Valioliigaa on nyt takana seitsemän kierrosta ja sarjan voimasuhteet alkavat hahmottua. Valioliigaraatiin istahti tuttu kaksikko, kun Roope Liimatainen ja Jaakko Tiira kävivät läpi brittikenttien tärkeimpiä tapahtumia. Keskusteluun nousi muun muassa kriisiseura Manchester Unitedin tilanne, tuleva kärkiottelu sekä häntäpään tilanne. Lopuksi spekuloitiin mahdollisia manageripotkuja sekä kisaa maalikuninkuudesta.
Viime aikojen puheenaihe Valioliigassa on ollut Manchester United. Pitäisikö ManU:n potkia Jose Mourinho vai millä seuran kriisi saataisiin pysäytettyä?
RL: Pitäisi. Ensin faktat pöytään: ManU on Valioliigassa seitsemän kierroksen jälkeen sijalla 10. Kärki on karannut jo yhdeksän pisteen päähän. Sarjaporrasta alempana pelaava Derby osoittautui Carabao Cupissa paremmaksi ja keskiviikkona Mestarien liigastakin jäi paha maku suuhun, kun sekasortoisen Valencian kaataminen Old Traffordilla ei onnistunut. Kaikilla rintamilla Jose Mourinhon suojatit konttaavat ja siitä on vastuussa manageri itse. Ehkä pahinta on kuitenkin se, ettei viitteitä paremmasta edes ole.
Valmentajan potkiminen ei ole yksinkertainen juttu, sillä myös seuraaja pitää olla kartoitettu. Manchester Unitedin kokoisella seuralla ei ole varaa tehdä hätäisiä ratkaisuja. Etenkin vuosia kestäneen konttaamisen jälkeen seuraavan managerin pitäisi nyt onnistua. Yhtä kaikki, joukkue tarvitsee mahdollisimman pian uuden käskyttäjän, Mourinhon kanssa kurssi ei enää käänny.
JT: Mourinho on eittämättä pudonnut pelin evoluution kyydistä, mikä nähtiin karusti Valenciaa vastaan. ManU:n pelinrakentelu on hidasta ja epäjohdonmukaista – ryhmä pääsee paikoille jonkun huippuyksilön oivalluksen kautta, ei minkään kollektiivisen rakenteen. Toisaalta asia täytyy nähdä laajemmin. Jos Mourinho saa nyt kenkää, antaa ManU:n seurajohto vallan pukuhuoneelle, mikä ei ole hedelmällinen lähtökohta uudelle käskijälle.
Unitedin ongelmat menevät huomattavasti Mourinhoa syvemmälle. Glazerien epäsuosittu omistajaperhe haluaa luonnollisesti maksimoida voittonsa. Seuraa pyörittävä ex-pankkiiri Ed Woodward hoitaa mallikkaasti bisnespuolen, mutta ei ymmärrä jalkapallosta. ManU on hukannut identiteettinsä karusti Sir Alexin eläköitymisen jälkeen. Tulovirtaa mukavasti kasvattaneen Woodwardin urheilupuolen johtamisesta puuttuu punainen lanka, minkä voi huomata jo katsomalla hänen managerinimityksiään. Varatoimitusjohtaja on heittänyt rahaa ongelmien päälle, mikä pitää seuran kiinnostavana, mutta ei lopulta johda toivottuun menestykseen. Uutta manageria kipeämmin United kaipaa urheilutoimenjohtajaa, joka ottaa jalkapallopuolen johtaakseen ja tuo seuran strategisen ajattelun nykypäivän vaatimuksiin. ManU:n heikon johtamisen tuomaa sekasortoa kuvaa osuvasti se, että jokaisen tappion jälkeen seura on orastavassa kriisissä.
Liverpool on avannut kautensa vakuuttavasti ja kohtaa tulevana viikonloppuna Man Cityn Anfieldilla. Määrittääkö kyseinen ottelu mestaruustaiston?
JT: En sanoisi, että määrittää, mutta kyllähän tässä asetelmia haetaan. Kumpikin joukkue on avannut kautensa vahvasti, eikä mahdollinen kolmen pisteen karkumatka tee merkittävää eroa tulevan huippuottelun voittajalle. Liverpool haluaa luonnollisesti näyttää olevansa varteenotettava mestarikandidaatti, kun taas City pyrkii karistamaan Pool-peikon ja näyttämään haastajalle kaapin paikan. Ottelu on mielenkiintoinen näytös myös taktisesti. Liverpool sai viime kaudella Cityn pelin sekaisin nostamalla tempon kovalla prässillä huippuunsa, mikä tuotti tukun epäorganisoituja hetkiä, jotka Jürgen Kloppin miehistö mestarillisesti hyödynsi. Tällä kaudella Pool on kuitenkin edennyt enemmän kontrollin kuin hallitun kaaoksen kautta. Jos palataan mestaruustaistoon, niin ratkaisevaa on se, miten kovalla prosentilla Pool onnistuu raapimaan voittoja heikommistaan. Konemaisesti jyräävä City tuskin tiputtaa montaa pistettä kärkikuusikon ulkopuolisille joukkueille.
RL: Luvassa on kauden toistaiseksi heittämällä mielenkiintoisin ottelu. Silti en lähtisi ylikorostamaan sen merkitystä, kun kausi on vasta alussa ja kuitenkin vain tutut kolme pistettä jaossa. Totta kai tämä on valtava päänahka kummalle tahansa, mikäli voitto irtoaa ja sen myötä itseluottamus kohoaa entisestään. Pitkän kauden aikana formit kuitenkin heittävät häränpyllyä useaan kertaan, eikä tämä ottelu vielä määritä sitä, kumpi pysyy vakaampana suorittajana kauden loppuun asti. Jos tulee tukkaan, on tärkeintä pitää oma linja ja jatkaa päivätöitä tuttuun malliin.
Pakan pohjalla kolme joukkuetta on ilman voittoja. Onko Cardiff, Huddersfield ja Newcastle tuomittu putoamaan?
RL: Cardiff lähtee ainakin, sen verran kehnolla materiaalilla ovat pääsarjaan eksyneet. Huddersfield on myös varteen otettava ehdokas, mutta missään nimessä en lähde heidän tippumistaan kirkossa kuuluttamaan. Joukkue osoitti viime kaudella pystyvänsä nähtyä parempaan, mutta viimeistään kakkoskaudet ovat usein äärimmäisen hankalia nousijajoukkueille. Newcastlen uskon vielä nousevan pois viivan alta, vaikka tekeminen eittämättä onkin nyt todella kehnoa. Rafael Benitez on kova kaveri ja seurajohdon ei missään nimessä tule hätäillen potkia häntä ulos, tai sitten tulee noutaja. Tammikuun siirtoikkunassa on mahdollisuus vielä parannella osakkeita, mutta näiden kolmen joukkueen rahakirstut eivät varsinaisesti pullistele seteleitä.
JT: Divaritason Cardiff on takuuvarma putoaja, joka näyttää alistuneen kohtaloonsa. Materiaali on yksinkertaisesti liian heppoinen, jotta fyysinen walesilaisryhmä voisi säilyä. Hyvältä ei näytä myöskään Huddersfieldissä. David Wagner sääti viime kaudella pelitapaansa koko ajan puolustavampaan suuntaan ja tänä syksynä kentällä on nähty lähinnä oman maalin varjeluun – heikolla menestyksellä – keskittyvä joukkue. Terrierien pahin ongelma on laadukkaiden hyökkäyspään pelaajien puute. Kahdesti viime viikonloppuna Huddersfieldin vieraana osunut Harry Kane on neljällä maalillaan eniten pääsarjaosumia Kirklees Stadiumilla tehnyt pelaaja, mikä tiivistää osuvasti Terriers-hyökkäyksen nuhaisuuden. Huddersfield on ollut piste- ja maaliodottamilla mitattuna alkukauden huonoin joukkue, jonka tilanne vaikuttaa erittäin synkältä.
Newcastlen startti on ollut tahmea, mutta on huomattava myös sen alkuohjelman olleen todella vaikea, kun Benitezin miehistö on kohdannut kuudesta kärkiseurasta peräti neljä. Harakoiden materiaali on heppoinen, mutta Benitez pystyy kokeneena kettuna repimään siitä tarvittavan irti. Pikkuhiljaa voittoja pitäisi ruveta tippumaan, mutta en olisi tässä vaiheessa huolissani Newcastlen sarjapaikan suhteen. Todellinen katastrofi odottelee kauden päätyttyä jos jumalhahmona St. James’ Parkilla pidetty Benitez jättää seuran.
Managerien pestit ovat tavanneet olla tuulisia. Nyt kun askelmerkit tälle kaudella on otettu, kenen uskot saavan ensimmäisenä potkut?
JT: Mourinho lienee edelleen kertoimenlaskijoiden suosikki, mutta en usko lusitaanin saavan potkuja ennen joulua. Se lähettäisi vääränlaisen viestin – Mourinhon potkut antaisivat vallan pukukopille. Voitottomassa häntäpäässäkään tuskin kirves heilahtaa ihan hetkeen. Nousujen erikoismies Neil Warnockin uroteko seuran pääsarjaan nostamiseksi kantanee ainakin joulun yli, kun taas Wagnerin ja Benitezin asemat fanien jumaloimina managereina ovat vahvat. Tilanne on sikäli erikoinen, ettei yksikään manageri taida olla välittömän potku-uhan alla, sillä Manuel Pellegrini on kääntänyt West Hamin kelkan. Claude Puelin potkuista väläytellään tämän tästä, mutta en usko Leicesterin seurajohdon olevan niin typerä, että potkisi hyvää työtä tehneen ranskalaisen pihalle – varsinkaan nyt kun Kettujen peli rullaa mallikkaasti. Heikoin tilanne lienee Southamptonin Mark Hughesilla, jonka kolmen vuoden jatkolappu oli jo alun alkaenkin hyvin erikoinen veto seurajohdolta. Pyhimykset eivät ole pelanneet huonosti, mutta Hughes ei vastaavasti ole esittänyt viitteitä siitä, että saisi seuran syöksykierteen katkaistua.
RL: Pidän Mourinhoa mahdollisena, mutta on myös totta, ettei ManU:n imagoon oikein istu hätäinen ratkaisu. Kuten Jaakko yllä mainitsee, ei kukaan muu ole välittömän potku-uhan alla, vaikka useampi seura konttaa. Tämä on erittäin mieluisaa nähdä, kun muistetaan Crystal Palacen kenkineen Frank de Boerin viime kaudella ulos vain neljän pelatun ottelun jälkeen. Jos ensimmäinen potkujen saaja ei ole Mourinho, niin veikkaan Cardiffin tekevän epätoivoisen ratkaisun epätoivoisessa tilanteessaan ja laittavan Warnockin kortistoon.
Vahvasti kautensa avannut Eden Hazard johtaa maalipörssiä kuudella osumalla. Kuka pokkaa kultaisen kengän kauden päätteeksi?
RL: Harry Kane. Spursin talismaani takoo taas reilut 20 maalia ja se riittää tällä kaudella maalikunkuksi. Eden Hazard tuskin pysyy nykyisessä tahdissaan ja viime kaudella häikäissyt Mohamed Salah ei ole nähdyn kaltaisessa maalivireessä. Manchester City tekee paljon maaleja, mutta uskon heidän ykköspyssynsä Sergio Agüeron kärsivän jonkun verran rotaatiosta ja maalien jakautumisesta muiden kanssa. Argentiinalaisella on usein myös ollut hankaluuksia pysyä koko kausi pelikunnossa, joten myös loukkaantumiset voivat rajoittaa maalitehtailua.
JT: Kane on helppo valinta, mutta hänen jaksamiseen liittyy isoja kysymysmerkkejä. Pari viikkoa sitten Kane vaikutti todella uupuneelta, mutta näyttää nyt saaneen terävyyttä takaisin. 25 maalia menee taas rikki. Salah on mielenkiintoisempi tapaus, sillä hänen maaliodottamansa on selvästi sarjan paras. Egyptiläisen olisi pitänyt iskeä näillä paikoilla liki kuusi maalia, nykyisen kolmen sijaan. Hazardia ei kannata laskea pois laskuista. Maurizio Sarri heitti odottavansa belgialaiselta 40 maalin kautta. Kaiken kaikkiaan Hazard on näyttänyt entistä vapautuneemmalta Sarrin pallonhallintafutiksessa ja ottaen huomioon, ettei Alvaro Moratasta näytä olevan ykköskärjeksi, kantaa Hazard länsilontoolaisten suurinta maalivastuuta. Uskoisin Hazardin paukuttavan ensimmäistä kertaa urallaan yli 20 maalia – riittäkö se kultaiseen kenkään on toinen kysymys. Tällä hetkellä en osaa heittää suosikkia.
Kansikuva: Michael Regan/Getty Images