Kansikuva: Mourinho on ollut osallisena niin myyjänä kuin ostajana. Kuva: Getty
Viime viikolla sulkeutunut siirtoikkuna tarjosi jälleen hämmennystä aiheuttaneita siirtoja, huippuna tietysti Manchester Unitedin maksamat 35 miljoonaa puntaa Anthony Martialista. Vaikka Martial on nuori ja potentiaalinen, voi siirtosummaa pitää todella reippaana ylihintana. Tästä inspiroituneena päätimme listata 2000-luvun ylihintaisimmat siirrot Valioliigaseurojen osalta.
10. Shaun Wright-Phillips, Manchester City -> Chelsea 22M£, 2005
Legendaarisen Ian Wrightin ottopoika oli urallaan hyvässä nosteessa ennen siirtoaan Chelseaan kesällä 2005. Siirtoa edeltävällä kaudella nopea laituri oli koonnut 11 liigamaalia, joten hintalapun tiedettiin olevan korkealla. Muutama vuosi aiemmin Roman Abramovitchin öljyrahalla rikastunut Chelsea päätyi lopulta maksamaan peräti 22 miljoonaa puntaa vikkelästi laiturista. Toki hintaan sisältyy niin sanottu ”brittilisä”, mutta tuskin edes tuohon aikaan normaalilla tulotasolla operoineen keskikastin Cityn toimistolla haaveiltiin yli 20 miljoonaa puntaa todella yksipuolisesta laiturista.
Wright-Phillips palasi lopulta kolmen Chelseassa vietetyn kauden jälkeen takaisin City-paitaan, ainoastaan 8 miljoonalla punnalla. Valioliigaotteluita laituri kirjautti Chelsean riveissä 82 ja maaleja ainoastaan 4. Huomioiden Wright-Phillipsin yksipuolisuuden oikeata laitaa kipittävänä laiturina, voi miehestä aikanaan maksettua 22 miljoonaa puntaa pitää reiluna ylihintana.
9. Alberto Aquilani, AS Roma -> Liverpool 18M£, 2009
Liverpoolin tuolloinen manageri Rafael Benitez myi kotimaahansa takaisin kaivanneen Xabi Alonson Real Madridiin arviolta 25 miljoonalla punnalla. Espanjalaisen keskikenttä maestron korvaajaksi Benitez hankki AS Romassa pelanneen Alberto Aquilanin, johon hupeni suurin osa Alonsosta irronneista rahoista. Aquilanista maksettu siirtosumma, 18 miljoonaa puntaa oli käsittämätön liike Beniteziltä, koska italialainen ei ollut lähelläkään pelipaikkansa eliittiä, toisin kuin Alonso.
Aquilani ei sopeutunut missään vaiheessa Englantiin ja pakkasi laukkunsa vain yhden kauden ja 28 pelin jälkeen. Useiden lainapestien jälkeen, Liverpool myi flopanneen italialaisen Fiorentinaan alle kahden miljoonan punnan korvauksella. Niinpä kaupantekoa voi pitää AS Roman kannalta loistavana, kun se nyhti yli 20 miljoonaa euroa hieman keskivertoa paremmasta keskikenttämiehestä.
David Bentleystä maksettu siirtosumma oli vähintäänkin huvittava. Kuva: Getty
8. David Bentley, Blackburn -> Tottenham, 15M£, 2008
Arsenalin akatemiassa oppinsa saanut David Bentley teki hyvää jälkeä Blackburnissa muutaman kauden ajan. Tässä vaiheessa Tottenham astui mukaan kuvioihin ja maksoi keskikentän oikealla laidalla viihtyneestä englantilaisesta yli 15 miljoonaa puntaa. Toki hintaa sisältyi ”brittilisä”, mutta 15 miljoonaa muutaman hyvän kauden alemman keskikastin joukkueessa pelanneesta laiturista oli tuohon aikaan iso summa, varsinkin Tottenhamin kokoiselle seuralle.
Bentley osoittautui lopulta täydelliseksi flopiksi, kun laituri kirjautti kahden ja puolen White Hart Lanella viettämänsä kauden aikana kaksi maalia ja neljä maalisyöttöä. Surkuhupaisinta Bentley siirrossa oli se, että miehen kasvattajaseura, Spursin pahin kilpailuja – Arsenal nettosi kaupasta noin 7 miljoonaa puntaa. Niinpä nauraen pankkiin juostiin Ewood Parkin ohella myös Emiratesilla.
7. Roque Santa Cruz, Blackburn -> Manchester City 15M£, 2009
Pitkään Bayern Munchenin vaihtokärkenä viihtynyt paraguaylainen siirtyi Blackburniin kesällä 2007. Hyökkääjä latoi debyyttikaudellaan Valioliigassa komeat 19 maalia, mutta jyvä ehtyi pahasti seuraavalla kaudella, kun maalisarakkeeseen kertyi vain neljä merkintää. Juuri öljyrahalla rikastunut Manchester City päätti kuitenkin panostaa Santa Cruziin ja maksoi miehestä arviolta 15 miljoonaa puntaa, vaikka hyökkääjäosastolta löytyi jo Robinho ja Carlos Tevez ja rahaa oli reilusti käytössä.
Santa Cruzin City-ura jäi lopulta surkeaksi, kun mies kirjautti Valioliigapeleissä minuutteja alle 700 ja onnistui maalinteossa ainoastaan kolme kertaa. Cityn silloisen managerin, Mark Hughesin päätös maksaa 15 miljoonaa, yhden suonenveto- ja yhden hiljaisen kauden pelanneesta paraguaylaisesta olikin todella kummallinen, varsinkin kun managerilla oli pohjaton siirtokassa käytössään.
6. Stewart Downing, Aston Villa -> Liverpool 20M£, 2011
Ennen siirtymistään Liverpooliin, Downing oli rutinoitunut keskikastijoukkueen pelaaja. Keskikenttämiehen vahvuuksiin kuuluu erityisesti hyvä potku- ja syöttötekniikka, joka vaikutti merkittävästi Liverpoolin haluun ostaa laituri Villasta. Kesällä 2011 Liverpool toteutti Baseballista tuttua Moneyball-taktiikkaa siirtomarkkinoilla ja Downing pestattiin pääosin sen takia, että mies oli kirjauttanut eniten keskityksiä edelliskaudella.
Downing tiedettiin toki hyväksi pelaajaksi, mutta miehen hintalappu, 20 miljoonaa puntaa oli todella kova hinta hieman keskivertolaituria paremmasta pelaajasta. Downingin pesti Anfieldillä osoittautui lopulta totaaliseksi flopiksi, kun ensimmäinen kausi ei tuonut yhtää maalia eikä syöttöä ja lopulta kesällä 2013 englantilainen myytiin West Hamiin neljällä miljoonalla punnalla. Hammersin riveissä Downingin peli tosin kulki kuten ennen Pool-aikaa. Kuitenkin Punaisten latomaa 20 miljoonaa puntaa voi pitää todella räikeänä ylihintana 27-vuotiaasta pelaajasta, jolla ei missään nimessä ollut tähtipotentiaalia.
5. Emmanuel Adebayor, Arsenal -> Manchester City 25M£, 2009
Togolaishyökkääjä pelasi huippukauden 2008-09, kun mies pussitti tykkimiehille yli 20 liigamaalia. Seuraavalla kaudella persoonallinen togolainen joutui Gunners-fanien hampaisiin ja maalijyväkin ehtyi reilusti alle puoleen edelliskaudesta. Heikko kausi ei kuitenkaan hidastanut uusrikasta Man Cityä, kun se päätti sijoittaa Adebayoriin peräti 25 miljoonaa puntaa. Myös togolaisen palkka – 180 000 puntaa, viikossa oli jokseenkin yliampuva.
Adebayor aloitti Cityssä hyvin ja teki avauskaudellaan lopulta 14 osumaa. Ikimuistoisimpana tietysti Arsenalia vastaan tehty maali, kun Adebayor juoksi kentän toisessa päässä olleiden Gunners-fanien eteen tuulettamaan ja onnistui vielä samassa pelissä tallomaan maassa maanneen Robin Van Persien päätä. Roberto Mancinin tullessa puikkoihin, togolainen jäi kuitenkin penkkihyökkääjän rooliin, mistä matka jatkui lopulta lainojen kautta Tottenhamiin ainoastaan 4,5 miljoonan punnan korvauksella. Adebayor osoitti Arsenalissa kykenevänsä olemaan huippukärki, mutta Cityn pulittamat 25 miljoonaa käytännössä yhden huippukauden pelanneesta hyökkääjästä oli hatunnoston arvoista kaupan tekoa Arsene Wengeriltä.
4. Thomas Vermaelen Arsenal -> Barcelona 15M£, 2014
Vermaelen saapui aikanaan Ajaxista Tykkipaitaan korvaamaan Man Cityyn rahapinkkojen perässä lähtenyttä Kolo Tourea. Belgitoppari aloitti fantastisesti ja valittiin jo avauskaudellaan Valioliigan tähdistöön. Sen jälkeen alkoi kuitenkin paha loukkaantumiskierre, joka söi Vermaelenin esityksiä pahasti. 2010 tulleen pahan selkävamman jälkeen belgialainen ei palannut missään vaiheessa lähellekään Arsenal-uran alkuaikojen tasoa ja jäi lopulta selkeäksi kolmostoppariksi.
Barcelona oli toissa kesänä vahvasti topparien perässä ja päätti lopulta sijoittaa rahansa Vermaeleniin. Siirtosumma, 15 miljoonaa puntaa oli tiettävästi Man Unitedin kanssa käydyn tarjouskilpailun lopputulema, mutta joka tapauksessa Barcelonan kannalta täysin käsittämätön sijoitus. Arsenal-faneilla olikin riemussa pidättelemistä, kun uutiset epävarmasti esiintyneen ja loukkaantumisherkän, lähes 29-vuotiaan kolmostopparin myymisestä 15 miljoonalla tulivat julki.
Shevchenkon ura ei saanut uutta nostetta Chelseassa. Kuva: Getty
3. Andriy Shevchenko AC Milan -> Chelsea 30M£, 2008
Andriy Shevchenko kuuluu eittämättä 2000-luvun parhaiden hyökkääjien joukkoon, tästä kertoo miehen voittama Ballon d’0r vuonna 2004. Niinpä Chelsea päätti panostaa peräti 30 miljoonaa puntaa ukrainalaiseen kesällä 2008. Huhujen mukaan Chelsea manageri Jose Mourinho oli vastentahtoinen hankinnan suhteen, mutta omistaja Abramovich runnoi kaupan läpi, koska halusi nähdä hyvän ystävänsä joukkueessaan.
Siirtyessään Chelseaan Shevchenko oli paria kuukautta vaille 30-vuotias, eli pikkuhiljaa uransa ehtoo puolella, mikä näkyi lopulta myös peliesityksissä, kun kärki teki kahden Chelsea-kauden aikana ainoastaan 9 liigaosumaa. Shevchenkon hankinta oli myös siinäkin mielessä ihmeellinen, että joukkueen riveistä löytyi loistavaa jälkeä kaudesta toiseen tehnyt Didier Drogba, joten tarvetta huippukärjelle ei edes ollut. Ottaen huomioon Shevchenkon iän ja siirtosumman, voi todeta että Milanossa juostiin pankkiin iloisesti nauraen.
2. David Luiz, Chelsea -> PSG 50M£, 2014
Niin pelityyliltään kuin ulkonäöltäänkin näyttävä brassitoppari saapui Länsi-Lontooseen tammikuussa 2011. Chelsea maksoi Luizista vajaat 20 miljoonaa puntaa ja lähetti Nemanja Maticin samassa kaupassa Benficaan. Luiz hurmasi Chelseassa upeilla vapaapotkuillaan, loistavilla katkoillaan ja rohkeilla nousuillaan, mutta tosiasiassa topparin peli on yksi futismaailman pahimmista kangastuksista. Luizin suurin heikkous on sijoittuminen, joka näkyi välillä karmivalla tavalla kun toppari seilasi täysin väärillä alueilla ja rynni yli-innokkaasti katkoihin. Kesällä 2013 Chelseaan palannut Jose Mourinho ei enää luottanut Luiziin topparina, varsinkaan isommissa peleissä, vaan peluutti brassia usein keskikentällä, jossa Luiz oli vähemmän riskialtis.
Luiz ei istunut Mourinhon kurinalaiseen palettiin, joten brassin myynti oli lopulta helppo ennustaa. Tuskin kukaan kuitenkaan oletti Chelsean kynivän hasardista topparista peräti 50 miljoonaa puntaa. Öljyrahalla rikastuneella PSG:llä tosin ei ole pikkurahasta pulaa, mutta Luizista maksettu hinta oli yksi futishistorian härskeimmistä ylihinnoista. Luizin virhealttius tai jopa todellinen taso näkyi esimerkiksi MM-kisojen välierissä, kun Saksa murjoi isäntämaa Brasilian ja Luiz oli ottelussa täysin kuutamolla. Chelsean kannalta kaupanteko oli siis fantastista, varsinkin kun seura sai hankittua lähes kokonaan Luizista saaduilla rahoilla Cesc Fabregasin ja Diego Costan, jotka olivat hyvin olennainen osa liigamestaruuden voittaneessa Chelseassa. Maksettavaa kaksikosta jäi vaivaiset 10 miljoonaa puntaa.
Newcastle otti helpot rahat pois tämän miehen siirrosta. Kuva: Getty
1. Andy Carroll, Newcastle -> Liverpool, 35M£, 2011
Liverpool sai syömähampaastaan, Fernando Torresista niin hyvän tarjouksen, että seura päätti lähettää espanjalaisen Chelseaan 50 miljoonalla punnalla. Tästä rahapinosta Liverpool lahjoitti suurimman osan Newcastlelle, kun se maksoi Andy Carrollista silloisen brittipelaajien ennätyksen. Kookas hyökkääjä oli toki iskussa syyskaudella, jolloin Harakoiden paidassa syntyi 11 täysosumaa, mutta 35 miljoonaa puntaa 22-vuotiaasta hyökkääjästä, joka oli käytännössä pelannut vain hyvän syyskauden, oli rajusti yli ymmärryksen menevä siirtosumma. Varsinkin, kun Carroll pelasi edellisen kauden Newcastlen paidassa Championshipia, joten Valioliiganäytöt tosiaan olivat vain syyskaudelta 2010.
Englantilaisen ura Anfieldillä ei lopulta lähtenyt missään vaiheessa lentoon, vaan Carroll lainattiin jo puolentoista kauden jälkeen West Hamiin, mihin kolossi siirtyi lopulta pysyvällä siirrolla kesällä 2013. Liverpoolissa vietettynä aikana Carroll onnistui maalinteossa 11 kertaa, joten yhden maalin hinnaksi tuli reipas kolme miljoonaa puntaa. Vertailun vuoksi Liverpool osti saman siirtoikkunan aikana myös Luis Suarezin, joka oli Carrollia noin 15 miljoonaa puntaa halvempi. 35 miljoonaa puntaa hitaasta voimahyökkääjästä, jolla oli näyttöjä Valioliigapeleistä ainoastaan puolikkaan kauden! Niinpä Tynejoen rannalla juostiin pankkiin nopeasti ja todella räkäisen naurun saattelemana.