Serie A kausi huipentui viikonloppuna. Juventus juhli neljättä peräkkäistä mestaruutta ja Parma, Cesena ja Cagliari lähtevät hakemaan uutta vauhtia Serie B:n puolelta. Faneille.com valitsi Serie A:n tämän vuoden tähdistökentällisen, johon pääsivät seuraavat pelaajat:
GK: Gianluigi Buffon, Juventus
Juventuksen kokenut 37-vuotias veräjänvahti on ollut triplamestaruutta tavoittelevan torinolaisseuran tärkein ja paras yksittäinen pelaaja koko kautta arvioitaessa. Parman kasvatin taakse meni tällä kaudella vain 24 sarjamaalia ja Buffon piti useissa otteluissa Juventusta pystyssä omilla paraatipelastuksillaan. 147 maaottelua pelannut veteraani on voittanut Mestareiden Liigaa lukuunottmatta melkein kaiken mahdollisen ja hän hakeekin uskomattoman komealle uralleen huipennusta parin viikon päästä pelattavasti Barca-finaalista. Buffon on pystynyt pitämään tasonsa käsittämättömän korkealla iän kasvamisesta huolimatta. Buffon on viime vuosina panostanut kovasti erityisesti lihashuoltoon, mikä näkyy miehen ottelumäärissä, sillä ”Gigi” joutuu harvoin jättämään otteluita väliin loukkaantumisten vuoksi.
RB: Stephan Lichtsteiner, Juventus
31-vuotias Lichtsteiner ei ole maailman mediaseksikkäin laitapakki. Sveitsin maajoukkuepuolustajalta harvoin nähdään näyttäviä harhautuksia tai millintarkkoja keskityksiä, mutta mies korvaa pelilliset heikkoutensa valtavalla asenteella ja voitontahdolla, joka välillä läikkyy jopa hieman yli. Laziosta neljä vuotta sitten Torinoon siirtynyt Lichtsteiner on äärimmäisen ikävä vastustaja, sillä mies pelaa jatkuvasti sääntöjen rajamailla, eikä hän arkaile koviakaan taklauksia. Vastaavasti mies menee helposti maihin taklausten kohdistuessa häneen ja moni Serie A:n pelaaja on menettänyt hermonsa Lichtsteineria vastaan painiessa. Siirtyminen takaisin neljän miehen linjaan tuntui sopivan hienosti sveitsiläiselle, joka pelasi kokonaisvaltaisesti parhaimman kautensa Juventuksessa. Tällä kertaa tehoja tuli myös hyökkäyspäässä, sillä kolme maalia ja viisi alustusta on varsin kelvollinen loppusaldo puolustuspään spesialistille.
CB: Kamil Glik, Torino
Kamil Glik pelasi loistavan kauden Torinon takalinjoilla. (Getty)
Grande Torino pelasi toisen loistokauden putkeen, sillä sympaattinen härkälauma miehitti sarjataulukon yhdeksännen sijan heti Inter Milanin perässä. Torinon kapteeni Kamil Glik on suurin yksittäinen syy joukkueensa loistavaan kauteen. Puolan maajoukkuetoppari on kehittynyt salakavalasti sarjan johtavien puolustajien joukkoon. Iso ja kaksinkamppailuvahva Glik on ollut perinteisesti kovaotteinen puolustaja, mutta tällä kaudella hän on kerännyt otsikoita myös hyökkäyspään osaamisellaan. Glik nimittäin rikkoi komeasti omat maaliennätyksensä paukuttelemalla 31 pelaamassaan ottelussa peräti seitsemän maalia. 27-vuotiasta Glikiä on viety viime aikoina huhuissa muunmuassa Roman ja Napolin riveihin, joten Torinolla on edessä täysi päivätyö, mikäli perinneseura haluaa pitää kapteeninsa riveissään myös tulevaksi kaudeksi.
CB: Daniele Rugani, Empoli
Varmana putoajana pidetty Empoli tuli, näki ja yllätti kaikki analyytikot loistavalla kaudellaan. Piskuinen toskanalaisseura lähti kauteen koko sarjan selkeästi pienimmällä budjetilla, mutta Maurizio Sarrin osaavassa valmennuksessa joukkue pystyi ulosmittaamaan kaiken mahdollisen käytössä olleesta materiaalista. Joukkueen suurin tähti oli nuori vasta 20-vuotias italialaispuolustaja Daniele Rugani, joka siirtyy kauden jälkeen Torinon suurseura Juventuksen riveihin. Rugani pelasi pääsarjadebyyttikaudellaan kuin aikamies ja osoitti, että vertailut Paolo Maldiniin ja Fabio Cannavaroon eivät olleet tuulestatemmattuja. Hyppäys Empolista Juventukseen saattaa olla liian kova, joten Rugani saattaa pelata ensi kaudella lainalla ylemmän keskikastin seurassa välttääkseen esim. Angelo Ogbonnan kohtalon. Ruganin tulevaisuus näyttää kuitenkin erittäin valoisalta ja hän kuuluu Domenico Berardin ja kumppanien ohella Italian mielenkiintoiseen supertähteyden kynnyksellä olevaan sukupolveen.
LB: Patrice Evra, Juventus
Valioliigakentät Juventukseen vaihtanut kokenut ranskalainen aloitti kauden hieman vaisusti, sillä hän joutui usein pelaamaan itselleen hieman tuntematonta wing-backin roolia. Juventuksen päävalmentaja Massimo Allegri peluutti kuitenkin loppukaudella joukkuettaan entistä enemmän neljän miehen puolustuslinjassa, jossa Evra on ollut omimmillaan. Evra muistetaan Manchester Unitedista ennen kaikkea hyökkäävänä laitapakkina, mutta Juventuksen riveissä ranskalainen on loistanut myös puolustuspäässä, jossa häneltä on nähty lähes virheetön kausi.
CM: Paul Pogba, Juventus
Viimeistään tänä vuonna Juventuksen Paul Pogba nousi jokaisen jalkapallon ystävän huulille. Neljä vuotta sitten pilkkahinnalla Manchester Unitedista siirtynyt Pogba on ottanut joka vuosi valtavia kehitysharppauksia ja juuri nyt hän lienee oman pelipaikkansa paras pelaaja koko maailmassa. Pogban suurin hienous pelaajana on hänen monipuolisuutensa. Isokokoinen Pogba loistaa hyökkäyspäässä, mutta hänen puolustuspään osaamistaan vähätellään usein turhaan. Pogbasta tullee tulevaisuudessa maailman kallein jalkapallopelaaja, sillä Real Madridin ja PSG:n kaltaiset ökyseurat ovat aktiivisesti ranskalaisen perässä. Juventus on kuitenkin taloudellisesti vahvassa asemassa eikä UCL-finaaliin selvinneellä seuralla ole mitään syytä luopua talismaanistaan ilman valtavaa siirtosummaa. Pogba tuntuu nauttivan olostaan Torinossa, joten siirtyminen muualle ensi kesänä lienee kuitenkin melko epätodennäköistä.
CM: Franco Vazquez, Palermo
Keskikentän monipuolisuusihme Vazquez siirtyi kotimaastaan Argentiinasta Palermoon kolme vuotta sitten. Sisilian ylpeydessä isokokoinen keskikenttäpelaaja on petrannut kausi kaudelta ja tänä vuonna hän nousi ryminällä pelipaikkansa eliittipelaajien joukkoon. Vazquez on saanut hyökkäävän keskikenttäpelaajan koulutuksen, mutta tällä kaudella hän paikkasi loukkaantumisia myös keskikentän pohjalla, laidassa ja tarvittaessa jopa kärjessä. Palermon kohdalla suurimmat otsikot keräsi Pablo Dybala, mutta todellisuudessa Vazquez oli hienon kauden pelanneen joukkueen paras ja tärkein yksittäinen pelaaja. 11 liigamaalia ja kymmenen alustusta on kova määrä ja Italian kansalaisuuden saanut mies sai Antonio Contelta kutsun Italian maajoukkueeseen, jossa hän debytoi harjoitusottelussa Englantia vastaan. Vazquezin suurin ongelma on miehen tempperamentti, sillä seitsemän varoitusta on turhan kova määrä keskikentän hyökkäävälle pelaajalle. Läpimurron tehnyttä pelaajaa huhutaan moneen suurseuraan, joten Dybalan tapaan hän jättänee Sisilian pinkkipaidat tulevan kesän aikana.
CM: Claudio Marchisio, Juventus
Claudio Marchisio lienee yksi koko maailman aliarvostetuimmista jalkapalloilijoista. Juventuksessa päähuomio keskittyy Andrea Pirlon, Arturo Vidalin ja Paul Pogban tapaisiin mediaseksikkäisiin pelaajiin, mutta jo yli 300 ottelua Juve-paidassa pelannut Marchisio saa harvoin riittävää määrää arvostusta omista otteistaan. Marchisio oli vielä junnuiässä hyökkääjä, mutta Juventuksen ykkösjoukkueessa hän debytoi aikoinaan laiturina. Laiturin paikalta hän siirtyi hyökkääväksi keskikenttäpelaajaksi, mutta nykyään hän on parhaimmillaan box-to-box roolissa keskikentän kolmikon laidalla. Monipuolinen Marchisio on myös huomattavasti mainettaan parempi syöttelijä ja hän onkin paikannut usein onnistuneesti Andrea Pirloa Juven keskikentän registan roolissa. Marchisio on jokaisen valmentajan unelmapelaaja, sillä hän pelaa valtavalla työmoraalilla ottelusta toiseen.
AM: Felipe Anderson, Lazio
Felipe Anderson nousi tällä kaudella supertähteyteen. (Getty)
Lazion loppukauden nousu kamppailemaan suorasta UCL-paikasta henkilöityy vahvasti nuoreen brassipelaajaan. Anderson siirtyi kotimaastaan Rooman viime kaudeksi, mutta kovin odotuksin siirtynyt hyökkäävä keskikenttäpelaaja epäonnistui pahasti ja ennen tätä kautta miestä pidettiin yleisesti menetettynä tapauksena. Anderson kuitenkin päätti näyttää epäilijöilleen ja viimeistään siirtyminen laiturin rooliin teki miehestä hetkellisesti koko sarjan kovavireisemmän pelaajan. Anderson viimeistelee monipuolisesti ja on myös erinomainen pelinrakentaja vapaassa roolissaan keskikentän vasemmalla laidalla. Andersonin perustekniikka on loistavalla tasolla, vaikka mies harvoin tekee Ronaldinhon tyylisiä näyttäviä harhautuksia. Tervepäinen Brassi on kuitenkin vaikea puolustettava, sillä hän pystyy keskittämään molemmilla jaloilla eikä hän epäröi hakeutua yksi vastaan yksi tilanteisiin. On mielenkiintoista nähdä saako Lazio pidettyä Andersonin riveissään kesällä, sillä huhujen mukaan moni Valioliigaseura olisi valmis tarjoamaan ison tukun rahaa saadakseen Brassin riveihinsä.
ST: Carlos Tevez, Juventus
Argentiinalainen Carlos Tevez on toista kautta putkeen Serie A:n selkeästi paras kenttäpelaaja. 20 maalia ja seitsemän syöttöä ei jätä mitään arvailujen varaan, eikä tilastot edes kerro Tevezin todellistä tärkeyttä Juventuksen hyökkäyspelaamiselle. Tevezillä oli isoja ongelmia Manchesterissä, mutta Juventuksessa hän on ollut joukkuepelaaja isolla J:llä. Tevezillä on Massimo Allegrin kahden kärjen taktiikassa melko vapaa rooli ja hän liikkuukin todella laajalla säteellä, mikä vaikeuttaa puolustavan joukkueen urakkaa entisestään. Tevez on parhaimmillaan päästessään kuljettamaan palloa kohti vastustajan maalia, sillä häntä on käytännössä mahdoton puolustaa sääntöjen sallimissa rajoissa. Tevez on noussut loistavien otteidensa myötä nopeasti Juventuksen kannattajien suursuosikiksi, mutta mies on useissa haastatteluissa todennut haavailevansa paluusta kotimaansa kentille lähemmäs omaa perhettään. Tevez pelannee vielä ainakin yhden kauden Torinossa, mutta vuoden päästä paluu kotiin lienee oikeasti ajankohtainen. Juventus varautui Tevezin lähtöön jo kesällä kiinnittämällä Palermon kohukärki Pablo Dybalan riveihinsä pitkällä sopimuksella.
ST: Luca Toni, Hellas Verona
Matze Kompin legendaarista kappaletta lainatakseni, Luca Toni numero uno. 38-vuotias kolossaalinen kärki osaa yllättää vuodesta toiseen. Jo menetettynä tapauksena pidetty Toni siirtyi viime kaudeksi Serie A:han nousseeseen Hellas Veronaan, jossa hän paukutteli 20 liigamaalia ja kamppaili Serie A:n maalikuninkuudesta vielä viimeisille kierroksille saakka. Viime kauden piti olla kuitenkin sattumaa, mutta Toni jatkoi tällä kaudella siitä, mihin hän viime kaudella jäi. Nyt kokonaissaldoksi tuli 22 liigamaalia, jolla irtosi Serie A:n jaettu maalikuninkuus kaikkien aikojen vanhimpana pelaajana. Tonin renessanssia on ollut hieno katsella, sillä mies uhkuu iästään huolimatta pelihaluja ja selkeästi nauttii maalinteosta. Hellaksen kausi on ollut todella vaikea, mikä vain korostaa Tonin kauden suurutta entisestään. Ilman Tonin maaleja perinneseura olisi todennäköisesti pudonnut sarjaporrasta alemmas, sillä Lucan lapikkaasta on syntynyt melkein puolet Gialloblun joukkueen maalimäärästä. Mikään ei viittaa siihen, etteikö Toni pystyisi paukuttamaan kaksinumeroisen maalimäärän vielä ensi kaudellakin. Mies totesi vastikään haastattelussa jatkavansa jalkapallouraa niin kauan kuin hän kokee tasonsa riittävän. Juuri nyt näyttää siltä, että Tonilla olisi mahdollisuudet olla ensimmäinen yli 40-vuotias maalintekijä Italian korkeimmalla sarjatasolla.