Koko kausi tulee. Keskiviikkona 5.4. alkaa. Katso jokainen Veikkausliiga-ottelu suorana Ruutu+ -palvelusta.Maailman paras kotimainen jalkapallosarja Veikkausliiga pyörähti viime viikolla käyntiin useamman ottelun voimin. Maaleja ja vauhdikkaita tilanteita riitti useammalla paikkakunnalla. Tässä on liigan ensimmäisen viikon topit ja flopit.
Flopit
3. Kalle Mäkinen
Toista Veikkausliiga-kauttaan viheltävän Kalle Mäkisen kausi ei lähtenyt liikkeelle parhaalla mahdollisella tavalla. Eniten kohua ja kritiikkiä herättänyt tuomio oli ehdottomasti Ilveksen maalivahti Mika Hilanderille annettu punainen kortti, joka uusintojen ja giffien perusteella oli kaikkea muuta kuin ansaittu. Hilander toki otti hieman yhteen Lahden Loorents Hertsin kanssa, mutta tilanteessa oli hädin tuskin minkäänlaista kontaktia ja Mäkinen osti Hertsin pelimiesmäisen filmauksen liian helposti.
Hilanderille annettu punainen ei suinkaan ollut ainoa kyseenalainen tuomio ottelussa, sillä monen mielestä Lahti sai ottelussa lahjapilkun. Tilanne oli tiukka ja varsinaisesta tuomarivirheestä puhuminen on ehkä liiottelua, mutta moni liigatuomari olisi varmasti jättänyt tilanteen viheltämättä. Liian monen epäselvän ja linjattoman vihellyksen myötä Mäkinen kadotti ottelun kontrollin täysin, mikä on pahinta, mitä tuomarille voi käydä. Veikkausliigassa tuomarit saavat liian usein liian paljon huomioita, mutta heitää tulee pystyä kritisoimaan, kun siihen on syytä.
2. VPS
VPS:n päävalmentajaa Petri Vuorista pidetään yleisesti yhtenä liigan parhaista valmentajista ja VPS:ää povattiin alkavan kauden potentiaaliseksi yllättäjäksi. Alkukauden perusteella kumpikaan väittämistä ei pidä paikkaansa, sillä Vaasan ylpeys on ollut kahdessa pelaamassaan ottelussa suorastaan surkea ja maaliero 1–8 kertoo karua kieltään siitä, miten paljon jäljessä VPS on ollut HJK:ta ja SJK:ta. VPS:n otteluohjelma on toki ollut vaikea ja maaliero ei välttämättä täysin kerro totuutta, mutta eniten vaasalaiskannattajia on huolestuttanut joukkueen sekava ja tehoton pelityyli.
VPS pyrkii hyökkäämään monipuolisesti, mutta kauden kahdessa ottelussa pelitapa ei ole toiminut lainkaan halutulla tavalla. Hitaissa hyökkäyksissä joukkueelta puuttuu luovuus murtaa vastustajan organisoitua pelimuodostelmaa ja nopeissa vastaiskuissa Steven Morisseyn tapaiset hyökkääjät ovat aivan yksin kahta kolmea vastustajan puolustajaa vastaan. Kahden ottelun jälkeen herääkin kysymys siitä, onko VPS:n pelitapa liian kunnianhimoinen käytössä olevalle materiaalille? Omaan peli-ideologiaan uskominen on arvostettava teko, mutta olisiko VPS parempi joukkue, jos se luopuisi edes hetkellisesti pakkomielteisestä tarpeestaan pitää palloa hallussa lyhyiden syöttöjen avulla?
1. Veikkausliigan otteluohjelma
Jokaisen uusi jalkapallokausi alkaa aina täydellä kierroksella. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta ilmeisesti Suomessa ei vielä ole ymmärretty edes näitä perustavanlaatuisia jalkapallon lainalaisuuksia. Rakkaassa naapurimaassamme Ruotsissa uuden Allsvenskan-kauden alkaminen on iso kansanjuhla. Kauden ensimmäiseen kotiotteluun valmistaudutaan pitkän kaavan mukaisesti, liput ostetaan hyvissä ajoin ennakkoon ja katsomot ovat poikkeuksetta likimain täysiä. Suomessa kausi kuitenkin potkaistiin puolihiljaisuudessa käyntiin kahden ottelun myötä ja tällä hetkellä osa joukkueista on pelannut kaksi ottelua ja osa ei vielä ensimmäistäkään.
Liigan otteluohjelman laatijat selittelevät kauden alun sekaisuutta olosuhteilla, otteluruuhkalla ja monilla muilla meriselityksillä, jotka ovat pelkkiä tekosyitä. Veikkausliigassa on riittävä määrä seuroja, jotka olisivat voineet isännöidä kauden avausottelua kotikentällään, mutta ilmeisesti heille kotiottelun antaminen ensimmäiselle kierrokselle on täysin mahdoton toteutettava, joten liigatoimisto on tyytynyt nykyisen tapaiseen sillisalaattiin, joka ei tunnu palvelevan oikein ketään. Tulevaisuutta ajatellen otteluohjelman laatijat toivottavasti ottavat tästä kaudesta opikseen ja jatkossa kausi alkaa ja loppuu täyteen liigakierrokseen. Ilmastolle ja säälle me emme voi mitään, mutta jokaisella liigapaikkakunnalla on mitat täyttävä varastadion, jolla pystytään tarvittaessa pelaamaan myös liigaotteluita.
Atom Tanaka oli kauden avausottelussa VPS:ää vastaan huikaisevan hyvä. Kuva: AOP
Topit
3. IFK Mariehamn
Puolustavaa mestaria povattiin kaudenalusspekulaatioissa ylempään keskikastiin, kaiken mennessä nappiin jopa mitalikamppailuun. Kauden alku oli kuitenkin kaikkea muuta kuin ihanteellinen, sillä avausottelussa Maarianhaminaan matkannut sarjanousija JJK onnistui menemään 2–0-vierasjohtoon ja kotijoukkue-MIFK:n peli näytti kaikkea muuta kuin vakuuttavalta. Valkopaidat näyttivät kuitenkin vahvaa henkistä selkärankaa kääntämällä ottelun itselleen. Loppulukemat 5–2 ehkä hieman imartelevat IFK:ta, mutta paremmasta joukkueesta ei jäänyt epäselvyyttä.
JJK ei ole se paras mahdollinen mittari, mutta kahden maalin takaa-ajoaseman kääntäminen voitoksi on aina kova juttu, oli vastassa mikä tahansa joukkue. Viisi maalia oli samalla myös iso näyttö joukkueen hyökkäyspelaamisesta, mitä pidettiin ennen kauden alkua saarelaisten akileen kantapäänä. Uusi hankinta Robbin Sellin oli odotetun hyvä ja myös maalinteossa kertaalleen onnistunut Aleksei Kangaskolkka näytti olevan liikenteessä varsin kevyellä jalalla. IFK:n todellisesta iskukyvystä saadaan parempi kuva viikon päästä pelattavassa kotiottelussa, jossa vastaan asettuu vakuuttavasti kautensa aloittanut HJK.
2. Billy Ions
SJK jäi kauden avausottelussa 1–1-kotitasapeliin Lahden kanssa, mutta kauden toisessa ottelussa seinäjokiset ottivat suvereenin 3–1-voiton rakkaasta paikallisvastustajasta VPS:stä. Kautta alustavassa arviossa sijoitimme Billy Ionsin liigakauden kolmanneksi parhaaksi ulkomaalaispelaajaksi ja alkukauden otteiden perusteella emme olleet väärässä. Ions on iskenyt jo kolme maalia ja hän onkin ollut ylivoimaisesti paras ja tärkein pelimies Sixten Boströmin valmentamassa joukkueessa.
Ions on jo ehtinyt näyttää monipuolisuutensa tämän kauden kahdessa ensimmäisessä ottelussa. Lahtea vastaan Ions aloitti 4–2–3–1-formaation yksinäisenä kärkenä, mutta VPS:ää vastaan SJK pelasi kolmen topparin alakerrassa ja Ions esiintyi vapaassa roolissa keskikentän keskustassa. Britti on äärimmäisen monipuolinen pelaaja, joka menee hieman hukkaan yksinäisen kärjen roolissa, joten hänet tultaneen jatkossa näkemään ennemmin joko keskikentän keskustassa tai jommassa kummassa laidassa. Ions on alati vaarallinen pelaaja ja Sixten Boströmillä on helppo työ rakentaa vaarallinen hyökkäys brittipelaajan vahvuuksien ympärille.
1) Atomu Tanaka
Kaikkien rakastama sympaattinen Atomu Tanaka oli meidän listallamme Veikkausliigan paras ulkomaalaisvahvistus ja monen mielestä pitkälti yli 200 ottelua Japanin pääsarjassa pelannut hyökkäävä keskikenttäpelaaja on koko sarjan paras yksittäinen pelimies. Ionsin tapaan myös Tanaka on hyvin monipuolinen pelaaja, joka pystyy pelaamaan monessa eri roolissa. Kauden avausottelussa VPS:ää vastaan japanilainen pelasi vedettynä kärkenä Mika Lehkosuon vahvasti perinteistä 4–4–2-muotoa muistuttaneessa peliformaatiossa.
HJK teki viisi maalia, joista kaksi syntyivät Tanakan nappulakengistä. Tämän lisäksi hän oli rakentelemassa HJK:n kahta maalia, joten miehen iltapuhdetta voidaan pitää onnistuneena. Pienikokoinen Tanaka on pelikovuudeltaan täysin suvereeni pelaaja kotimaan pääsarjaan ja hän voittaa hämmentävän kovalla prosentilla kaksinkamppailuja niin maassa kuin ilmassa. Tanakan suurin heikkous on se, että hän on aivan liian tärkeä pelaaja HJK:lle, sillä helsinkiläisseuralla ei ole japanilaistaiturille mitat täyttävää korvaajaa. Jos Tanaka pysyy koko kauden ehjänä, on HJK erittäin vaikeasti voitettavissa oleva joukkue.
Kansikuva: Matti Raivio / All Over Press