Siirtoikkuna saatiin viime viikolla pakettiin, joka tarkoittaa sitä, että Valioliigajoukkueet pelaavat nykyisissä kokoonpanoissa ainakin tammikuulle saakka. Kaikkien aikojen ikkunaksi kohonnut kesä näki brittiseurojen nettokulutuksen nousevan 654 miljoonaan puntaan. Pelkkiin ostoihin paloi lähes 1,5 miljardia, mutta kuten varmasti kaikki tietävät, kuvastaa netto (ostot ja myynnit) kulutusta paremmin kuin pelkät ostokset.
Ikkunan sulkeutumisen jälkeen onkin oiva aika vetää siirtokesää yhteen Valioliigan osalta. Tässä katsauksessa käydään läpi ikkunan voittajat ja häviäjät, arvioidaan parhaat hankinnat, potentiaalisimmat flopit ja esitetään arvio mahdollisista ryöstöistä.
Valioliigaan virtaavan rahan myötä lähes jokainen joukkue vahvistui kesän aikana, joten suurin osa seuroista on siinä mielessä voittajia. Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin väittää, että jokainen seura ei onnistunut paikkaamaan ongelmakohtiaan ja sen takia niitä voi pitää tietynlaisina häviäjinä. Voittajia, häviäjiä, huippuhankintoja ja floppeja pohtiessa on otettava huomioon myös isojen ja pienempien seurojen realiteetit, joten jaottelu ei ole yksioikoinen. Niinpä tätä analyysiä kannattaa pitää enemmin valistuneena asiantuntija-arviona, kuin pyrkimyksenä totuuteen, joka selviää lopulta vasta toukokuussa.
Voittajat
Manchester United
Viime kaudella kuudenneksi jäänyt, mutta Eurooppa-liigan voittanut Manchester United teki kesäbisneksensä hyvissä ajoin. Uusia miehiä Unelmien teatteriin saapui kolme kappaletta, mutta jokainen tuli enemmän kuin tarpeeseen. Romelu Lukakuun, Victor Lindelöfiin sekä Nemanja Maticiin paloi lähes 150 miljoonaa puntaa, mutta ongelmakohdat tulivat todenteolla tukittua. Oikeastaan ainoa pelipaikka, johon Jose Mourinho olisi kaipaillut parempaa tekijää oli vasen puolustaja. Elokuun perusteella ainakin Matic ja Lukaku ovat löytäneet heti paikkansa Mourinhon paletista, mutta kesäpeleissä epävarmasti esiintynyt Lindelöf ei ole vielä Valoliigaviheriöillä esiintynyt. Hankintojen lisäksi United onnistui pitämään polveaan parantelevan Zlatan Ibrahimovicin, joten tulivoimaa pitäisi löytyä myös penkin puolelta.
Manchester City
Kesän kovin ostelija oli odotetusti Manchester City, joka poltti uusiin miehiin peräti 220 miljoonaa puntaa. Myynneillä nettokulutus laskeutui kuitenkin 133 miljoonaan puntaan, joka on toki hurja summa, mutta lähes 15 miljoonaa vähemmän kuin paikalliskilpailija Unitedilla. Cityn siirtoikkuna oli erinomainen, sillä se sai ulostettua ylijäämäosaston ja vanhaksi käyneet kalliit penkkimiehet käytännössä kokonaan. Uusina miehinä sisään tuli Bernardo Silva, Benjamin Mendy, Kyle Walker, Ederson Moraes sekä Danilo, joten viime kaudella pahasti vuotanut alakerta on huomattavasti paremmissa kantimissa ja Silva tuo juonikkuutta jo ennestään vahvaan hyökkäykseen. Keskuspuolustukseen tai keskikentän pohjalle City olisi voinut ostaa laadukkaamman pelaajan, mutta yleisesti ottaen manchesterilaisten osalta siirtoikkuna oli erinomainen, niin hankintojen kuin myyntienkin suhteen.
Monacosta Man Cityyn vaihtaneesta Benjamin Mendystä tuli maailman kallein puolustaja. (Mike Hewitt/Getty Images)
Everton
Ikkunan kohahduttanein seura oli ehdottomasti Everton, joka toi sisään monta uutta ja laadukasta pelaajaa. Ostelu alkoi jo hyvissä ajoin, kun Jordan Pickford, Michael Keane, Davy Klaassen sekä Sandro Ramirez tulivat sisään jo kesä-heinäkuun vaihteessa. Kvartetti sai seuraa Wayne Rooneysta ja vielä kirsikaksi kakun päälle ostettiin Gylfi Sigurdsson. Vaikka rahaa paloi, sai Toffees katettua suurimman osan kesähankinnoistaan Lukakusta netotuilla 75 miljoonalla punnalla, eikä pakkasta tullut kuin 45 miljoonaa puntaa. Se on varsin pieni summa ottaen huomioon kuinka paljon Everton vahvistui. Ennakkoon hyvien hankintojen ohella seura sijoitti myös tulevaisuuteen hankkiessaan lupaavat Henry Onyekurun, 20 sekä Nikola Vlasicin,19. Evertonin oikeastaan ainoa miinus oli se, ettei seura saanut Ross Barkleya ulostettua, sillä oma kasvatti ei ole suostunut uusimaan ensi kesään päättyvää sopimustaan.
Leicester
Toissa kevään sensaatiomestari ei juurikaan otsikoita kerännyt, mutta teki kaikessa hiljaisuudessa loistavia hankintoja. Ketut nappasivat Hullissa loistaneen Harry Maguiren, Sevilla-kippari Vicente Iborran, huippulupaavan kärkimiehen Kelechi Iheanachon muodossa sekä Itävallan maajoukkuetoppari Aleksandar Dragovicin lainalle. Lisäksi Leicester odottaa FIFA:n hyväksyntää Sporting Lissabonin kapteenin Adrien Silvan 22 miljoonan punnan siirrolle, joka on vähintäänkin mitat täyttävä korjaava Chelseaan myydylle Danny Drinkwaterille. Voittoa keskienglantilaiset tekivät Silva-Drinkwater-kaupoissa mukavat 13 miljoonaa puntaa ja koko ikkunan nettokulutus painui kymmenen (32 jos Silva-kauppa menee läpi) miljoonaa puntaa pakkaselle. Loistavien hankintojen lisäksi joukkue onnistui pitämään Riyad Mahrezin, jolle ei lopulta löytynyt ostajaa. Tuskin Leicester sentään kärkeä haastaan, mutta paluu kärkikymmenikköön pitäisi olla nykymiehistöllä vahvasti haarukassa.
West Bromwich
WBA:n ikkuna näytti pitkään hiljaiselta, mutta lopussa alkoi tapahtumaan. Aiemmin kesällä Tony Pulis toi The Hawthronsille Jay Rodriguezin sekä Ahmed Hegazin, joka on lainamies, mutta sopimukseen on kirjattu osto-optio. Elokuun lopussa Pulisin inhorealistiseen taideteokseen lisättiin kokenut Gareth Barry, huippulupaava Oliver Burke, Kieran Gibbs sekä Grzegorz Krychowiak. Etenkin PSG:stä lainatun Krychowiakin naaraaminen oli todella kova veto The Baggiesilta, sillä puolalainen keskikenttäpelaaja oli avainhahmoja Sevillan kahdessa viimeisessä Eurooppa-liigan valloituksessa. Viime kaudella Krychowiak jäi Pariisissa penkille, mutta WBA:n tasoiseen seuraan hän on äärimmäisen kova tekijä ja omaa kaikki eväät nousta sarjan parhaiden keskikenttäpelaajien joukkoon. WBA onnistui pitämään kiinni kaikista avainpelaajistaan, vaikka esimerkiksi Jonny Evans oli Man Cityn kiikarissa. Rahaa lätsäpää poltti 40 miljoonaa puntaa, mutta teki WBA:sta huomattavasti viime kautta kovemman joukkueen.
Puolalaistähti Grzegorz Krychowiakin ura otti takapakkia Pariisissa, mutta WBA:n tasoiseen joukkueeseen keskikenttämies on huippuluokan vahvistus. (Lars Baron/Getty Images)
Häviäjät
Arsenal
Viime keväänä Arsenal-johdossa hehkutettiin Catalyst for Change -hölinää, mutta loppu viimein seura jäi 15 miljoonaa puntaa plussalle – ikkunassa, jossa raha tuntui lähestulkoon menettävän arvonsa. Uusia miehiä Emirates Stadiumille tuli kaksi kappaletta, Sead Kolasinac sekä Alexandre Lacazette, jotka toki ovat tekijämiehiä, mutta lisää olisi tarvittu. Esimerkiksi keskikentän pohjalle joukkue olisi kaivannut kipeästi uutta miestä. Toki Arsene Wenger onnistui pienentämään turhan raskaaksi kasvanutta miehistöään, mutta Mathieu Debuchyn kaltaisia turhakkeita jäi edelleen seuran palkkalistoille roikkumaan.
Tähtikaksikko Mesut Özilin ja Alexis Sanchezin sopimustilanteisiin ei tullut ratkaisuja ja nyt näyttää siltä, että Arsenal menettää heidät ensi kesänä ilmaiseksi. Surkeuden huippu oli Alex Oxlade-Chamberlainin peluuttaminen huippuottelussa Liverpoolia vastaan, vaikka mies oli ilmaissut ettei aio uusia sopimustaan ja hänet myytiin juuri Pooliin kolme päivää myöhemmin. Hankinnat olivat hyviä, mutta niiden jääminen kahteen oli kaukana kaivatusta vahvistumisesta.
Chelsea
Ikkunan outolintu oli hallitseva mestari Chelsea, jonka ykköskohteet tuntuivat yksi toisensa jälkeen liihottavan muihin maisemiin. Esimerkiksi oikean wingbackin paikalle Antonio Conte havitteli Daniloa, Serge Aurieria ja Alex Oxlade-Chamberlainia, mutta päätyi lopulta päätöspäivänä Davide Zappacostaan. Chelsea kaipasi etenkin lisää syvyyttä rotaatioonsa, missä se osittain onnistui, mutta ei riittävän hyvin. Esimerkiksi kärjen alapuolella pelaavaan kahteen ruutuun on vain kolme vaihtoehtoa: Eden Hazard, Pedro Rodriguez sekä Willian. Kaikki toki laatupelureita, mutta noinkohan he jaksavat kolmestaan jakaa taakan pitkälti päälle 50 ottelussa?
Uusista miehistä alati koheltava Antonio Rüdiger on monipuolinen, mutta ei vaikuta avauspelien perusteella järin hyvältä hankinnalta alakertaan. Kumpi on parempi, ManU:lle myyty Matic vai Monacosta ostettu Tiemoue Bakayoko on lähinnä makuasia. Fyysinen ranskalainen on kuusi vuotta serbiä nuorempi, mutta suoran kilpailijan vahvistaminen ei ole kuulunut Chelsean tapoihin ja Conte kehottikin kysymään syytä Maticin myyntiin omistaja Roman Abramovitsilta. Real Madridista saapunut Alvaro Morata on avannut pirteästi tehden kaksi ja syöttäen kaksi osumaa. Espanjalaisen maanmies Diego Costan tilanne jäi kuitenkin auki, sillä Chelsea ei onnistunut myymään hyökkääjää, joka tuskin tulee Sinisissä enää pelaamaan. Nettokulutus painui 72 miljoonaa puntaa pakkaselle, vaikka joukkue ei liiemmin vahvistunut.
Newcastle
Yksi kesän kesto-otsikoista oli Rafael Benitezin turhautuminen siirtojen niukkuuteen. Espanjalaiselle luvattiin huhujen mukaan 100 miljoonan punnan kirstu, mutta loppuen lopuksi rahaa paloi myyntien jälkeen vain 20 miljoonaa puntaa, eikä järin meritoituneisiin pelureihin. Newcastle oli toki hyvässä tilanteessa jo kesään lähdettäessä, sillä sen miehistö on laaja ja tasainen, mutta varsinaisia huippumiehiä St. James’ Parkilta ei löydy. Ykkösmiehet häipyivät viime kesänä putoamisen jälkeen ja tilalle tuli Dwight Gaylen ja Matt Ritchien kaltaisia rutinoituneita Championship-pelaajia, jotka toivat nousun, mutta eivät välttämättä riitä Valioliigassa.
Harakoiden kallein mies oli 10 miljoonaa puntaa kustantanut Jacob Murphy, 22, joka ei kuitenkaan ole vielä päässyt edes avaukseen. Lisäksi Benitez hankki kolme maanmiestään, kun Joselu, Javier Manquillo sekä Mikel Merino (laina) saapuivat koiliseen. Nelikon ohella peräpää vahvistui Florin Lejeunella. Harakoiden uudet tulijat eivät ole huonoja pelaajia, mutta parempaa laatua olisi tarvittu. Sen sijaan, että Benitez johdattaisi joukkonsa kärkikymmenikköön, on putoamisen välttäminen enemmän realismia nykymiehistöllä.
Rafael Benitez tuskaili siirtojen kanssa läpi kesän, koska hänelle luvattuja varoja ei näkynyt. Loppuen lopuksi taustalla heiluva Huddersfieldin David Wagner käytti Beniteziä enemmän puntia. (David Rogers/Getty Images)
Burnley
Lancashireläiset olivat yksi viidestä nettovoittoa tehneestä seurasta, vaikka tulijoita oli enemmän kuin lähtijöitä. Michael Keanen ja Andre Grayn menetykset kuitenkin kirpaisevat todella pahasti, vaikka kipurahoja kolahti kirstuun mukavat 44 miljoonaa puntaa. Viime kaudella kolmostopparin virkaa toimittanut Matt Tarkowski on paikannut Keanea avauspeleissä kelvollisesti, mutta kaksikosta ei kuitenkaan voi puhua edes samassa lauseessa.
Grayn tilalle hyökkäykseen tuli peräti kolme hyökkääjää, kun Jonathan Walters, Chris Wood sekä Nahki Wells pukevat Clarets-paitaa päälleen tällä kaudella. Wood paukutti 27 maalia Championshipissa ja sopii kookkaana kärkenä loistavasti Burnleyn brittipalloon, mutta pienoinen riski uusiseelantilaisen naaraus silti oli, sillä huippukausia miehellä on takana vain yksi. Keskikentän Jack Cork taas oli takuuvarma kiinnitys konehuoneeseen, sillä englantilaisesta tietää mitä saa. Jos Tarkowski pystyy kehittymään kauden aikana ja Wood paukuttaa yli kymmenen kaappia, on Burnleyn ikkuna ollut onnistunut, mutta tällä hetkellä kummatkin ovat isoja jos-skenaarioita.
Kovimmat kiinnitykset
Nemanja Matic, Manchester United
Serbialainen Nemanja Matic ei kuulunut Chelsean avainpelaajiin, mutta Antonio Conte ei siltikään olisi halunnut päästää miestä menemään, vaikka 40 miljoonaa puntaa on varsin mukava summa 29-vuotiaasta pelaajasta. ManU:n keskikentälle Matic on kuitenkin istahtanut kuin se kuuluisa nenä päähän. Juuri serbin kaltaista ankkuria Punaiset paholaiset kaipasivat. Eikä pohjapelaajan arvoa mitata pelkissä katkoissa, vaan kuten jo etukäteen arveltiin, auttaa Maticin preesens etenkin supertähti Paul Pogbaa. Kauden hankinnaksi Maticia ei kuitenkaan kannata vielä nostaa, sillä miehen taso on heitellyt viime vuosina reippaan puoleisesti. Jos taso pysyy nähdyssä, on Unitedin keskikenttä erinomaisissa kantimissa ja joukkue todella potentiaalinen mestari.
Mohamed Salah, Liverpool
Valioliigan ystäville jo Chelseasta tuttu Mohamed Salah on erinomainen jalkapalloilija, muttei järin hyvä viimeistelijä. Tuhnuilusta huolimatta egyptiläinen on osunut jo kahdesti. Nopeutensa ansiosta Salah soveltuu erinomaisesti Jürgen Kloppin kovatempoiseen juoksufutikseen, mistä on nähty viitteitä jo avauspeleissä. Kentälle tuomansa kontribuution lisäksi vasenjalkainen Salah vapauttaa Sadio Manen mieluisemmalle vasemmalle puolelle ja Philippe Coutinhon keskemmälle ruokkimaan nopeaa kärkikolmikkoa. Jahka 25-vuotias laituri saa viimeistelyynsä rahtusen terävyyttä, voi mies olla kauden hankinta.
Wayne Rooney, Everton
Transfermarktin mukaan Wayne Rooneyn kotiinpaluu tapahtui ilman siirtosummaa, kun taas joidenkin lähteiden mukaan hintaa tuli noin 10 miljoonaa puntaa. Ilmainen tai ei, oli Wazzan paluu Goodison Parkille iso imagovoitto Evertonin lisäksi Valioliigalle. ManU:ssa kaiken voittanut Rooney olisi voinut lähteä huomattavasti helpompien ja kovempien ansioiden perässä muille mantereille, mutta elävä legenda valitsi sydämensä seuran. Seuran, jonka pyjamat päällä hän omien sanojensa mukaan nukkui koko 13-vuotisen ManU-uran. Paluu kotiin on tuonut uutta puhtia liverpoolilaisen pelaamiseen ja Rooney näyttää elävän renessanssia pelaajana. Pragmaattinen Ronald Koeman on räätälöinyt 31-vuotaalle hyökkääjälle sopivan roolin ja maaliverkko on pölissyt jo kahdesti. Mourinhon malliammattilaiseksi kehuma Rooney on noussut 200. Valioliigamaalin kerhoon ja vaikka hän pelillisesti hyytyisikin, on supertähti Evertonille taloudellinen kultakaivos.
Potentiaaliset flopit
Danny Drinkwater, Chelsea
Chelsea kaipasi miehistöönsä lisää leveyttä, mitä se sai aivan ikkunan viime hetkillä Danny Drinkwaterin muodossa. Hinta oli kuitenkin kova, sillä länsilontoolaiset pulittivat englantilaisesta peräti 35 miljoonaa puntaa. Konehuoneessa viihtyvä ManU-kasvatti pääsee yhdistämään voimansa Leicesterin mestaruuskaudelta tutun N’Golo Kanten kanssa, mutta avaukseen päästäkseen, 27-vuotiaan lädin pitäisi ohittaa Cesc Fabregas sekä Tiemoue Bakayoko. Europelien myötä Chelsea joutuu kierrättämään miehistöään, joten Drinkwater saanee mahdollisuutensa. Kahden miehen konehuoneen nelosmieheksi englantilainen on hintava, vaikka tuokin helpotusta länsilontoolaisten Home Grown -tilanteeseen.
Victor Lindelöf, Manchester United
Victor Lindelöf oli siirtyä Old Traffordille jo tammikuussa, mutta siirto näki päivänvalon lopulta tänä kesänä. Ruotsalainen tuo ManU:n alakertaan ennen kaikkea pallollista osaamista, mutta ensiesiintymisten perusteella United hankki kävelevän katastrofin. Lindelöf on lähinnä sählännyt, eikä mies ole vielä saanut minuuttiakaan peliaikaa Valioliigassa, vaikka nähtiin penkillä Swansea-ottelussa. Vaikka kesän ykköskuluttajana kunnostautuneella Unitedilla on tunnetusti paalua, pitäisi 32 miljoonalla punnalla saada kovan luokan keskuspuolustaja. Kausi on toki pitkä ja Lindelöf ehtii todistaa epäilyt vääriksi, mutta alun perusteella ennusmerkit floppaamiselle ovat vahvasti ilmassa.
Romelu Lukaku on avannut ManU-uransa terävästi, toisin kuin Victor Lindelöf. (Dan Mullan/Getty Images)
Marko Arnautovic, West Ham
West Ham rikkoi seuran siirtoennätyksen Stokesta tulleeseen Marko Arnautoviciin, joka kustansi noin 20 miljoonaa puntaa. Alun perusteella itävaltalainen vaikuttaa pahalta hudilta, sillä mies otti jo kauden toisessa pelissä idioottimaisen ulosajon kolhittuaan So’tonin Jack Stephensiä kyynärpäällään tahallisesti tilanteen jälkeen. Kaudella 2015-16 Arnautovic oli loistava ja osui 11 kertaa, mutta viime kaudella meno oli koko Stoken tavoin tukkoisempaa, vaikka tehoja kertyi mukiinmenevät 6+5. Vasemmassa laidassa viihtyvän Arnautovicin kanssa oikeastaan jokainen peli on kolikon heittoa, sillä parhaimmillaan 28-vuotias peluri on jopa maaginen, mutta pahimmillaan riippakivi omalle joukkueelleen. Elokuun perusteella West Ham on niin pahasti sekaisin, että joukkueessa on ylipäänsä kenenkään vaikea loistaa, eikä Joe Hart tai Pablo Zabaletakaan vaikuta järin hyviltä kiinnityksiltä.
Potentiaaliset bargain-hankinnat
Nathaniel Chalobah, Watford
Lainapestiä lainapestin perään kiertänyt Nathaniel Chalobah juhli Chelsean kanssa Valioliiga-mestaruutta, mutta häipyi kauden jälkeen pysyvällä siirrolla Watfordiin. 23-vuotiaalle keskikentän pohjapelaajalle tuli hintaa vaivaiset viisi miljoonaa puntaa. Herhiläiset saattoivat tehdä yhden kauden kiinnityksistä, sillä Chalobah kelpuutettiin jo elokuun vahvojen otteiden perusteella Englannin A-maajoukkueeseen. Blues-kasvatti on isokokoinen, hyvä puolustamaan, mutta taitaa myös pallollisen pelaamisen.
Sead Kolasinac, Arsenal
Schalkesta naarattu Sead Kolasinacin sijoittaminen bargain-kategoriaan on hitusen kyseenalaista, sillä mies tuli sopimuksen päättymisen myötä ilmaissiirrolla. Niin tai näin on fyysinen bosnialainen osoittanut loistokkuutensa, vaikka ei ole päässyt mieleiselleen vasemman pakin tai wingbackin tontille. Puolustusvelvoitteet Kolasinac hoitaa, mutta hyökkäysosaamista ei olla vielä päästy kunnolla näkemään. Saksassa syntyneellä ja kasvaneella laitapuolustajalla ei ole ikääkään kuin 24 vuotta, joten Tykkimiehet saavat hänestä luottomiehen moniksi vuosiksi.
Sandro Ramirez, Everton
Viime kaudella Malagalle 14 La Liga -maalia pyssyttäneen Sandro Ramirezin lähes naurettavalta tuntuva viiden miljoonan punnan hintalappu selittyy miehen sopimukseen kirjatulla ulososto-pykälällä. Barcelonan koulima kanarialainen tuskin tulee korvaamaan Romelu Lukakua, sillä he eivät ole pelaajatyyppeinäkään järin samanlaisia. Sandro, 22, on pienikokoisempi, mutta pelaavampi kärki, jolta löytyy erittäin painava oikean jalan kanuuna. Taistelu peliajasta on reippaasti vahvistuneessa Evertonissa kovaa, mutta espanjalaisella on kaikki eväät kohota Toffeesin ykköskärjeksi.
Yhteenveto
Hulppean TV-diilin tuoman rahavirran myötä Valioliigassa poltettiin odotetusti ennätyssumma puntia. Se olennaisempi tilasto, eli nettokulutusta mittaava kulutus jäi kuitenkin noin 50 miljoonaa puntaa viime kesän lukemista. Tämä selittyy pitkälti päätöspäivänä puihin menneillä jättikaupoilla ja pohjoislontoolaisten suurseurojen niukkana osteluna. Sekä Arsenal että Tottenham jäivät kesästä plussan puolelle.
Tähtitieteelliseksi kulutusta voi kuitenkin kutsua, sillä nettokulutuksen ero 115 miljoonaa puntaa plussalle jääneeseen La Ligaan oli noin 770 miljoonaa puntaa. Isoista sarjoista lähimmäs Englantia pääsi Italian Serie A, jonka nettokulutus oli 123 miljoonaa puntaa pakkasella. Eroa Valioliigaan jäi siis yli puoli miljardia Englannin rahaa.
Valioliigaseurojen hulppea ostovoima näkyy etenkin häntäpäässä. Nousijajoukkueet Brighton ja Huddersfield löivät siirtoennätyksensä uusiin lukemiin pariinkin otteeseen ja kuluttivat uusiin miehiin kummatkin yli 30 miljoonaa puntaa. Brighton naarasi muun muassa Hollannin maajoukkuemies Davy Pröpperin maan suurseura PSV:stä. Näin ollen nousijoista seurana selkeästi isoin eli Newcastle oli vähiten miehistöönsä satsatannut tulokas. Arsenalin ja Tottenhamin ohella Burnley, Stoke ja Swansea jäivät kesästä plussalle. Yhteensä yli 11 seuraa eli yli puolet sarjasta investoi joukkueeseensa yli 30 miljoonaa puntaa ja jos Leicesterin Silva-kauppa saa FIFAn siunauksen, nousee lukema kahteentoista seuraan.
Ikkunan selkeästi kallein mies oli 75 miljoonaa puntaa maksanut Romelu Lukaku. Kakkosena tuli 55 miljoonaa puntaa Chelsealle kustantanut Alvaro Morata ja kolmanneksi nousi 51 miljoonalla maailman kalleimmaksi puolustajaksi kohonnut Benjamin Mendy. Siirtosummissa voi kuitenkin olla heittoa, sillä esityksiin sidotut bonukset ovat yhä yleisempiä tänä päivänä. Esimerkiksi Moratan kauppa saattaa eri optioiden mukana nousta vielä yli 60 miljoonan punnan suuruiseksi. Joka tapauksessa rahaa paloi selvästi enemmän missään muualla.
Siirtosummissa on eri lähteistä riippuen heittoja, mutta konsensuksen takia kaikki summat on poimittu Transfermarkt-sivustolta.
Kansikuva: Jan Kruger/Getty Images