Jokereiden KHL taipaleen historialliset kaksi ensimmäistä playoff-kotiottelua on nyt pelattuna. Tiivistahtisten playoffien välipäivänä on hyvä hetki pysähtyä hetkeksi miettimään mitä noista kahdesta ottelusta jäi päällimmäisenä mieleen ja missä mennään.
Joukkueen otteet
Joukkueen peliä miettiessä ensimmäisestä ottelusta tulee mieleen sana työtapaturma. Jokerit oli alusta loppuun selkeästi parempi joukkue ja hallitsi peliä lähes täysin. Katsomossa kerkesi itsekkin jo ottelun lopussa ennen Minskin tasoitusta ajatella, että tää homma on selvä. Lähinnä tuli jännitettyä tulosvetojen takia, että tekeekö Jokerit vielä tyhjiin yhden vaiko ei. Niin vain kuitenkin monen sattuman kautta vierasjoukkue ensin tasoitti pelin ajassa 58:33 ja lopulta poistui täysin Jokereiden hallitsemasta jatkoerästä yhtä voittoa rikkaampana. Lopputulos siis kirvelevästi jatkoerässä Minskille 3-2. Hallilta kotiin poistuttiin leuka rinnassa ja valtavan vitutuksen kera. Äkkiä kuitenkin tappio pois mielestä ja innolla odottamaan seuraavan päivän koitosta.
Toisessa ottelussa Jokerit ei sitten jättänyt tuloksen valossa mitään sattuman varaan vaan otti selkeän 4-1 voiton. Lukemista huolimatta ensimmäisessä ottelussa Jokerit oli selkeästi enemmän niskanpäällä kuin tässä toisessa. Toisessa ottelussa Minsk oli kaikin puolin paljon paremmin pelissä mukana. Äkkiseltään voisi jopa hieman kärjistäen sanoa, että kummastakin ottelusta huonommin pelannut joukkue poistui voittajana kaukalosta.
Ensimmäisessä kahdessa ottelussa tehopisteille pääsi onneksi jokainen kenttä. Pistetilin otteluissa onnistui avaamaan peräti 11 pelaajaa. Hyvä homma, että onnistumisia tulee heti alkuun laajalle rintamalle ja monelle miehelle. Niin vain kuitenkin pisteitä laskiessa huomaa, että jälleen kerran Lokomo on rohmunnut suurimman osan tehden kahteen ensimmäiseen otteluun asialliset 2+3 tehot. Tärkeä homma oli myös, että Steve Moses sai maalihanat auki jo toisessa playoff-ottelussa. Joukkueen paras pistemies kahden ensimmäisen ottelun jälkeen on Petr Koukal tehopisteillä 1+1. Myös Linus Omark on kahden tehopisteen mies saaden taitavilla syötöillään kasaan tehot 0+2.
Maalilla kahdessa ensimmäisessä ottelussa oli Henrik Karlsson. Matsien jälkeen torjuntaprosentti näyttää lukemaa 92,7% ja päästetyt maalit ottelua kohden on asiallisissa 1,81 lukemissa. Vaikka Karlsson oli vakuuttava kahdessa ensimmäisessä ottelussa niin uskon, että myös Riku Helenius tullaan näkemään tämän sarjan tulevissa otteluissa tolppien välissä. Täytyy muistaa, että Helenius pelasi runkosarjan lopussa pelaamissaan otteluissa todella vakuuttavasti ja kovalla torjuntaprosentilla.
Joukkue rikkoi käsittääkseni jo yhden KHL:n ennätyksen. Voitto Minskistä toisessa playoff-ottelussa tarkoitti sitä, että Jokereista tuli KHL:n historian ensimmäinen joukkue joka on kyennyt tulokaskaudellaan voittamaan playoff-ottelun.
Katsojamäärät
Pidin ennakkoon täysin itsestään selvänä, että molemmat kotiottelut tulevat olemaan jo hyvissä ajoin loppuunmyytyjä. Koko kauden ajan Jokereiden pelit on kiinnostanut katsojia niin paljon ja nyt oli kuitenkin ennakkoon odotettavissa kauden parhaita pelejä. Tarjolla playoff-avauksena viikonloppumatsit, joihin on helppo ihmisten tulla vähän kauempaakin ja lippujen hinnatkin oli pidetty erittäin inhimillisinä.
Kyllä tuli yllätyksenä ja suorastaan pettymyksenä, kun alkoi selvitä ettei halli tule olemaan kummassakaan ottelussa likimainkaan loppuunmyyty. Ensimmäisessä ottelussa hallin käytävällä kuulin henkilökunnalta, että paikalle tulee ainoastaan reilut 10 000 katsojaa, kyllä ihmetytti. Onneksi sentään lopulta otteluun tuli ”kohtalaiset” 11 728 katsojaa ja toiseenkin sinänsä komeat 12 661 katsojaa. Onhan ne kovia määriä, mutta kyllä runkosarjan katsojamäärät huomioiden näiden otteluiden olisi vaan pitänyt olla ehdottomasti loppuunmyytyjä. Toki täytyy muistaa, että nuo edellämainitut katsojamäärät suomalaisessa seurajoukkueen ottelussa on todella kovia lukuja.
Jos jotain oikein positiivista täytyy kaivaa näiden kahden playoff-ottelun katsojamääristä, niin niiden jälkeen kaikkien 32 kotiottelun kävijämäärä on yhteenlaskettuna nyt 352 361 katsojaa. Tästä näppärällä jakolaskulla päästään ottelukohtaisessa kävijämääräkeskiarvossa lukemaan 11 011 joka ylittää niukin naukin ennen kauden alkua asetetun 11 000 kävijän keskiarvotavoitteen. Vahvasti näyttää siis siltä, että Jokerit pääsee kuitenkin tuohon asetettuun tavoitteeseen jos ajatellaan kautta kokonaisuutena.
Yksi todella positiivinen asia mikä jäi vahvasti mieleen perjantain ottelusta oli, kun toimitusjohtaja Jukka Kohonen piti ennen ottelua puheen. Puheessa mainittiin monia hienoja asioita ja kiiteltiin niitä kenelle kiitos jo nyt upeasti sujuneesta kaudesta kuuluu. Päällimmäisenä ja hienoimpana asiana jäi kuitenkin mieleen lopussa kerrottu uutinen ensikauden lippujen hinnoista. Moni voisi olettaa, että hyvin sujuneen tulokaskauden jälkeen nostetaan lippujen hintoja. Helppo nostaa nyt, kun ollaan tehty sarja tutuksi ihmisille myymällä niille kauden verran halpoja matsilippuja. Päinvastoin, herra Kohonen ilmoittikin ilouutisen. ”Jokerit tulee ensi kaudeksi tiputtamaan lippujen hintoja entisestään”. Tämä jos mikä oli loistava uutinen ensi kauden ja etenkin katsojamäärien kannalta.
Hallin tunnelma
Jos edellisessä kirjoituksessani hieman kritisoin Eteläpäädyn kauden aikaista katsomotoimintaa ja yhtenäisyyttä niin nyt täytyy kyllä ottaa vähän takaisin ja antaa isosti plussaa. Pääty laittoi playoffsarjan käyntiin todella komealla, isolla, paljon vapaaehtoistyötä ja aikaa vaatineella tifolla. Kummassakin ottelussa eteläpääty oli aivan täynnä ihmisiä joista suurin osa kannusti todella tyylikkäästi läpi otteluiden. Ehdottomasti kauden parasta meininkiä tähän mennessä tärkeimmissä otteluissa. Meno näytti todella hyvältä ja muutkin katsomonosat tuntui lähtevän ainakin taputuksin mukaan meininkiin. Oli todella ilo katsella sivusta sitä hyvää meininkiä.
Jos oli Eteläpäädyltä kauden parasta kannatusta katsomossa niin samaa täytyy kyllä sanoa koko hallin katsojista. Etenkin perjantain ottelussa oli paikoitellen todella hyvää meininkiä. Harvoin näkee Suomessa, että katsojat pysyy noin hyvin mukana hallin tunnelmassa koko ottelun ajan. Tauoillakin ihmiset piti komeasti tunnelmaa yllä katsomossa taputtaen, läpsyttäen ja innokkaimmat jopa tanssien musiikin tahdissa. Perjantain jälkeen oletin lauantaipeliin tulevan vielä parempaa tunnelmaa katsomoon, mutta jostain syystä lauantaina ei mielestäni ainakaan normikatsojien keskuudessa päästy ihan samaan karnevaalitunnelmaan kuin perjantaina. Eteläpäädyssä oli kyllä samanlainen karnevaalimeininki mitä oli ensimmäisessäkin ottelussa. Toki meininki lauantainakin oli hyvä ja katsojia paljon, mutta perjantain jälkeen odotukset oli kyllä todella korkealla. Lauantain matsia odotti täysin malttamattomana jo aamusta asti, että pääsee katsomaan huippukiekkoa täyteen ja hyvätunnelmaiseen halliin.
Perjantain ottelun jälkeen hallin hyvää meininkiä miettiessä ja fiilistellessä tuli väkisinkin mieleen ajatuksia tulevasta. Millainen tunnelma mahtaakaan olla, kun pelataan yksi tai vaikka kaksi kautta lisää laadukasta kiekkoa KHL:ssä ja katsojamäärät kasvaa entisestään ja vakiintuu toivottavasti Suomen mittapuulla koviin lukemiin. Perjantaiseen tunnelmaan vielä katsojille muutama pykälä aktiivisuutta ja rohkeutta lisää niin saatetaan jonain päivänä päästä jopa tilanteeseen, että lähes koko halli kannustaisi kotijoukkuetta muutenkin kuin satunnaisesti taputtamalla.
Lätkää vai seurustelua?
Yhden ikävän asian huomasin taas matseissa katsojia ja niiden touhuja seuratessani. Ihmisillä on valtava kiire kaikkialle muualle paitsi katsomaan peliä. Katsomosta on kyllä kiire pois jo viimeistään paria minuuttia ennen erien loppua, jotta kerkiää varmasti kaljalle. Todella monelle itse ottelua tärkeämpää onkin istua jossain hallin kuppilassa tuttujen kanssa kaljaa kitaten ja juttua vääntäen. Hienoa, että hallilla käy mahdollisimman paljon maksavia asiakkaita enkä halua missään nimessä ketään häätää, mutta eikö tuota samaa voisi tehdä jossain muuallakin?
Uhrasin ensimmäisen matsin yhdestä erästä pari minuuttia omaa katseluaikaa ja kiersin puolijuoksulla mielenkiinnosta hallin käytävät ottelun aikana läpi nähdäkseni mitä siellä tapahtuu ja paljonko siellä on porukkaa. Yllätyin suuresti kuinka paljon käytävillä ja ravintoloissa istuu pelin aikana ihmisiä seurustelemassa ja mukia nostamassa. Todella paljon näkyi ihan viimisen päälle kotijoukkueen fanikamoissakin porukkaa käytävillä hengailemassa ja märkää kiskomassa. Onko tosiaan niin, ettei sitä lyhyttä erän aikaa edes voida olla katsomossa omien otteita seuraamassa ja ehkä jopa pikkaisen kannustamassa?
Itselle se kentällä tapahtuva on niin tärkeää, että ehkä mulla on sitten jopa hieman vääristynyt kuva siitä mitä hallilla tulee tehdä ja miten siellä tulee toimia. Kyllä mäkin välillä myöhästyn erän alusta ja se ärsyttää joka kerta ihan suunnattomasti, mutta taatusti en myöhästy jokaisen matsin jokaisen erän alusta. Myöskään en varmuudella pakene joka kerta erien lopulla katsomosta kaksi minuuttia ennen loppua. Ymmärrän kyllä toisaalta, että monelle sitä ottelua tärkeämpää on ihmisten näkeminen ja sosiaalinen kanssakäyminen. Kyllähän moni yrityskin tuo varmasti asiakkaitaan hallille tapaamiseen eikä silloin tärkeintä ole se mitä siellä jäällä tapahtuu. Hallilla käydään monesta syystä ja jos katsojia on 13 000 niin siinä porukassa meitä on moneen junaan joten kai se on vaan koitettava ymmärtää.
Tärkeintä lienee kuitenkin se, että Jokerit saa ottelusta toiseen hallin myytyä mahdollisimman täyteen. Itse vaan ajattelen niin, että ottelun tunnelman kannalta olisi paras ratkaisu jos jokainen otteluun tullut olisi edes siellä katsomossa sitä itse ottelua katsomassa. Kärjistäen tätä voisi verrata siihen, että ostat leffaliput kaveriporukalle ja leffasta puolet istutte salin ulkopuolella jutustelemassa ja siideriä juomassa.
Hyvänä esimerkkinä ihmisten kiireestä toimii myös ensimmäinen ottelu joka venyi jatkoerään. Ennen jatkoerän alkua hallilta oli lähtenyt jo kokonaan pois todella paljon ihmisiä. Jatkoerän alkaessa huomasi katsomoita katsellessa, että katsojia puuttui todella paljon. Osasyynä tähän toiminee se perinteinen ”2-4 minuuttia ennen ottelun loppua puolijuoksulla hallilta ulos, että kerkiää ennen ruuhkia pois parkkihallista”. Minskin tasoitus tuli ajassa 58:33 joten moni oli jo lähtenyt pois, koska Jokerithan oli jo monen mielestä ottelun voittanut.
Kohti Minskiä
Seuraavaksi siirrytään Dinamon kotikentälle Minskiin pelaamaan sarjan kaksi seuraavaa ottelua. Ensimmäinen ottelu pelataan tänään maanantaina ja toinen heti perään tiistaina. Kova on tahti, mutta sitä se on tasapuolisesti molemmille. Mitä pidemmälle sarja etenee niin uskon tiukan tahdin kääntyvän lopulta Jokereiden eduksi. Vaikka ottelusarja on Minskiin lähdettäessä tasalukemissa, en ole kovin huolissani etteikö Jokerit vierasreissusta voisi kaksi voittoa rikkaampana Helsinkiin palata. Toki se vaatii täydellistä onnistumista ja Jokereiden loistavaa peliä. Jokerit on tällä hetkellä mielestäni kokonaisuutta ajatellen kentällä selkeästi parempi joukkue oikeastaan kaikilla mittareilla. Sama näkyy kahden ensimmäisen ottelun tilastojakin vähän tarkemmin tutkiessa. Maalisuhde kahden ensimmäisen jälkeen on Jokereille 6-4, laukaukset 80-55 ja aloitukset 72-48. Yleensä tällaiset tiukat ja vähämaaliset playoff-ottelut ratkeaa erikoistilainteissa jommallekummalle. Sarjassa on kuitenkin nähty vasta yksi ylivoimalla tehty maali ja siitä on vastannut Minsk. Tarkoittaa, että kummallakin joukkeella on erittäin hyvin toimiva alivoima mikä on etenkin näissä ratkaisupeleissä todella tärkeä homma. Oletettavaa onkin, että jatkossakin nähdään tasaisia ja suhteellisen vähämaalisia otteluita.
Joukkueet ovat kohdanneet aiemmin Minskissä kahdesti, voitot otteluista on tasan ja maalisuhde on niukasti Minskin eduksi 5-4. Muistellessa, että Jokerit on läpi kauden ollut koko sarjan parhaita vierasjoukkueita, niin melko hyvillä mielin voi kuitenkin odotella noita kahta seuraavaa vierasottelua. Toivon tosiaan, että Helsinkiin palatessa Jokerit johtaa sarjaa 3-1 lukemin. Silti realistisesti ajateltuna täytyy olla tyytyväinen jos joukkue onnistuu edes toisen Minskissä pelattavan ottelun voittamaan. Sillä pysytään hyvin sarjassa mukana ja sen voitossa kiinni. Ei ole meinaan puheiden perusteella tuo Minskin 15 00 katsojan hornankattila mikään ihan helpoin paikka pelata.
Muistakaahan kaikki hommata liput torstaina Helsingissä pelattavaan viidenteen otteluun. Torstai tulee äkkiä ja kohta mennään taas sarjassa eteenpäin kotiottelunkin merkeissä.