oli luonnollisesti Donnarumma, joten maalivahdin lähtö syö ennen kaikkea Milanin uskottavuutta, vaikkei se varsinainen katastrofi olekaan.
Mihin Donnarumma sitten siirtyy? Aiemmin veskaria huhuiltiin David De Gean korvaajaksi Manchester Unitediin, mutta nyt näyttää siltä, että Real Madrid on iskenyt silmänsä nuorukaiseen. Toisaalta ei voi välttyä ajatukselta, etteikö Donnarumma olisi tammikuussa 40 vuotta täyttävän Gianluigi Buffonin korvaaja Juventuksessa. Tosin Juve-siirto ei ole juurikaan huhuissa pyörinyt. Milanin ja koko Serie A:n kannalta olisi pahin mahdollinen skenaario jos Donnarumma todella vaihtaisi Vanhaan Rouvaan.
Tätä vaihtoehtoa ei kannata missään nimessä poissulkea, sillä italialaiset ovat perinteisesti halunneet pysyä kotimaassaan. Eikä Saapasmaan ulkopuolella loistaneita italialaisia ole montaa, ei ainakaan mitä tulee aivan absoluuttisiin huippupelaajiin. Tämä näkyy myös maajoukkueessa, joka koostuu kahta vaille kotimaassa pelaavista pelureista. Eikä Valioliigassa pelaavat Matteo Darmian tai Manolo Gabbiadini mitään varsinaisia supertähtiä ole. Juventus taas on kohonnut yhdeksi Euroopan suurista, jollaisessa Donnarumman kaltainen megatalentti eittämättä haluaa tulevaisuudessa pelata.
Niinpä Donnarumman ilmoitus veti ainakin osittain mattoa Milanin vahvasti alkaneen joukkueen rakennuksen alta. Törmääkö uusi tuleminen nyt seinään? Se selviää lopullisesti tulevaisuudessa, mutta imagotappiona Donnarumman lähtö on järisyttävä.
Lähteet: Transfermarkt, The Guardian, ESPN, BBC, Sky Sports
Kansikuva: Maurizio Lagana/Getty Images