Susijengille kova, muttei mahdoton lohko – toinen sija täysin otettavissa

Maanantaina arvottiin ensi kesän koripallon EM-kisojen alkulohkot. Susijengin arpaonni oli kohtalainen, mutta ei missään nimessä loistava.

Jo ennakkoon oli selvää, että hallitseva Euroopan mestari ja MM-kolmonen Ranska on Suomen kanssa samassa lohkossa. Isäntämaa onkin selkeä ykkössuosikki lohkossa. Etenkin, kun tähtipelaaja Tony Parker on ilmaissut kiinnostuksensa tulla mukaan ja jos Joakim Noah päättää liittyä myös joukkueeseen, on Ranska jopa suurin voittajaehdokas.

Muuten lohko onkin äärimmäisen tasainen. Puola, Israel, Bosnia-Hertsegovina ja Venäjä täydentävät Susijengin lohkon. Erityisesti Venäjän tulo samaan lohkoon oli epäonnista, sillä se nousi viimeisestä korista joissa vaihtoehtoina olivat Hollanti tai Islanti, jotka ovat molemmat selkeästi heikompia vastustajia.

Vastustajat

Ranskan takana käydään tiukkaa taistelua kakkospaikasta ja siihen on Suomellakin oma sanansa sanottavana, sillä toinen sija lohkossa on täysin otettavissa. Vaikka Venäjä on kova ja pelottava, niin sen pelaaminen on ollut pahasti hakoteillä parin viime vuoden aikana. Vuoden 2013 EM-kisojen fiaskoa seurasi vaikea karsinta, josta se kuitenkin kykeni selvittämään tiensä mukaan. Maan koripalloliiton sisäiset ristiriidat ovat heijastuneet myös kentälle, mutta samanaikaisesti se haluaa puhdistaa mainettaan ja palata maanosan huipulle. Viime EM-kisoissa Venäjä kärsi useista kieltäytymisistä, mutta revanssihenki elää pelaajistossa vahvana. Slovenian kisoissa Venäjä kärsi pahasta sentteriongelmasta ja muun muassa Timofei Mozgov puuttui riveistä. Jos hän on Aleksei Shvedin ohella edustamassa Venäjää, on joukkueen iskukyky kova.

Myös muilla mailla riittää pohdittavaa pelaajiston suhteen ja siinä ketä he saavat mukaansa. Puola selvitti tiensä kisoihin ilman Marcin Gortatia, kun hän neuvotteli kesän aikana uudesta NBA-sopimuksesta. Nyt hänellä monivuotinen sopimus taskussaan Washingtonin kanssa ja hänet saatetaan nähdä jälleen Puolan riveissä. Hän tuo valtavan pelotteen Puolan korin alle ja vaikka Suomi pari vuotta sitten EM-karsinnoissa Puolan kurittikin, on joukkue ottanut askeleita eteenpäin. Gortatin (211cm/109kg) sekä niin ikään NBA-kokemusta omaavan Maciej Lampen (211cm/125kg) koot tuovat Suomelle ongelmia.

Bosnia-Hertsegovina toivoo saavansa Brooklyn Netsin Mirza Teletovicin mukaan peleihin. Menneissä karsinnoissa Teletovic heitti 24,3 pisteen keskiarvolla ja on todellinen huippuluokan pelote ja Euroopan huippupelaajia. Israel on pienoinen kummajainen, sillä maan sarjasta nousee huippukovia joukkueita ja pelaajia, mutta samanaikaisesti maajoukkueen menestys on jäänyt vähäiseksi. Se eteni EM-kisoista jatkoon viimeksi vuonna 2007. Israel ei ole kovin nuori joukkue, mutta erityisen kokenut, sillä pelaajat ovat pelanneet koko uransa kovia europelejä. Omri Casspi on joukkueen NBA-tähti, mutta Lior Eliyahu ja hieman huvittavan, mutta äärimmäisen tehokkaan floaterin omaava Yotam Halperin ovat joukkueen Euroopassa pelaavat tähdet.

Susijengin tilanne

Susijengillä on pienoinen sukupolvenvaihdos menossa, kun Hanno Möttölä ja Kimmo Muurinen päättivät uransa viime kisoihin. Viime kisoissa nähtiin uutta verta jo Erik Murphyn muodossa, eikä olisi mahdotonta, että hänen pikkuveljensä Alex nousisi mukaan vähintään maajoukkuerinkiin.

NBA-konkari Drew Gooden ilmoitti ennen MM-kisoja olevansa kiinnostunut edustamaan Suomea ja vierailevansa myös joukkueen luona Espanjassa. Goodenia ei kuitenkaan Espanjassa näkynyt, mutta saa nähdä herääkö hänen kiinnostuksensa jälleen arvokisojen lähestyessä. Yksi mielenkiintoinen villikortti voisi olla Jamar Wilson, jolla on tiettävästi Suomen kansalaisuushakemus jo vetämässä.

Suomalaisen naisen kanssa naimisissa oleva Wilson edusti Honkaa kaudella 2010-11 ja on sen jälkeen pelannut Australiassa. 30-vuotias takamies kävi jo viime kesänä hieman harjoittelemassa Susijengin kanssa ja voisi olla mielenkiintoinen lisä Suomen maajoukkueeseen ja toisi leveyttä takamiesosastolle.

MM-kisajoukkueeseen nousseet Matti Nuutinen ja Antero Lehto ovat varmasti korkealla päävalmentaja Henrik Dettmannin papereissa myös ensi vuonna, sillä Lehdon kotimaiset haastajat Antto Nikkarinen ja Roope Ahonen eivät ole nousseet odotetulle tasolle tällä kaudella. Muista kotimaisista luottopelaajista Tuukka Kotti on palannut vastikään pelikuntoon. Bisons-pelaajat tulevat tämän kauden aikana urakoimaan, joka saattaa näkyä etenkin maajoukkueleirityksen alkuvaiheessa, mutta toisaalta he pääsevät pelaamaan huippuja vastaan VTB-liigassa ja siitä on pakko tarttua jotain hihaan.

Ulkomailla pelaavien suomalaisten tilanne näyttää vähintäänkin kohtuulliselta. Petteri Koponen pelaa jälleen vahvaa kautta Himkissä ja muutenkin pelaajilla on menossa hyvät kaudet. Sasu Salin, Mikko Koivisto, Shawn Huff, Gerald Lee junior ja Samuel Haanpää lukeutuvat kaikki omien seurojensa luottomiehiin ja pelaavat korkealla tasolla viikosta toiseen. Salinia, Koivistoa ja Leeta ovat vaivanneet vain pienet loukkaantumiset, joten toivotaan terveyttä ensi kesäksi, sillä yhdenkin avainpelaajan puuttuminen syö Suomen menestysmahdollisuuksia roimasti.

Suomen mahdollisuudet

Kuten alussa todettiin, Suomelle on kaikki mahdollisuudet lohkossa toiseksi. Se vaatii kuitenkin viittä vahvaa ja ehjää peliä eikä kompasteluihin ole varaa. MM-kisoissa Suomi pelasi yhden ehjän ottelun, kun se voitti Ukrainan, mutta muuten se ei yltänyt tasolleen koko ottelun ajaksi ja se maksoi jatkopaikan. Nytkään ei ole varaa otteen herpaantua.

Suomelle ei käynyt kova arpaonni ainoastaan oman lohkonsa suhteen, sillä jos ja kun Susijengi selvittää tiensä jatkoon, kohtaa se jatkokierroksen ottelussa B-lohkon joukkueen. B-lohkosta muodostui todellinen kuolemanlohko jossa pelaavat Espanja, Serbia, Italia, Turkki, Saksa ja Islanti. Lohkossa on viisi kivenkovaa joukkuetta ja Suomen mahdollisuudet edetä kahdeksan parhaan joukkoon ovat ennakkoon hankalat, mutta kakkossija alkulohkossa antaisi teoriassa hieman heikomman vastuksen toisesta lohkosta.

Näyttäisi taas siltä, että korisfaneille on luvassa paljon kynsienpureskelua, sydämentykytyksiä, tuskaa, ahdistusta, riemua ja iloa. Mikä tunne näista on päällimmäisenä, selviää 10.9.2015, kun Suomen viimeinen alkulohkon peli on pelattu.