Susijengi taisteli kunniakkaasti Ranskan Montpellierissä ja Lillessä. EM-kisat antavat ymmärtää, että tulevaisuus on susilauman osalta suurimmaksi osin valoisa. Seuraavia suuria kysymysmerkkejä ovat, mistä Suomi saisi mörköjä, ja kuinka fanikulttuuri tuodaan maajoukkuereissuilta kotimaan korishalleihin?
”Aina Susijengin tukena”
Miehen selässä lukee ”Susijengi”. Tekstin alla on numero 6 ja kirjaimet ”th”. Kuudes. Hän ei ole yksin. Identtisiä paitoja, joiden etupuolta koristaa sana ”Finland” ja hieman venähtäneen näköinen sudenpää, alkaa näkyä sadoittain joka puolella puistoa. Näkymä on hieman absurdi, ja paikalliset ovat syystäkin ymmällään. Eihän tällaista suomalaisten määrää pitäisi olla kuin korkeintaan Tampereella.
La Place De La Comedien ytimessä sijaitseva koripallon EM-kisojen Fan Zone alkaa täyttyä. DJ ottaa lavan haltuun. Ylen urheilutoimittaja Antti–Jussi Sipilä kutsuu maajoukkueen pelaajat lavalle yksi kerrallaan. Kaksituhatta suomalaista huutavat pelaajien nimiä. ”Koivisto”, ”Huff”, ”Salin”, ”Wilson”! Ja viimeisenä, mutta ei rahtuakaan vähäisimpänä: ”Koponen”!
Kuudes pelaaja oli paikalla Välimeren rannalla sijaitsevan Héraultin departementin pääkaupungin ytimessä maanantaina 7. syyskuuta kuluvaa vuotta. Suomen koripallomaajoukke kaatoi moottorinsa Petteri Koposen viime sekuntien korilla Venäjän vain paria tuntia aikaisemmin.
Pelaajien ja fanien tapaaminen järjestettiin jo kolmansissa arvokisoissa peräkkäin, mutta ennen Koperin alkulohkoa Slovenian EM-kisoissa, ei voitu juuri puhua maajoukkueen fanikulttuurista. Koperissa oli paikalla 2000 fania, Bilbaon MM-alkulohkossa huikeat 10.000 ja Montpellierissä 4000. Jos fanikulttuuri on mennyt räjähtämällä eteenpäin, sitä on tehnyt myös Suomen koripallomaajoukkue.
Ei mikään hukkareissu
Susijengin arvosana Ranskassa pelatuista EM-kisoista on erittäin hyvä, siitä huolimatta, että kisoissa ei päästy samaan sijoitukseen kun kahtena edellisenä kertana. Ranskassa ei tosin pelattu jatkolohkoa, vaan turnaus jatkui heti alkulohkon jälkeen pudotuspelillä. Lisäksi vastustaja oli MM-kisojen hopeamitalisti Serbia. Serbia-kortilla ei tosin pitäisi keulia liikaa, sillä Suomi pysyi pelissä hyvin mukana, kunnes Koposen loukkaantuminen ja Jamar Wilsonin käsikivut alkoivat olla liikaa. Lisäksi Serbia sai heittopelinsä uskomattomaan vireeseen.
Kaikista takaiskuista huolimatta, Suomen Sasu Salin heitti ottelussa oman maajoukkueen piste-ennätyksensä (26). Lisäksi Salin raapi ottelussa neljä levypalloa, joka oli täysin sama summa kuin Serbian ”Stan Saanelaksi ja ”möröksi” nimetyllä Miroslav Raduljicalla. 94-81 -lopputulos ei kerro täysin koko totuutta, joka on se, että susi on kasvanut isoksi ja nälkäiseksi.
Lisätodisteeksi kelpaa hallitsevan Euroopan mestarin Ranskan vieminen jatkoajalle kotikisoissaan. Muutaman pienen yksityiskohdan muuttamisella Suomi olisi voittanut. Täpärästi, mutta silti. Ja se olisi ollut jo suurempi urheilusaavutus kuin mikään viime vuosien voitto (tai tasapeli) missään lajissa.
Jammu tuli taloon
Jamar ”Jammu” Wilson pelasi itsensä suomalaisten sydämiin Ranskassa. (All Over Press)
Hanno Möttölän ja Teemu Rannikon puutetta Susijengistä jaksettiin puida useampaan kertaan ennen EM-kisoja. Joissain lähteissä Petteri Koposen pään kestävyyttä pohdittiin riittämättömäksi ja Susijengin pelityyliä ennalta-arvattavaksi. Totta on, että maajoukkueemme painii isompien miesten keskellä niillä vahvuuksilla, joita sillä on. Sivurajapuolustus. Kaukoheittopeli. Ranskan maalle Suomella oli tosin yksi uusi jekku: Bronxin taskuraketti Jamar Wilson. ”Jammun” viimeistelytarkkuus on aivan mieletön. Wilson oli elintärkeä lisä Susijengille etenkin hyökkäyspäässä, mutta ei jäänyt täysin jalkoihin myöskään puolustuksessa. Tasoaan Ranskassa paransivat erityisesti Matti Nuutinen ja Erik Murphy, joiden viimeistelyprosentit nousivat kohisten.
Henrik Dettmannin visio siitä, että kaikki maajoukkueen pelaajat tulisivat kansainvälisistä sarjoista ei ole enää kaukana. Hieman ennen kisoja vahvistettiin Nuutisen siirtyminen Joensuun Katajasta Kreikan pääsarjaan Arkadikos BC:hen, ja kisojen jälkeen varmistui Gerald Lee Jr:n siirtyminen Romanian liigan lisäksi Eurocupia pelaavan Steaua Bukarestin riveihin Espanjan Murciasta. Suomen seuraava NBA-pelaaja antaa vielä odottaa itseään, mutta maajoukkueen ja pelaajan kehityksen kannalta on toki aina tärkeämpää kuulua avausviisikkoon Euroopassa, kuin raapia pieniä minuutteja rapakon takana.
Susijengi ratsastaa kuutamoon
Susijengin tulevaisuus on valoisa, jos suuntaa katseensa juniorimaajoukkueiden suuntaan. Pohjolasta on noussut otsikoihin jo seuraavia tulevaisuuden nimiä. Lauri Markkanen, Alexander Madsen, Tuomas Hirvonen, Carl Lindblom. Listaan kuuluu myös EM-kisoissakin esiintynyt, mutta todella vähän peluutettu Joonas Caven. Lisäksi eräät Murphyn veljeksen Alex ja Tomas tekevät tuloaan Susijengin rosteriin. Mikäli he pääsevät tutustumaan Suomen pelityyliin tarpeeksi nuorten maajoukkueissa, ovat he kenties jopa ”Susi-Erkkiä” paremmassa iskussa ottaessaan paikat miesten edustusjoukkueessa.
Tulevaisuudessa ongelmaksi saattaa muodostua, huolimatta Susijengin pelityylistä, isojen miesten puute. Suomalaiset geenit eivät juuri körmyjä tuota, ja Serbian Raduljica ja Puolan Marcin Gortat antoivat tärkeät opetukset siitä, että tarpeeksi isoa miestä vastaan ei tuplaus tai triplauskaan aina auta. Mörköä tarvittaisiin ennen kaikkea puolustukseen, sillä susi-style:n hyökkäyksessä pallon jakoa korin alle tapahtuu harvoin. Pohdittavaa on myös suomalaisten sentterien esiinmarssissa. Korisliigassa keskustaa miehittää lähes poikkeuksetta ulkomaalaisvahvistus, mikä tekee hallaa suomalaissentterien kehitykselle.
Katsomosta katsomoon
Toinen dilemma on fanikulttuurin siirtäminen ulkomaanreissuilta koti-Suomeen. MM-kisojen jälkeen mainostettu korisbuumi ei ainakaan viime kaudella näkynyt massiivisesti Korisliigan lehtereillä. Eräs kaupan alan yritys onnistui brändäämään tuotemerkkinsä erinomaisesti ja hyvin ajoitettuna ennen koriskisoja. Kuinka Korisliiga-seurat onnistuisivat samassa niin, että työ näkyisi yleisömäärien merkittävänä kasvuna?
Susijengiä matkusti kannustamaan Montpellieriin noin 4000 koripallofania. (All Over Press)
Markkinointipuolella riittää siis yhä puuhaa, mutta tasollisesti Korisliigalla ei ole enää mitään hävettävää. Taso on kaventunut viime kausina Euroopan kärjestä. Sitä paitsi EM-kisoissa lajin huippuja vastaan painineet maajoukkueen Korisliiga-pelaajat (Tuukka Kotti, Ville Kaunisto, Mikko Koivisto) pystyvät levittämään joukkueissaan oppia siitä, miten kova taso Euroopassa on, puhumattakaan koko maailman parhaimmistosta.
Kliseinen sanonta: ”eteenpäin on menty” pitää Susijengin osalta hyvin paikkansa. Seuraavana haasteena ovat mahdollisuus kotikisoihin yhtenä isäntämaana vuonna 2017 ja Kiinan MM-kisat vuodelle 2019. Vaikka osa Susijengistä vanhenee, korvaajia tulee tilalle. Mikäli olosuhteet pelaajien kehitykselle paranevat entisestään lähivuosina, voidaan pian alkaa puhumaan vakavasti EM-mitalien jahtaamisesta. Suden aika on lähellä. Kenties lähempänä kuin yksikään koripalloniilo uskaltaa villeimmissä unissakaan haaveilla.
Kooste Susijengin EM-taipaleesta YLE TV2:lla lauantaina 19.9. kello 15.25. Koripallon EM-pronssiottelu Viasat Sport Finlandilla sunnuntaina 20.9. kello 14.55. EM-finaali sunnuntaina 20.9. Yle TV2:lla kello 19.10 alkaen ja Viasat Sport-kanavalla kello 19.50.