Nyt kun Leijonienkin kausi on päättynyt, voidaan laittaa kiekkokausi pakettiin pohjolassa. Mitä tapahtui ja mitä jäi tapahtumatta? Ketkä menestyivät niin kotimaassa kuin Euroopassa? Tässä katsaus eurooppalaisen jääkiekkoilun kauteen.
Kotimaassa isot olivat isoja
Kotimaisen Liigan kausi meni lopulta juuri niin kuin pitikin. Paluun huipulle tehnyt Kärpät oli lopulta jopa ylivoimainen mestari. Mikko Manner palautti seuran marjamäkeläiselle linjalle. Pelitavasta tuli viivelähtöineen jälleen korostetun kärppäläistä. Keväiset puheet kanadalaisesta kiekkoilusta olivat lähinnä huvittavia. Kärpät on nyt seurana lyöty marjamäkeläisen pelitavan traditioon. Liiga ei muutoinkaan tarjonnut suuria yllätyksiä. Jukka Rautakorven Tappara oli totutun vahva. Samalla myös tylsä. Syksyiset puheet Rautakorven itsetutkiskelusta ja pelaajalähtöisyydestä osoittautuivat vain puheiksi, kun keväälle tullessa selkärangasta kaivettiin pelin toisteisuus ja prosentit tukemaan voittopyrkimyksiä. Taustalla HIFK ja TPS pelasivat hyvin odotetunlaiset kaudet. Uudet päävalmentajat saivat hyvät joukkueet valmennettavakseen, mutta eivät onnistuneet tekemään näistä vielä todellisia mestariehdokkaita. TPS on kovaa vauhtia vanhenemassa käsiin ja HIFK:lla on kova työ rakentaa ensi kaudelle joukkue, kun Miro Heiskasen taikatemput siirtyvät Atlantin toiselle puolelle.
Leijonien peli otti suuria harppauksia kauden aikana. Päävalmentaja Lauri Marjamäen pelitapa alkoi vihdoinkin iskostua pelaajien selkärankaan. Samalla uuden sukupolven pelaajat olivat jälleen vuoden kokeneempia ja kykenivät ottamaan suurempaa roolia maajoukkueessa. MM-kisoissa nähtiin vielä ”Jekyll ja Hyde” kun joukkue pelasi aika ajoin turnauksen parasta kiekkoa, mutta sortui 1-4 -trapia vastaan junnumaiseen kuskailuun, mikä tappoi lopullisesti tempon monessa pelissä. Se onni kuitenkin on löydettävä, että kisojen päättymisen jälkeen päättyi myös Lauri Marjamäen kujanjuoksu maajoukkueen peräsimessä. Viime kauden tympääntyminen pelitavan toimimattomuuteen ja varovaisuuteen vaihtui sääliksi kauden mittaan, kun mies ei saanut mitään armoa mediassa. Jos katsotaan puhtaasti peliä, oli Suomi EHT:ssä paras joukkue ja MM-kisoissakin ajoittain. Tästä kiitoksen saivat kuitenkin pelaajat. Kenties hyvä näin, mutta vaikea nähdä tilanteen olevan sama Jukka Jalosen tulevalla kaudella.
Euroopassa tuttu kaiku askelten
CHL kausi oli erittäin mielenkiintoinen. Alkusarjojen jälkeen näytti, että suomalaisten pelit päättyisivät hyvissä ajoin ennen joulua. Ruotsalaiset ja sveitsiläiset dominoivat kaukalossa tshekkien antaessa yllättävänkin kovaa taustatukea. JYP kuitenkin yllätti kaikki ja nappasi mestaruuden Växjön nenän edestä. Tämä ei kuitenkaan riittänyt pelastamaan Marko Virtasen työpaikkaa kauden päätteeksi. Ruotsin ylivoimaisen mestarin kukistaminen ei enää riitä Jyväskylässä. Mene kertomaan tämä Sveitsiin missä ylivoimaisilla budjeteilla operoivat Zürich ja Bern ei juuri muuta haluakaan kuin CHL:n mestaruutta.
Muualla Euroopassa mestarit olivat varsin tuttuja. Tshekeissä Kometa Brno uusi mestaruutensa kaataen Trinecin finaalisarjassa. Slovakiassa mestaruuden nappasi puolestaan nimihirviö HC 05 iClinic Banska Bystrica. Noin 76 000 ihmisen Banska Bystrican ylpeys oli jo neljättä kertaa perättäin finaalissa ja otti toisen perättäisen mestaruutensa. Slovakialaisia nimimiehiä vilisevä kokoonpano on ottanut aseman johtavana seurana Slovakiassa pitkän Kosicen ja Slovan Bratislavan aikakauden jälkeen. Kaupungin omat kasvatit Michal Handzus ja Tomas Surovy johtavat erittäin vahvaa ryhmää. Sveitsissä jatkui Bernin ja Zürichin aikakausi. Tänä vuonna oli ZSC:n vuoro voittaa. Lauri Korpikosken johtama joukkue marssi mestaruuteen kaataen tällä kertaa jo välierissä Bernin ja pyyhkimällä finaalissa Luganon. Ruotsissa puolestaan pikkukaupunki Växjön ylpeys dominoi playoffeja ja nappasi mestaruuden ylivoimaisen finaalisarjan jälkeen. Tämän kauden jälkeen Frölundassa ja Skellefteåssa on todellinen pohdinnan paikka, sillä Växjö oli täysin ylivoimainen kevään kovissa peleissä.
Kauttaaltaan kiekkokausi 2017-18 oli varsin yllätyksetön. Kotimaassa isot olivat isoja ja maajoukkueen päävalmentaja toimi kansakunnan sylkykuppina. Euroopan isoissa sarjoissa tutut mestarit hoitivat hommansa vähintäänkin tyylikkäästi.
Kansikuva: Matti Raivio/All Over Press