Jääkiekkoliigassa vedetään tämä viikko henkeä perinteisen Karjala-turnauksen merkeissä. Puhetta on riittänyt kaukalon ja sen ulkopuolisten tapahtumien tiimoilta. Faneille.com listaa seuraavassa syksyn suurimmat puheenaiheet, sekä jakaa kehut niille, jotka ne ansaitsevat ja risut niille, joita on syytäkin tukistaa.
Puheenaihe nro 1: Yleisömäärät
Viime kaudella Liigan yleisökeskiarvo oli 4974 katsojaa ottelua kohden. Tällä kaudella keskiarvo on 4256, eli pudotusta on yli 700 katsojaa ottelua kohden.
Osa pudotuksesta selittyy silläkin, että yksi joukkueista ja sen myötä halleistakin on vaihtunut. Jokereiden lähdettyä KHL:ään, vaihtui 13 349 katsojaa vetävä Hartwall Arena 4512 katsojan Vaasa Areenaksi. Jokerit veti viime kaudella kotiotteluihinsa keskimäärin 9252 katsojaa, Vaasan Sportin lukema on tässä vaiheessa 3513.
Jokereiden poislähdön hetkellä pelättiin myös houkuttelevan vierasjoukkueen lähtöä. Sportin vierasotteluiden katsojakeskiarvo on ollut 4451 katsojaa, kun Jokerit veti viime kaudella vierasotteluissaan katsomoihin 5225 sierainparia.
Kaikki ei kuitenkaan selity Jokereiden lähdöllä. Kiekkoa on tarjolla Suomessa tällä kaudella niin paljon (Liiga, KHL, CHL), että katsojien on yksinkertaisesti tehtävä valintoja. Lisäksi kynnystä hallille lähtöön nostaa se, että kaikki Liigan, Jokereiden ja suomalaisjoukkueiden CHL-ottelut ovat nähtävissä televisiossa jollain lailla.
Puheenaihe nro 2: Rajattomat kasvattamiset
Ensin nousi Sport, kun Liiga jäi liki housut kintuissa ihmettelemään Jokereiden lähtöä itään. Sitten nostettiin KooKoo, kunhan ensin saatiin viime kevään Mestis-mestaruuden aiheuttama huuma betonikylässä tyyntymään. Sportin nostamista onkin syytä kritisoida, mutta KooKoon nousussa Liiga toimi kerrankin johdonmukaisesti ja niin kuin se oli alunperinkin ilmoittanut. Samalla kerrottiin, että Liigaa on mahdollista kasvattaa jatkossakin.
Haittana tässä on kuitenkin se, että urheiluun kuuluva nousunhuuma on onnistuttu tappamaan täysin. Viimeksi menneen viikonlopun Hufvudstadsbladetin kolumnissaan arvostettu kiekkovaikuttaja Göran Stubb linjasi mielestään parhaan mahdollisen formaatin Liigalle: 12 joukkueen sarja ja karsinnat kevääksi. Stubb ei tuonut julki mitään uutta, vaan kirjoitus pikemminkin alleviivasi sitä, että nykyisellään Liigan johdossa tunnutaan pidettävän kiinni omista käsityksistä ja linjauksista lähinnä siksi, että ei haluta myöntää kenenkään ulkopuolisen omaavan paremman käsityksen Liigan formaatista.
Samoin alusta asti epäonnistuneena sarjavaiheena pidettyä pudotuspelien ensimmäistä kierrosta eli säälipleijareita halutaan jatkossa kasvattaa ja niihin pääsevien joukkueiden määrää lisätä. Siitä on tuleva täysi floppi, sen voi sanoa jo nyt. Jos kerran nykyisellä ottelumäärällä ei kaikkiin otteluihin riitä väkeä, miksi sitten jo nyt haaleina pidettyihin otteluihin tulisi lisää väkeä siksi, että niitä pelattaisiin jatkossa lisää?
Suurin onnistuja: KalPa
Positiivista Liigan kannalta on se, että syksyn suurin positiivinen yllätys löytyy kaukalon sisältä. Liigan hännille povattu KalPa on esittänyt koko kauden Liigan viihdyttävintä peliä. Tähän viihdyttävyyteen on lisäksi yhdistynyt tällä kaudella tuloksellisuus. Joukkue on työteliäs, taitava ja sitoutunut. Päävalmentaja Pekka Virran ajatusmaailma kiekollisesta pelistä ja virheiden hyväksymisestä on lyönyt joukkueessa läpi täysillä. KalPa on myös onnistunut nostamaan jälleen omia nuoria edustusjoukkueeseen, ja tämäkin tuo hyvää jatkumoa kuopiolaiseen kiekkotyöhön. Savolainen kiekkoyleisö tosin ei tunnu vieläkään antaneen anteeksi huonoa viime kautta, joka päättyi jopa kesken kauden käsien pystyyn nostamiseen. Liigakolmonen on vetänyt kotiotteluihinsa keskimäärin kolmanneksi vähiten väkeä ottelua kohden.
Pahin epäonnistuja: TPS
Aurajoen rannoilla piti olla kaikki hyvin. Joukkue hankki hyökkäykseen SM-liigan pistepörssin edellisellä Suomen-visiitillään voittaneen Ryan Laschin, tehokkaaksi aiemmin osoittautuneen Radek Smolenakin, koko seuran uskottavuuden palauttaakseen Petteri Nummelinin ja maalin suulle tuli maailmanmestari Teemu Lassila. Toisin on kuitenkin ollut. Joukkueen alakertaa ovat koetelleet erityisesti kiekollisten puolustajien pahat loukkaantumiset, eikä peli ole kulkenut läheskään halutulla tavalla. Päävalmentaja Kai Suikkasen asemaakin on jo eri medioiden tietojen mukaan pohdittu. TPS on maajoukkuetauolla vasta sijalla yhdeksän.
Syksyn pelaaja: Jesse Saarinen, HPK
Usein on helppoa valita kauden suurin onnistuja vilkaisemalla pelkkää pistepörssiä. Tälläkin kertaa syksyn paras pelaaja löytyy sen kärjestä, mutta sehän toisaalta on yksi hyökkääjien onnistumisen lahjomattomista mittareista. Jesse Saarinen on kuitenkin ollut kauden aikana paljon muutakin kuin pelkkä pistekone. HPK:n voittoputkessa Saarinen oli koko joukkuetta kantava voima. Teholukema on plussalla hyvin, kahdeksan pykälän verran. Ylivoimamaaleissa Saarinen on jaetulla kolmannella sijalla neljällä maalillaan. Lisäksi miehen ylivoimakaverit Eero Somervuori ja Marek Viedensky ovat tehneet ylivoimilla kolme ja kaksi maalia. Saarinen siis ”kärsii” tehotilastossa suhteellisen paljon siitä, että HPK on hänen myötävaikutuksellaan tehnyt maaleja hyvin ylivoimalla. Jos Saarinen jatkaa näitä otteita myös seuraavan kuukauden, pitäisi hänen löytyä myös Venäjän maajoukkueturnaukseen matkaavasta Leijona-joukkueesta.