Katso kaikki Serie A:n ottelut Viaplayn kautta!Betsafe tarjoaa asiakkailleen viikonlopuiksi riskittömän 20 euron mobiilivedon. Katso tarkemmat tiedot ja tartu tarjoukseen tästä! https://www.betsafe.com/fi/mobile-weekends?gtmbannerid=BS-170710-SB-MobileWeekends-RET-INF-ReadMore-DSBL
Ensi lauantaina italialaisen jalkapallon ystävien huomio keskittyy pohjoisen satamakaupunki Genovaan, jossa pelataan yksi alkukauden odotetuimmista otteluista. Vuorossa on kauden ensimmäinen Derby Della Lanterna ja tiedossa on jälleen kerran huimaavaa tunnelmaa ja uskomattoman hienoja katsomokoreografeja. Vahvan alkukauden pelannut derbyn näennäinen vierasjoukkue Sampdoria lähtee otteluun ehdottomana ennakkosuosikkina, sillä seurassa on tehty viime vuosina monia asioita oikein.
Sampdoria on suhteellisen nuori fuusioseura
Genovan derbyssä vastakkain on perinteisesti kaksi vastakohtaa. Siinä missä Genoa on Italian vanhin jalkapalloseura, on kaupungin toinen joukkue Sampdoria yksi nuorimmista tällä hetkellä Serie A:ssa pelaavista seuroista. Sampdoria perustettiin vuonna 1946 kahden alueen perinteisen seuran Sampierdarenesen ja Andrea Dorian fuusiuduttua yhdeksi emoseuraksi. Sampdoria palloili pitkään kahden korkeimman sarjatason välillä, mutta vuonna 1979 öljybisneksessä rikastunut liikemies Paolo Mantovani osti Sampdorian itselleen ja panosti suuria rahamääriä nostaakseen seuran Italian suurten joukkoon.
Menestys ei kuitenkaan tullut hetkessä, sillä seura palasi Serie A:han vuonna 1982. Vuonna 1986 Mantovani teki tärkeimmän yksittäisen päätöksensä nimittämällä pari vuotta sitten menehtyneen Vujadin Boskovin seuran uudeksi päävalmentajaksi. Vuonna 1988 Sampdoria voitti seurahistorian toisen Coppa Italian ja tästä alkoi seuran todellinen menestysjakso. Seuraavalla kaudella Sampdoria eteni Cup-voittajien cupin finaaliin, jossa Barcelona oli kuitenkin parempi luvuin 2-0. Vuoden päästä Sampdoria sai uuden yrityksen ja tällä kertaa Anderlecht kaatui finaalissa jatkoajalla tulleiden kahden maalin avulla. Seuraavana vuonna Sampdoria voitti seurahistoriansa ainoan Italian mestaruuden ja lopullinen huipennus nähtiin kaudella 1992, jolloin Doria eteni silloisen Mestarien Liigan finaaliin, jossa Barcelona oli kuitenin jälleen kerran parempi. Sampdorian nimilista menestysvuosina oli vakuuttava, suurimpina tähtinä toimivat sellaiset monille hyvin tutut superstrarat kuten Gianluca Vialli ja Roberto Mancini.
Paolo Mantovani menehtyi vuonna 1993, mutta Doria pelasi vielä useita hyviä kausia hänen poikansa Enricon omistuksessa. Vuonna 1999 tie vie useamman kymmenen vuoden tauon jälkeen Serie B:hen, mutta paluu pääsarjatasolle tapahtui kaudeksi 2002-2003. Tästä alkoi uusi erinomainen ajanjakso, joka huipentui kauteen 2009, jolloin seura sijoittui Serie A:ssa neljänneksi ja pääsi sijoituksensa myötä mukaan Mestarien Liigan karsintoihin. Sampdoria oli kirjaimellisesti minuutin päässä lohkovaihepaikasta, mutta Werder Bremen teki lisäajalla ratkaisevan maalin, jonka myötä Sampdorian karuna kohtalona oli jäädä lohkovaiheen ulkopuolelle. 2000-luvun loppupuolen Sampdoria muistetaan lähinnä Antonio Cassanon ja Giampaolo Pazzinin muodostamasta sarjan parhaasta kärkiparista. Menestyksen myötä Sampdorialle kävi kuitenkin kylmät, sillä Cassanon ja Pazzinin johdolla tärkeimmät avainpelaajat siirtyivät suuremman palkan perässä Italian suurseuroihin ja Sampdorian seuraavasta kaudesta muodostuikin todellinen katastrofi. Toukokuussa 2011 Sampdoria hävisi kotonaan Palermolle ja tappion myötä varmistui seuran putoaminen sarjaporrasta alemmas. Visiitti jäi kuitenkin vain yhden kauden mittaiseksi ja Doria palasi nopeasti takaisin sinne, minne se eittämättä myös kuuluu.
Massimo Ferrero lienee maailman persoonallisin seurapomo. (Getty)
Massimo Ferrera on persoonallinen, mutta varsin osaava seurapomo
Vuonna 2014 Sampdoria siirtyi varsin persoonallisen Massimo Ferreron omistukseen. Kokkelivekkulinakin tunnettu elokuvabisneksessä rikastunut mies on kaikkea muuta kuin tavallinen seuraomistaja, sillä pitkätukkainen persoona riehuu ja elehtii Sampdorian kotiotteluissa kuin seuran intohimoisin kannattaja konsanaan. Ferreron omistajuuden alkuajat etenivät sekavissa merkeissä, mutta vuosi sitten tehty linjaus nuoriin pelaajiin panostamisesta alkaa pikku hiljaa tuottamaan tulosta. Sampdoria onkin tällä hetkellä yksi Italian parhaiten johdetuista seuroista, sillä kaikille tuntuu olevan selvillä se, minkälainen jalkapallojoukkue Doria haluaa olla.
Vielä muutama vuosi sitten Sampdorian joukkueenrakennus oli päämäärätiedotonta eikä juuri kukaan oikein tiennyt kuka seurassa tekee päätöksiä. Seurapomo Ferrerosta voidaan olla montaa mieltä, mutta roomalaistaustainen sankari on kaikkea muuta kuin tyhmä mies. Ferrero analysoi yhdessä seuran urheilutoimesta vastaavien päälliköiden kanssa Sampdorian tilanteen ja päätyi siihen, ettei seuran enää kannata palkata kovapalkkaisia veteraaneja, vaan panostaa kaikki käytössä olevat resurssit nuorten nousevien pelaajien rekrytoimiseen. Sampdoria päätti panostaa isoja summia pelaajatarkkailuun ja uudeksi päävalmentajaksi nimitetty Marco Giampaolo sitoutui kaikin voimin uuden projektin pelilliseksi vetäjäksi.
Doria on tienannut valtavia summia pelaajamyynneillä
Sampdorian uusi suunta on tuottanut tulosta niin pelikentällä kuin myös taloudellisesti ja seuraa onkin alettu vertailemaan italialaislehdistössä vahvasti viime vuoden sensaatiojoukkue Monacoon. Ruhtinaskunnan ylpeyden tapaan Sampdoria on tehnyt viime vuosina loistavaa kehitystyötä, joiden hedelmiä seuran kannattajat pääsevät pikku hiljaa maistelemaan. Sampdorian menesyys ei toki vielä ole yltänyt aivan Monacon tasolle, mutta viime vuoden kymmenes sija oli erinomainen saavutus melko sekavien vuosien jälkeen. Oiva saavutus oli myös viime kesän siirtoikkuna, jossa seura teki valtavat voitot pelaajamyynneistä. Seura nettosi liki sata miljoonaa euroa Milan Skiniarin, Luis Murielin, Bruno Fernandesin ja Patrik Schickin myynneistä. Nuori tsekkihyökkääjä Schick on paras esimerkki Sampdorian erinomaisesta pelaajatarkkailusta, sillä nuori mies siirtyi kotimaastaan Italiaan vuosi sitten vaivaisella neljällä miljoonalla eurolla. Erinomaisesti sujuneen viime kauden jälkeen miehen perässä oli moni suurseura ja lopulta Roma oli valmis maksamaan hyökkääjän palveluksista kaikkien siirtoklausaalien täyttyessä yli 40 miljoonaa euroa.
Moni seura olisi voinut voivotella useamman tärkeän avainpelaajan lähtöä, mutta Sampdoria ei jäänyt tuleen makaamaan. Seurassa oli jo valmiina kirjoilla useampi nuori pelaaja, jolle päävalmentaja Giampaolo päätti antaa rehellisen mahdollisuuden näyttää osaamistaan. Sampdorian alkukausi onkin ollut suorastaan loistava ja tällä hetkellä seura majailee sarjataulukossa peräti kuudentena, vaikka sääolosuhteiden myötä perutun Roma-ottelun vuoksi joukkue on pelannut yhden ottelun vähemmän kuin pahimmat kilpailijat. Monacon tapaan myöskään Sampdorian kokoonpano ei koostu pelkästään nuorista pelaajista, vaan joukkue on sopiva sekoitus nuoruutta ja kokemusta. Huikean alkukauden pelannut seuralegenda Fabio Quaqliarella ja puolustuksen luottomies Matias Silvestre edustavat joukkueen kokenutta kaartia, kun taas Lucas Toreiran, Denis Praetin ja Karol Linettyn tapaiset nuoret pelaajat ovat alkukauden aikana ottaneet isoja askeleita eteenpäin jalkapalloilijoina.
Marco Giampaolo on tällä hetkellä kuuma nimi valmentajamarkkinoilla
Vaikka Sampdoria on tehnyt hyvää työtä taustalla joukkueenrakennuksessa, suurin kunnia alkukauden hienosta menestyksestä kuuluu päävalmentaja Giampaololle, joka on onnistunut luomaan joukkueelleen selkeän pelitavan, jota pelaajat myös toteuttavat viikosta toiseen. Giampaolon Sampdoria pyrkii rakentamaan peliä lyhyin syötöin ja joukkueen pelirohkeus on ollut alkukaudella ihailtavalla tasolla. Giampaolosta onkin lyhyessä ajassa tullut yksi Italian valmentajamarkkinoiden kuumimmista nimistä. Sveitsiläinen oli kymmenkunta vuotta sitten nouseva valmentajasuuruus, jota haastateltiin jopa Juventuksen päävalmentajaksi. Tuolloin Vanha Rouva päätyi Ciro Ferraraan ja Giampaolon nousujohteinen ura näytti tyssäävän täysin muutamaan pieleen menneeseen pestiin. Siirtyminen Maurizio Sarrin korvaajaksi Empoliin nosti kuitenkin entisen keskikenttäpelaajan uran uuteen nosteeseen ja tällä hetkellä mies onkin yksi niistä nimistä, joista Italian suurseurat valitsevat tulevia valmentajiaan.
Sampdoria huomannee mainion alkukautensa jälkeen nopeasti sen, että isot seurat tulevat kohta apajille kyselemään nykyjoukkueen avainpelaajien palveluksia. Esimerkiksi alkukauden sensaatio Lucas Torreira on vahvasti matkalla Atlteico Madridin riveihin tammikuun siirtoikkunassa eikä hän varmasti ole ainoa suurseuroja kiinnostava nimi nyky-Sampdorian joukkueessa. Blucerchiati ei ole mikään pieni seura, mutta sen palkanmaksukyky on rajallinen ja seura tuntuu tiedostaneensa oman paikkansa Euroopan jalkapallohierarkiassa. Tulevissa siirtoikkunoissa omistaa Ferrero tulee taas tekemään isoa tiliä ja ykkösjoukkueen vaihtuvuus pysynee melko suurena. Äärimmäisen viihdyttävän nyky-Sampdorian pelistä kannattaakin siis nauttia, vielä kun se on mahdollista.
Kansikuva: Jullio M. Puglia/Getty Images