Kuten aikaisemmin jo kirjoitimme, EM-karsintalohkot arvottiin viikko sitten Nizzassa ja Huuhkajien arpaonnea pidettiin yleisesti – kerrankin – hyvänä. ”Supermaat” vältettiin ja kuten päävalmentaja Mixu Paatelainenkin totesi, kaikki lohkon maat ovat jo paperilla voitettavissa ainakin kotona. Suomi oli kuitenkin neljännessä arvontakorissa, joten lähtökohtaisesti lohkossa on kolme kovempaa maata.
Kuusi maata, kaksinkertainen sarja eli pelataan kymmenen ottelua. Jos otetaan pohjaksi viime EM-karsintojen kuuden maan lohkot, niin tuolloin lohkon kakkossijaan riitti keskimäärin 20 pistettä ja kolmossijaan keskimäärin 16 pistettä. Tosin vaihteluväli etenkin lohkokakkosten osalta oli suuri. Ruotsi keräsi 24 pistettä ja Virolle riitti 16 pistettä kakkossijaan lohkossaan. Lohkokolmosten osalta vaihtelua oli vähemmän ja pistemäärät sijoittuivat välille 14-19.
Jos otetaan lähtökohdaksi nuo keskiarvot, niin kakkossijaan tarvitaan kuusi voittoa ja kaksi tasapeliä tai vaihtoehtoisesti viisi voittoa ja viisi tasapeliä, jolloin päädytään tasan 20 pisteeseen. Kolmossijaan puolestaan riittäisi viisi voittoa ja yksi tasapeli tai neljä voittoa ja neljä tasapeliä – tai jopa vain kolme voittoa, jos seuraksi pelataan kaikki loput seitsemän ottelua tasan. Tosin tuolloin lohkon kokonaistasapelien määrä nousisi jo niin suureksi, että kolmanteen sijaan tuskin tarvittaisiin yhtä paljon pisteitä.
Mutta laskennallisesti siis… Lohkokakkoset matkaavat siis suoraan Ranskan EM-lopputurnaukseen, samoin paras lohkokolmonen ja loput lohkokolmoset jatkavat kisalipun tavoittelua jatkokarsinnassa, jonka neljän otteluparin voittajat lunastavat paikan auringossa kesäksi 2016.
Miten karsintalohkossa sitten tulee käymään? Otetaan muutama vaihtoehtoinen laskentatapa. Ja lopuksi sitten heitetään vielä tilastot kokonaan romukoppaan.
Historian valossa laskien
Ykköskorista lohkoon arvotun Kreikan Suomi on kohdannut kaikkiaan 12 kertaa ja tilasto on aika mielenkiintoinen: Viidestä kotiottelusta Suomi on voittanut kolme ja pelannut kahdesti tasan, seitsemästä vierasottelusta tuloksena on ollut seitsemän tappiota. Tässä valossa siis Suomelle niukka kotivoitto ja selvä vierastappio: 3 pistettä.
Kakkoskorin Unkaria vastaan Suomen kokonaissaldo on samankaltainen: 2-3-9. Kun toinen voitoista on tullut amatöörimaajoukkueitten kohtaamisessa Tallinnassa, jää Suomelle luu käteen. Sekä Suomessa että Unkarissa pelatuissa otteluissa Unkari on historian saatossa ollut niskan päällä. Tiedossa kaksi tappiota: 0 pistettä.
Romaniaa Suomi ei puolestaan ole voittanut koskaan ja yhdeksästä kohtaamisesta vain kolmessa on ylletty pistejakoon. Kun kotisaldo on kuitenkin 0-2-2, niin tästä voidaan poimia kotipiste Huuhkajille. Vieraissa sen sijaan ei ole ollut juuri sanan sijaa. Kotitasapeli ja vierastappio siis: 1 piste.
Pohjois-Irlanti vastaan Suomen tilastot ovat hyvin tasaväkiset. Kotona on kaksi voittoa ja tappio, vieraissa voitto, tasapeli ja kaksi tappiota. Positiivisessa hengessä edelleen tulkiten tästä saadaan Suomelle kotivoitto ja vierastasapeli: 4 pistettä.
Färsaaret Suomi on kohdannut kolmesti ja voittanut kerran niin vieraissa, kotona kuin puolueettomallakin kentällä eli ilman mitään vääntelyitä tästä kaksi voittoa: 6 pistettä.
Näin laskien Suomi keräisi karsinnoissa neljä voittoa, kaksi tasapeliä ja neljä tappiota eli 14 pistettä. Se ei varmasti riitä lohkon kahden parhaan joukkoon, mutta kolmas sija olisi mahdollisuuksien rajoissa. Todennäköisin sijoitus olisi kuitenkin neljäs.
Lähihistorian valossa
Edellä vaikuttavat esimerkiksi kohtaamiset Unkarin kanssa Helsingin olympialaisissa 1952 ja Ferenc Puskas hyökkää nyt jo aivan toisilla pelikentillä, joten kun tilastoista siivotaan pois ”esihistoria”, niin päästään hiukan toisenlaiseen vertailuun. Mukaan on nyt laskettu kohtaamiset viimeisen kahden vuosikymmenen aikana.
Kreikan osalta tilanne ei muutu muuten kuin Suomen kotivoiton ”varmistumisena”. Kaava on ollut selkeä; kotona voitto, vieraissa tappio. Sillä mennään: 3 pistettä.
Unkarin osalta kotisaldo on 0-1-1 ja vierassaldo 0-2-1 eli sinivalkoisin lasein katsellen tästä voi perustellusti laskea kaksi tasapeliä: 2 pistettä.
Romania on kohdattu kolmesti. Yksi tasapeli Bangkokista ei kuitenkaan paina, kun koti- ja vieraspeleistä tuloksena on ollut tuloksena niukat tappiot. Ei auta: 0 pistettä.
Pohjois-Irlantia vastaan edellisistä tilastoista putoaa pois kotivoitto ja vierastappio ja saldot 1-0-1 sekä 1-1-1 eivät oikein puolla muuta tulkintaa kuin kahta tasapeliä: 2 pistettä.
Färsaaria vastaan Huuhkajat dominoi edelleen samoin perustein: 6 pistettä.
Ja miten nyt kävi? Kolme voittoa, neljä tasapeliä ja kolme tappiota. 13 pistettä eli yksi vähemmän kuin edellä. Tosin neljän tasapelin vaikutus lohkon kokonaistilanteeseen on sellainen, että tuomio on sama: kolmas sija mahdollinen, neljäs todennäköinen.
Todellisuudessa
Koska Huuhkajat ei lähde ainoastaan ”tekemään parastaan”, vaan hakemaan sen kauan kaivatun lopputurnauspaikan, niin keinot siihen on keksittävä. Koska tilastot eivät tavoitetta tue, niin romutetaan ne tuplaten: Jo Suomen lopputurnauspaikka laittaisi tilastot sinällään uusiksi, joten kerrotaan nyt tässä miten se tapahtuu.
Kreikka puolustaa tiiviisti ja on sinänsä iso haaste. Etenkin Helsinkiin joukkue saapuu todennäköisesti vain piste mielessään. Suomi kohtaa Kreikan kotonaan jo tänä syksynä ja vastustajalla on takana MM-lopputurnaus sekä peräsimessä uusi päävalmentaja. Huuhkajat tekee noviisiluotsille saman kuin aikanaan Otto Rehhagelille – ei ihan 5-1-numeroin, mutta voittaa kuitenkin. Vierasottelussa sitten Mixu Paatelainen antaa Kreikan maistaa omaa lääkettään ja Suomi puolustaa pisteen. 3-1-kotivoitto ja 0-0-vierastasapeli.
Unkari sai uuden päävalmentajan jo nyt ja Kreikan tavoin maa ei varsinaisesti elä loistokkaalla hyökkäämisellään. Tämä syksy päättyy vieraspeliin Unkarissa ja sieltä Huuhkajat hakee pisteen, joka maistuu vielä hiukan nappaamalta Unkarin päästessä tasoittamaan lopussa. Kotiottelu pelataan sitten ”Huuhkajan aikaan” eli kesäkuussa ja siivekkäistä vieraista riippumatta perinteitä kunnioittaen Olympiastadionin taululla komeilevat numerot 2-0. Sen jatkeeksi siis 1-1-vierastasapeli.
Romania on lohkon kenties suurin kysymysmerkki. MM-jatkokarsinnassa Kreikalle hävinnyt maa on parhaimmillaan todella vahva, mutta viime vuosina menestys on ollut aiempaa tiukemmassa. Ensimmäinen kohtaaminen on tänä syksynä Helsingissä ja komean Kreikka-voiton jälkeen edessä on nihkeämpi ilta. Huuhkajat puristaa kuitenkin väkisin pisteen toisen puoliajan vahvan painostuksen päätteeksi. Seuraavana syksynä Romaniassa tulee sitten lunta tupaan, tosin perinteisen niukasti. Kotona 1-1 ja vieraissa 0-1-tappio.
Pohjois-Irlantia ei kohdata ennen ensi kevättä, mutta tässäkin muistot kantavat. Vierasottelu pelataan ”Gijónin ihmeen aikaan” ja jos kerran Espanjalta haetaan piste maaliskuun lopussa, niin Pohjois-Irlannilta haetaan kolme. Maalijyvä löytyy nyt ja voitto tulee iloisella hyökkäyspelillä. Kotiottelu sitten piirtyy kultaisin kirjaimin suomalaiseen jalkapallohistoriaan. Täpötäysi Olympiastadion todistaa karsintojen viimeisessä ottelussa, kuinka Huuhkajat käsittelevät paineet loistavasti ja pyyhkivät Pohjois-Irlannilla stadionin nurmea varmistaen EM-paikan. Vieraissa 4-2-voitto ja kotona 3-0.
Färsaaret lähtee karsintaan altavastaajan innolla ja lohkon avausottelu vieraissa ei ole Huuhkajille helppo rasti. Päätä jyskytetään seinään 80 minuuttia, kunnes kaivattu maali tulee. Helsingissä Färsaarille on tarjolla vain statistin rooli: 1-0-voitto vieraissa ja 4-0 kotona.
Lopputulos: Kuusi voittoa, kolme tasapeliä ja yksi tappio maalierolla 19-6: 21 pistettä ja Huuhkajat on lohkossaan toinen, ellei jopa ykkönen. Sillä ei siinä vaiheessa kuitenkaan ole merkitystä. 11.10.2015 hiukan ennen iltayhdeksää työ on tehty.