Mursu palasi eläkkeeltä Mypan ruoriin (All over press)
Viime kaudella Veikkausliigassa kuudenneksi sijoittunut MYPA lähtee kauteen hieman uusin tuulin, sillä päävalmentajaksi pestattiin mestarivalmentaja Antti Muurinen.
Muurinen palasi ”eläkkeeltä” korvaamaan hyvää työtä joukkueen peräsimessä tehneen, ja FC Lahteen siirtyneen, Toni Korkeakunnaksen. Muurinen ehti jo siirtyä sivuun valmennushommista, mutta veri veti hänet takaisin hommiin.
Muurinen on kautta aikain menestynein suomalaisvalmentaja, mutta siitä huolimatta häntä, ja hänen saavutuksiaan, on aina hieman vähätelty. HJK:ssa hänellä oli yleensä sarjan paras materiaali käytössä, mutta nyt hän pääsee näyttämään kyntensä.
MYPA on kahtena edelliskautena sijoittunut odotuksia paremmin kuudenneksi ja Korkeakunnas sai joukkueensa materiaalista kaikki irti. Muurinen saa hyvin pitkälti saman paketin käsiinsä, vaikka joitakin muutoksia on luonnollisesti talven aikana tullut. MYPA:lla on kuitenkin edellytykset kammeta itsensä korkealle myös tänä vuonna.
Siirtomarkkinoilla plussan puolella
Juha Pirinen ottaa paikkansa laitapakin tontilla (Mypa)
Pelaajapuolella MYPA ei ole juuri heikentynyt viime kaudesta. Xhevdet Gelan siirto Puolan pääsarjaan yllätti varmasti monet ja hänen rinnaltaan lähti koko ajan parantanut David Ramadingaye, joka siirtyi IFK Mariehamniin. Korkeakunnas vei sen sijaan Lahteen mukanaan HJK:nkin kiikarissa olleen Hassan Sesayn. Lisäksi muut merkittävimmät lähtijät olivat Olajide Williams, Patrick O’Shaughnessy ja Eetu Kaipio.
Tulopuolella MYPA on saanut houkuteltua erittäin mielenkiintoisia nimiä. Pari edelliskautta Hakassa pelannut monipuolinen Dema on hyvä lisä Muurisen palettiin ja on päävalmentajalle jo ennestään tuttu pelaaja HJK:n ajoilta. Ykkösessä FC KooTeePeen paidassa viime kaudella loistaneet Toni Lindberg ja Valeri Minkenen ovat pelimiehiä, kuten myös VPS:sta siirtynyt Atte Hoivala sekä Hongasta tullut Aleksi Ristola. Viime hetken siirtona joukkueen täydensi laitapelaaja Juha Pirinen. Myös Denis Abdulahin otteita keskikentällä kannattaa seurata. Brasilian jättiseura Fluminensen yhteistyön seurauksena Kassiano Mendonca ja Stefano Pinho ovat siirtyneet Myllykoskelle.
Kaiken kaikkiaan MYPA:lla on erittäin tasapainoinen joukkue. Sen puolustus oli jo viime kaudella Veikkausliigan vahvimpia ja Lindbergin tulo tuo entisestään kovuutta ja pääpelivoimaa Tuomas Ahon rinnalle. Lindberg on myös MYPA:n kasvatti, joten hän tuntee seuran erinomaisesti. Hoivala on sen sijaan hankittu suoraan Sesayn korvaajaksi. Pirinen pystyy sen sijaan pelaamaan sekä laitapuolustajana että –hyökkääjänä.
Dema ja Minkenen tuovat vaarallisuutta erikoistilanteisiin ja paikkaavat mainiosti yhdessä Abdulahin kanssa Gelan, Ramadingayen ja Kaipion jättämät aukot. Hyökkäyksessä taas piisaa vauhtia, kun parin edelliskauden komeetta Pekka Sihvola saa vierelleen Aleksi Ristolan. On myös mielenkiintoista nähdä mihin brassikaksikko pystyy, jahka alun sopeutumisshokki on voitettu.
Tasapainoinen pelaajamateriaali
Tommi Vesala pelaa futista kuristusotteessakin (All over Press)
MYPA:lla on hyvä materiaalia jossa ei tällä hetkellä montaa heikkoutta ole. Maalivahtiosasto on Ville Iiskolan hyvissä käsissä ja Jere Pyhäranta on tarvittaessa kelpo tuuraaja. Aho johtaa kipparina puolustusta ja Lindberg tai Nosh A Lody säestää vierellä. Alakerran keskusta MYPA:lla ei ole kovin nopea ja se onkin puolustuksen suurin heikkous. Laitapakkiosasto ei myöskään nouse liigan kärkijoukkueiden tasolle.
Keskisektori on muutenkin suhteellisen hidasjalkainen, sillä Abdulahi ja Minkenen eivät myöskään ole varsinaisia pikakiitureita. Muurisen taktiikkana tuskin onkaan juosta vastustajilta jalat alta, vaan kontrolloida palloa ja siihen hänellä on oivat työkalut. Pyry Soiri otti viime kaudella isoja askeleita eteenpäin ja hän tulee nousemaan entistä suurempaan rooliin jatkossa.
Hyökkäyspäässä riittää vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mutta se ei taas ole fyysisesti kauhean pelottava. Ville Salmikivi, Ristola, Pinho ja Sihvola ovat kaikki hieman samantyyppisiä suoraviivaisia vipeltelijöitä. Sasha Anttilainen tuo sentään hieman kokoa ja ryminää yläkertaan. Muurisen pelityylissä pelaajilta kaivataan kuitenkin erityisesti nopeutta, joten siinä mielessä hänellä on käsissään mieluisat palikat.
Sexy football vai ugly realism?
Muurinen tunnetaan hyökkäävän jalkapallon kannattajana, mutta MYPA on tukeutunut edelliskausina pelinsä nimenomaan koko joukkueen puolustuspelaamiseen. Jos pakettia lähtee liian innokkaasti aukomaan, saattaa se levähtää pahastikin kasaan.
On mielenkiintoista nähdä miten Muurinen reagoi, jos kausi ei lähde odotetulla tavalla käyntiin, sillä sen alkuohjelma on varsin kova. Pyrkiikö MYPA edelleen hyökkäävällä pelillä kohti parempaa tulosta vai tuoko Muurinen pari napsua puolustavamman ja vastaiskuihin perustuvan taktiikan mukaan? Aineksia MYPA:lla on taistella jopa mitalista tällä kaudella, mutta toisaalta se voi löytää itsensä myös häntäpäästä. Tylsää kautta kouvolalaisille ei ole ainakaan tulossa, se on varma.