Kesän EM-kisoissa on nähty paljon ratkiriemukkaita yllättäjiä ja onnistujia, mutta vähintään sama määrä odotukset pettäneitä pelaajia. Faneille.com kokosi avauskokoonpanollisen kisojen suurimpia pettymyksiä.
Maalivahti
Joe Hart, Englanti
Englannilla on pitkät perinteet alisuorittamisesta arvokisoissa. Vähintään yhtä pitkät perinteet on ykkösmaalivahdin epäonnistumisissa, sillä legendaarisen Peter Shiltonin lopetettua vuoden 1990 MM-kisoihin, on Englannilla ollut enempi vähempi ongelmia varmaotteisen ykkösmaalivahdin löytämisessä. Englannin lehdistö on kaikkea muuta kuin kiltti ja Kolmen Leijonan maalivahteihin kohdistuukin järjettömät paineet vuodesta toiseen, mikä on näkynyt eriskummallisine mokineen kovissa paikoissa. Joe Hart ei ole huono maalivahti, mutta hän ei myöskään ole aivan niin hyvä, kuin miehestä ollaan koitettu tehdä. Hän on huippujoukkueen ykkösmaalivahdiksi erittäin virheherkkä, eikä kesän kisat todellakaan menneet miehen kohdalta aivan putkeen. Gareth Balen vapaapotku upposi luvattoman helposti, mutta suurin yksittäinen virhe nähtiin Islantia vastaan, kun Manchester Cityn ykkösmaalivahti hörppäsi Kolbein Sigborssonin heikohkon laukauksen selkänsä taakseen. Englanti floppasi jälleen kerran ja Joe Hart on suurimpia yksittäisiä syitä Englannin täydellisiin katastrofikisoihin.
Puolustajat
Ivan Strinic, Kroatia
Kroatia lähti Ranskaan kovin odotuksin, mutta lopputuloksena oli aikainen kotimatka Portugalille kärsityn neljännesvälierätappion myötä. Napolin Ivan Strinicin paikka Kroatian avauskokoonpanossa vaikutti etukäteen hieman oudolta, sillä huippukauden pelannut Sassuolosta Atletico Madridiin kesällä siirtyvä Sime Vrsaljko olisi itselleen väärälläkin laidalla ollut luonnollisempi vaihtoehto Kroatian puolustuslinjan avausnelikkoon. Strinic pelaa ammatikseen jalkapalloa Napolissa, jossa miehen vastuu on jäänyt kuitenkin lähes olemattoman pieneksi. Strinicin pelaamattomuus näkyi kisoissa auttamatta ja parhaiten hän jäi mieliin Kroatian kotimatkan varmistaneesta Portugali-ottelusta, jossa hänen henkilökohtainen virheensä oli avainasemassa. Strinicic pelasi huolimattomasti hyökkäyspään kulmapotkun jälkitilanteen, josta käynnistyi Portugalin vastahyökkäys, mikä päättyi Ricardo Quaresman voittomaaliin. Kaiken järjen mukaan Napolin miestä neljä vuotta nuorempi Vrsjalko betonoi tulevina vuosina oman paikkansa Kroatian maajoukkueen avauskokoonpanosta.
Sergio Ramos, Espanja
Sergio Ramos on kuulunut jo useamman vuoden ajan maailman parhaiden keskuspuolustajien joukkoon. Ramos on vasta 30-vuotias, mikä tuntuu täysin käsittämättömältä, sillä niin pitkään hän on takonut Real Madridin ja Espanjan avainpelaajana. Ramos nousi kasvattajaseuransa Sevillan avauskokoonpanoon jo kaudella 2004-05 ja jo seuraavalla kaudella hän viiletti legendaarisen Real Madridin riveissä 27 miljoonan euron siirron jälkeen.
Ramos on voittanut urallaan kaiken mahdollisen ja EM-kisojen heikot otteet asettuvat outoon valoon, sillä mies pelasi seurajoukkueessaan huikean kauden, mikä huipentui Mestareiden liigan voittoon. Ramosin mieleenjäävin ottelu EM-kisoissa oli lohkovaiheen viimeinen ottelu Kroatiaa vastaan, jossa mies mokasi omassa päässä kaksi kertaa kohtalokkaasti ja tuhri kaiken lisäksi vielä rangaistuspotkunkin. Neljännesvälieräottelussa Italiaa vastaan Graziano Pelle kyykytti Ramosia liki ennennäkemättömällä tavalla ja heikosti pelannut puolustus olikin suurin yksittäinen syy Espanjan aikaiselle kotimatkalle.
Aleksandar Dragovic, Itävalta
Itävaltaa pidettiin kisojen potentiaalisena yllättäjänä, mutta lopulta maa oli yksi suurimmista pettymyksistä ja kisaurakka jäikin alkulohkovaiheeseen. Vihkoon meni myös Itävallan avainpelaajan Aleksandar Dragovicin kisat. Kiovan Dinamon rutinoitunutta topparia on jo pitkään huhuttu useisiin Euroopan huippuseuroihin, mutta näiden kisojen perusteella on vaikea kuvitella miestä Manchester Unitedin tai Borussia Dortmundin kaltaisten joukkueiden pelaavaan kokoonpanoon. Dragovicin lohkovaiheen ensimmäinen ottelu Unkaria vastaan oli täydellinen katastofi. Itävalta haki tasoitusmaalia ja itseasiassa sai pallon Gabor Kiralyn taakse ottelun 66. minuutilla. Dragovic oli kuitenkin rikkonut tilanteessa ja sai samalla toisen varoituksensa johdosta punaisen kortin. Unkari voitti lopulta ottelun ja Itävallan jatkoonmenomahdollisuudet heikkenivät kovasti. 25-vuotias puolustaja palasi kokoonpanoon Itävallan viimeiseen otteluun, jossa mies törssi rangaistuspotkun, jonka myötä haaveet jatkopaikasta murenivat lopullisesti.
Itävallan Dragovicin turnaus oli kaikkea muuta kuin onnistunut. (Getty)
Lorik Cana, Albania
32-vuotias Lorik Cana on kansallissankarin asemassa Albaniassa. Komean seurajoukkueuran pelannut Cana on ylivoimaisesti maansa meritoitunein jalkapalloilija ja hänen suosiotaan ei ainakaan ole heikentänyt vahvasti nationalistiset lausunnot Albanian hienoudesta. Kovaotteinen Cana muistetaan ehkä parhaiten ajastaan Ranskan suurseura Marseillen riveissä, mutta hän on pitkällä urallaan edustanut myös Sunderlandin, Lazion ja Galatasarayn tapaisia laatuseuroja. Canan omin pelipaikka on puolustava keskikenttä, mutta mies joutui erityisesti Lazion riveissä paikkaamaan usein loukkaantumisia myös topparin paikalla. Albanian Il Capitano on pelannut usein topparina myös maajoukkueessa ja hän aloittikin Albanian historian ensimmäisen arvokisaottelun puolustuslinjassa Megim Mavrajn toppariparina.
Cana olisi varmasti toivonut arvokisadebyytistään parempaa, sillä mies lensi Sveitsiä vastaan pihalle kahden keltaisen kortin myötä jo ensimmäisellä puoliajalla. Kortteja tulee, mutta Canan toinen varoitus oli typeryydessään ennennäkemätön. Jonkinnäköisen aivojen oikosulun myötä hän pelasi vaarattomalta näyttäneessä tilanteessa kädellään aiheuttaen ulosajonsa lisäksi Sveitsille vaarallisen vapaapotkupaikan, josta käkikellomaa lopulta kolisutteli Albanian tolppaa. Cana palasi takaisin avauskokoonpanoon lohkovaiheen viimeisessä ottelussa Romaniaa vastaan. Albanian kisat saivat onnellisen päätöksen, sillä Romania kaatui dramaattisessa ottelussa lopulta lukemin 1-0. Vaikka Albania jäi alkulohkoon, saivat maan pelaajat kotimaassaan sankarin vastaanoton, sillä presidentti Bujar Nishani palkitsi jokaisen kisajoukkueen jäsenen maan diplomaattipassilla.
Keskikenttä
Pavel Mamaev, Venäjä
Tarkkasilmäisimmät katsojat saattoivat huomata Venäjän keskikenttäpelaaja Pavel Mamaevin silmäkulmassa olevan vekin lohkovaiheen viimeisessä ottelussa Walesia vastaan. Virallisen selityksen mukaan silmävamman syynä olisi ollut pieni onnettomuus kuntosalilla, mutta tutkivan venäläislehdistön mukaan kyse olikin joukkueen sisäisistä erimielisyyksistä johtuneen tappelun aikaansaama vamma. Venäläilehdistön mukaan Mamaev olisi raivonnut tappioon päättyneen Slovakia ottelun jälkeen kanssapelaajilleen ja haukkunut heidät pystyyn samalla kovaan ääneen ihmetellen kaltaisensa laatupelaajan penkkikomennusta. Venäjän päävalmentaja Leonid Slutski ei luonnollisesti pitänyt pelaajansa käytöksestä ja käski häntä pahoittelemaan käyttäytymistään koko joukkueen edessä. Mamaev ei tähän suostunut ja ilmeisesti hän jatkoi paahtoamistaan kuntosalilla joukkueen palauttavissa harjoituksissa. Tässä vaiheessa pelaajat päättivät ottaa oikeuden omiin käsiinsä ja ilmeisesti kokenut Roman Shirokov olisi muiluttanut Mamaevia oikein isän kädestä. Venäjä oli mahdollisesti koko kisojen huonoin yksittäinen joukkue ja yksi selittävä tekijä surkeille otteille voi olla huono joukkuehenki.
David Alaba, Itävalta
Dragovic saa seuraa avauskokoonpanoon maamiehestään David Alabasta, joka tosin pelasi Itävallan paidassa kesän kisoissa lähinnä keskikentällä. 24-vuotias Alaba on noussut pikku hiljaa maailman eliittipelaajien joukkoon. Läpimurto megaseura Bayern Munchenissa nähtiin kaudella 2011-12, jolloin Alaba pelasi lähes 50 ottelua saksalaisseuran avauksessa. Alaban suurin valtti on monipuolisuus, sillä hän kykenee pelaamaan loistavalla tasolla niin vasempana laitapuolustajana, topparina kuin keskikenttäpelaajanakin. Kesän EM-kisoissa mies oli kuitenkin todella vaisu. Itävallan päävalmentaja Marcel Koller sovitteli Alaballe keskikentän pelinrakentajan roolia, mutta sekavan roolituksen myötä Alaba vaelteli lähinnä varojen mailla ja oli kuin vastakohta Bayernista tutulle dominoivalle suurpelaajalle.
Arda Turan, Turkki
Arda Turanin pitäisi olla ylivoimaisesti Turkin paras jalkapalloilija, mutta miehen viimeinen vuosi on kulunut lähinnä synkkien pilvien alla. Turan oli erinomainen jo pelatessaan kasvattajaseuransa Galatasarayn riveissä, mutta lopullinen murtautuminen kansainväliselle huipputasolle tapahtui Atletico Madridin riveissä. Turan pelasi Madridissa hienot neljä kautta kuuluen joukkueensa ehdottomien avainpelaajien joukkoon. Turan voitti Atleticon riveissä Eurooppaliigan ja Espanjan mestaruuden, joten siirtyminen Barcelonan tapaiseen superseuraan oli luonnollinen seuraava askel uralla eteenpäin.
Turan ei saanut pelata koko syyskaudella, koska Barcelonalle lätkäistiin sotkuisten siirtojen vuoksi rangaistukseksi vuoden mittainen uusien pelaajien rekisteröintikielto. Kovin odotuksin Kataloniaan siirtynyt Turan debytoi heti tammikuun alussa Espanyolia vastaan käydyssä ottelussa, mutta legendaarisen seiskapaidan saanut turkkilainen ei missään vaiheessa päässyt kunnolla sisään Barcelonan pelitapaan ja tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että taitavan hyökkäävän keskikenttäpelaajan ura jatkuu jossain muussa seurassa. Turanin alavire näkyi ikävästi myös kesän kisoissa, jossa hän alisuoritti pahasti läpi lohkovaiheen. Turkin intohimoiset kannattajat ottivat Turanin silmätikukseen ja buuasivat ja vihelsivät joka kerta miehen koskiessa palloon. Turan ei luonnollisesti asiasta pitänyt ja hänen maajoukkueuransa jatkuminen on tällä hetkellä iso kysymysmerkki.
Raheem Sterling, Englanti
Englannissa on tapana ylihehkuttaa jokaista maan harvaa todellista superlupausta ja Raheem Sterlingin saama mediahype on vielä toistaiseksi ylittänyt miehen näytöt kentällä reilulla tavalla. Sterling on tiedetty jo pitkään erittäin lahjakkaaksi pelaajasta ja hänestä kohistiin jo vuosia ennen debyyttiä aikuisten sarjoissa. Sterling otti ensiaskeleensa Liverpoolin paidassa kaudella 2012-13, mutta todellinen läpimurto nähtiin seuraavalla kaudella, kun Liverpool oli voittaa seurahistorian ensimmäisen Valioliigan mestaruuden mestarillisen Luis Suarezin johdolla. Ennen viime kautta Sterling vaihtoi seuraa Valioliigan sisällä, kun Manchester City maksoi laiturista käsittämättömältä tuntuvat 60 miljoonaa euroa. Siirtosumma kertoo lähinnä siitä, miten paljon ylihintaa Englannissa ollaan valmiita maksamaan kotimaisista pelaajista.
Sterlingin debyyttikausi Manchesterissa ei ollut paras mahdollinen eikä putkeen mennyt myöskään miehen debyytti EM-kisoissa. Sterling tuntui kadottaneen itseluottamuksensa täysin, eikä asiaa suinkaan auttanut median ja fanien suorastaan vihamielinen käyttäytyminen nuorta miestä kohtaan. Taitava Sterling muuttui yksipuoliseksi juoksukoneeksi, jolla oli suuria vaikeuksia jopa yksinkertaisten haltuunottojen kanssa. Sterlingistä tehtiin yksi Englannin floppikisojen suurimmista syntipukeista ja esimerkiksi David Beckham voi varmasti kertoa miltä tuntuu olla koko maan vihatuin jalkapalloilija.
Hyökkääjät
Harry Kane, Englanti
Harry Kanen maalitili aikuisten arvokisoissa jäi vieelä avaamatta. (Getty)
Koko Englanti kohisi viime kaudella Jamie Vardysta, mutta vuotta aikaisemmin muuan nuori englantilainen hyökkääjä nautti vähintäänkin yhtä suuresta aurasta. 22-vuotiaan Harry Kanen nousu jalkapallomaailman huipulle on toistaiseksi sujunut ilman suurempia takaiskuja ja surkeasti menneet EM-kisat onkin likipitäen ensimmäinen epäonnistuminen miehen nuorella uralla.
Kane nousi toissakaudella täysin puskista Tottenhamin ykköshyökkääjäksi ja kiitti saamastaan vastuusta paukuttamalla 21 liigamaalia. Ennen viime kautta puhuttiin toisen kauden kirouksesta, mutta Kane näpäytti epäilijöitään voittamalla Valioliigan maalikuninkuuden 25 tehdyllä maalilla. Monipuolinen Kane pystyy viimeistelemään molemmilla jaloillaan läheltä ja kaukaa ja odotukset ennen kesän kisoja olivat saarivaltiossa huipussaan. Totuus oli tällä kertaa kuitenkin tarua ihmeellisempi, sillä Kane floppasi täysin ollen odotuksiin nähden mahdollisesti koko kisojen suurin pettymys. Sterlingin tapaan Kane tuntui menettäneen itseluottamuksensa täysin, joista parhaimpana esimerkkinä toimii surkeat erikoistilanteet, joita Kane tuntemattomasta syystä antoi läpi koko turnauksen. Kane on kaikkea muuta kuin huono pelaaja ja hänen aikansa koittaa varmasti myös maajoukkuepeleissä.
Haris Seferovic, Sveitsi
Sveitsin maajoukkue esiintyi kesän kisoissa erittäin pirteästi. Kasassa on oikeastaan hyökkäystä lukuunottamatta varsin kova materiaali, jolla olisi voitu mennä kisoissa yllättävänkin pitkäksi. Sveitsin kannalta ikävää on se, että jalkapallo on lopulta maalintekopeli eikä joukkueesta tuntunut oikein löytyvän lainkaan maalintekoon kykenevää hyökkäyspään pelaajaa. Kovasti kohuttu Breed Embolo ei ollut vielä valmis ottamaan vastuuta kovassa paikassa, joten ykköshyökkääjän viittaa soviteltiin 24-vuotiaan Haris Seferovicin harteille.
Seferovic ei ole lopulta kovin kaksinen pelaaja – miehen seurajoukkuekausi Lukas Hradeckyn seurakaverina sujui erittäin mollivoittoisesti, sillä lopulta sveitsiläinen onnistui maalinteossa vaivaiset kolme kertaa 24 ottelussa. Seferovic ei ole sanalla sanoen ollut kummoinen maalintekijä missään vaiheessa uraansa, sillä hän on toistaiseksi onnistunut tekemään vaivaiset 14 maalia seurajoukkueurallaan, mikä on erittäin pieni määrä paljon pelanneelle hyökkääjälle. Grasshopperin kasvatti pääsee kyllä erinomaisiin maalipaikkoihin, mutta ratkaisut ovat poikkeuksetta surkeita, sillä mies tuntuu jäätyvän täysin sillä hetkellä, kun hyökkääjän pitäisi loistaa. Sveitsin nykyjoukkue on ihanteellisessa iässä, joten maan ei auta kuin toivoa, että jo mainittu Embolo kehittyy tulevina vuosina Schalken riveissä kansainväliset mitat täyttäväksi hyökkääjäksi.
Kansikuva: Getty