Niin pahalta kun se tuntuukin myöntää, ei Serie A ole enää entisensä. Joskus, ei niin kauan aikaa sitten oli kuitenkin aikakausi, jolloin Italia oli se suurin ja kaunein liiga maailmassa. Liiga, jossa jokainen jalkapalloilija halusi pelata.
Teatraalisessa ja ylidramaattisessa Italiassa on tehty legendoja, jotka muistetaan ympäri maailmaa yhä vuosia heidän peliuriensa jälkeen. Tässä juttusarjassa esittelemme Serie A:n historian merkittävämpiä pelaajia. Ensimmäisenä vuorossa on legendaarinen maalitykki Gabriel Batistuta, joka sai itsensä Diego Maradonankin kateelliseksi.
Batistutasta piti tuli koripalloilija
Gabriel Batistutan uran alkuaikojen tarina on samanlainen kuin niin monella Etelä-Amerikasta ponnistaneella pelaajalla. Köyhään perheeseen syntynyt pitkätukka tottui nuoresta pitäen kovaan työntekoon, sillä koulunkäynnin ohella hän auttoi vanhempiaan heidän omistamallaan maatilalla tekemällä jos jonkinlaista hanttihommaa useamman tunnin päivässä.
Raha oli tiukilla ja urheilu oli tavallinen pakokeino Batistutalle ja hänen ystävilleen arjen karuista realiteeteistä. Jalkapallo oli nuoresta pojasta lähtien Batistutan suurin intohimo, joskin hänet pistettiin aluksi paikallisen urheiluseuran koripalloharjoituksiin. Batigol oli jo nuorena isokokoinen ja paikalliset urheiluekspertit päättelivät nuoren pojan raameista, että hänellä on edellytyksiä nousta kansainväliselle tasolle nimenomaan fysiikkaa ja pituutta vaativassa koripallossa. Onneksi nuori Batistuta kuitenkin kuunteli sydämensä ääntä ja päätti teini-ikäisenä, vanhempiensa suureksi pettymyksesksi, tähdätä jalkapalloammatilaiseksi.
Batistuta nousi huipulle kovan työnteon kautta
Batistuta ei ollut koskaan se suurin lupaus ja hän solmikin ensimmäisen ammattilaissopimuksensa vasta 19-vuotiaana. Batistuta esiintyi edukseen nuorisoturnauksessa kotikaupunkinsa Platensen joukkueessa. Paikalla oli useita ammattilaisvalmentajia ja yksi heistä halusi Batistutan joukkueensa riveihin hinnalla millä hyvällä. Tämä valmentaja oli muuan Marcelo Bielsa, joka 1990-luvun alussa valmensi argentiinalaista suurseuraa Newell Old Boysia.
Nuori mies kärsi kovasta koti-ikävästä asuessaan ensimmäistä kertaa kotikaupunkinsa ulkopuolella. Vastuu pelikentillä jäi myös vähäiseksi ja niissä vähäisissäkin otteluissa Batistutaa peluutettiin lähinnä laiturina. Lainasopimus paikalliseen alasarjajoukkueeseen Deportivo Italianoon muutti kuitenkin pitkätukan loppuelämän. Legendaarisen River Platen pelaajatarkkailijat kiinnostuivat isokokoisesta hyökkääjästä ja vuonna 1989 Batigol puki ensimmäistä kertaa päälleen tarunhohtoisen punavalkopaidan.
Batigol on edustanut urallaan River Platea ja Boca Juniorsia
Batistuta esiintyi River Platessa hyvin, mutta jostain käsittämättömästä syystä Los Millionarosia tuolloin valmentanut, pelaajana kaksi maailmanmestaruutta voittanut Daniel Passarella päätti hyllyttää Batistutan kokonaan ykkösjoukueen toiminnasta. Tämän seurauksena Batistuta teki tempun, johon moni pelaaja ei ole uskaltanut. Hän nimittäin vaihtoi joukkuetta Buenos Airesin sisällä River Platen pahimpaan kilpailijaan Boca Juniorsiin. Siirto todellakin kannatti, sillä heti ensimmäisellä kaudellaan Batistuta voitti Argentiinan liigan maalikuninkuuden ja herätti monen eurooppalaisen seuran kiinnostuksen. Hän päätyi monista vaihtoehdoista Italian liigan keskikastin Fiorentinaan, koska omien sanojensa mukaan Fiorentinan violetit pelipaidat sopivat niin hyvin hänen ylleen.
Batistutan ja Fiorentinan välinen rakkaustarina hakee vertaistaan
Batistuta on edustanut urallaan yhteensä kuutta seuraa, mutta ehdottomasti parhaiten hänet muistetaan yhdeksästä huikeasta kaudestaan Fiorentinassa. Batistutan ja Fiorentinan välistä liittoa on luonnehdittu satumaiseksi rakkaustarinaksi. Batistuta rakasti sydämestään Fiorentinaa ja Firenzeä, ja Violan kannattajat suorastaan jumaloivat uutta hyökkäyksen ykköstähteään. Batistuta on useissa haastatteluissa todennut Firenzen olevan kuin tyttöystävä, ja hänen itsensä mukaan hänen uransa vaikein yksittäinen hetki oli, kun mies teki maalin Fiorentinan kotistadionilla vierasjoukkue Roman riveissä.
Batistuta oli alusta alkaen yksi koko Serie A:n parhaista pelaajista. Hänen ja Fiorentinan välinen liitto joutui kuitenkin koetukselle toisella kaudella, jolloin Fiorentina putosi kaikkien yllätykseksi Serie B:hen. Kaikki Euroopan suurseurat olivat Batistutan perässä, mutta hän päätti kuitenkin jäädä rakastamansa seuran riveihin. Seuraavalla kaudella Leijonakuningas-lempinimellä Italiassa tunnettu Bomber voitti Serie B:n maalipörssin ja Claudio Ranierin valmentama Fiorentina teki nopean paluun pääsarjatasolle.
Nousuun päättyneen kauden jälkeen Fiorentinan kannattajat myös teettivät pronssisen patsaan Batistutasta. Patsaassa ollut teksti kuvaa hyvin Batistutaa ihmisenä ja jalkapalloilijana. ”Hän on sotilas, joka ei luovuta. Taistelussa hän on kova kuin kivi, mutta sydämessään hän on lempeä.”
Fiorentina ei ikinä voittanut mestaruutta Batistutan johdolla
Batistutan aikakausi oli samalla myös perinteikkään Fiorentinan lähihistorian ylivoimaisesti menestyksekkäintä aikaa. Kovasta yrityksestä huolimatta Batistuta ei kuitenkaan onnistunut johdattamaan Violaa Serie A:n mestaruuteen. Lähimpänä käytiin kaudella 1999-2000, jolloin Fiorentina johti Serie A:ta vielä helmikuussa. Tuolloin Batistuta kuitenkin loukkaantui ja ilman suurinta tähteään pelannut joukkue putosi lopulta loppukauden aikana kolmanneksi. Fiorentinan kannattajat ovat vielä tänäkin päivänä täysin varmoja siitä, että ilman ykköstähtensä loukkaantumista he olisivat päässeet juhlimaan seurahistorian kolmatta scudettoa.
Batistutan aikana Viola voitti kuitenkin ensimmäisen merkittävän pystinsä sitten 70-luvun ja esiintyi useana kautena edukseen eurokentillä. Batistuta tulikin tunnetuksi isojen pelien miehenä. Mitä tärkeämpi peli oli kyseessä, sitä suuremmalla todennäköisyydellä Batigol pääsi parhaimmalle tasolleen. Hän hiljensi Camp Noun, teki yhden UCL-historian hienoimmista maaleista Arsenalia vastaan nöyryyttämällä legendaarista David Seamania ja oli jatkuva riesa Fiorentinan kovimmalle viholliselle Juventukselle.
Kovasti kaivattu mestaruus tuli Roman riveissä
Batistuta saavutti paljon, mutta ennen lopettamistaan hän halusi ehdottomasti voittaa Italian mestaruuden. Apuun riensi Roma, jolla oli tarvetta uudelle ykköshyökkääjälle. Batistuta siirtyi ikuiseen kaupunkiin kaikkien aikojen kovimmalla yli kolmekymppisestä pelaajasta maksetulla siirtosummalla. Roma pisti taloudellisesti kaiken peliin, mikä muutaman vuoden päästä oli ajaa perinteikkään seuran konkurssiin asti. Batistutan hankinta tuotti kuitenkin tulosta, sillä heti hänen ensimmäisellä kaudellaan Giallorossi juhli ensimmäistä mestaruuttaan 30 vuoteen. Mestaruuteen loppui myös Batistutan suurin palo jalkapalloilijana. Hän pelasi vielä pari kelvollista kautta Romassa ja Interissä, mutta vanha dominanssi oli pelkkä muisto vain.
Batistutan seurajoukkueura oli komea, mutta vielä komeampi oli hänen kymmenvuotinen uransa Argentiinan maajoukkueessa. Batistuta ei koskaan voittanut maailmanmestaruutta, mutta kaksi Copa American voittoa ja 10 tehtyä maalia 12 MM-lopputurnausottelussa ovat kovia meriittejä, jotka nostivat hyökkääjän Argentiinassa Diego Maradonan ja kumppanien rinnalle maan kaikkien aikojen merkittävien jalkapalloilijoiden listalla. Batistuta on yhä tämän artikkelin kirjoitushetkellä Argentiinan kunniakkaan jalkapallohistorian toiseksi paras maalintekijä 56 maalilla 78 pelatussa maaottelussa.
Batigol oli ysipaikan pelaaja sanan varsinaisessa merkityksessä
Batistuta oli oppikirjaesimerkki perinteisestä ysipaikan pelaajasta. 185-senttisen vartensa myötä hän oli vahva kaksinkamppailija, mutta myös teknisesti erinomainen pelaaja. Nopeutensa ja kuljetustaitonsa myötä hän pystyi haastamaan puolustajia ja luomaan itse itselleen maalipaikkoja. Parhaimmillaan Batistuta oli täysin dominoiva pelaaja ja Diego Maradonan mukaan Batigol olikin paras pelaaja, jonka kanssa hän on koskaan pelannut. Batistutan oikean jalan laukaus herätti vuosikymmenen ajan pelkoa ympäri Eurooppaa ja aikalaistarinoiden mukaan hän hajotti muutamaan otteeseen Fiorentinan harjoituskeskuksen maalien verkot hevospotkuillaan.
Batistuta antoi pelikentällä aina kaikkensa ja uran loppuminen ei ollut miehelle helppo paikka. Jatkuvat kovat iskut pelikentillä olivat jättäneet jälkensä ja pahimmillaan Batistuta oli jopa käskenyt lääkäreitä amputoimaan jalkansa kovien kroonisten jalkakipujen vuoksi.
Batistutan perintö pelaajana on valtava. Hän oli esimerkillinen johtaja ja samalla myös oiva esimerkki siitä, miten ulkomaalainenkin pelaaja voi nousta perinteikkään seuran eläväksi legendaksi. Monelle Fiorentina onkin yhtä kuin Batistuta ja miljoonat nuoret jalkapalloilijan alut matkivat pihapeleissä innostuneena miehen tavaramerkkiä eli ikonista konekiväärituuletusta. Ja tuulettamaan pääsi myös Batistuta, sillä hän on 182 maalillaan Serie A:n historian 12. paras maalintekijä.
Kansikuva: Gettyimages