Kuluvalla viikolla Liigassa on kohistu julkisuuteen vuotaneesta Liigan johtoryhmän kokouspöytäkirjasta, jossa esitettiin Michael Keräsen kesken kauden palkanneelle Tampereen Ilvekselle 100 000 euroa. Taustalla on Liigan johtoryhmän yhteinen sopimus, jolla pyritään pönkittämään Liigan brändiä suomalaisen kiekkoskenen ykköstuotteena. Torstaina Liiga tiedotti, että se myös tulee vaatimaan Ilvekseltä mainitun 100 000 sakon.
– Liigaseuroilla on sopimus, jonka tavoitteena on estää tilanne, jossa joku Liigan joukkueista on farmijoukkueen kaltaisessa suhteessa Jokereihin tai KHL:ään. Tällä yhteisesti hyväksytyllä sopimuksella halutaan turvata kansallisen jääkiekon pääsarjan elinkelpoisuus. Sopimus on toiminut hyvin ja se on ollut kiekkoyhteisön tiedossa, Liiga toteaa verkkosivuillaan.
Onko Ilveksen sakottaminen oikein?
Tapio Penttilä: Juridinen ja eettinen puoli ovat täysin kaksi eri asiaa. Mikäli Liiga on oikeasti pahoittanut mielensä Jokereiden organisaatiolle kauden 2013-14 jälkeisestä lähdöstä näin pahasti, niin ehkäpä se kertoo Liigasta organisaationa kaiken tarpeellisen. Jos käyttäydytään kuin 8-vuotiaat hiekkalaatikolla kun Jokerit ei enää haluakaan leikkiä meidän kanssa, niin sitten käyttäydytään.
Mitä tulee juridiseen puoleen, sopimusvapaushan on varsin laaja ja hieno asia, sillä käytännössä mistä tahansa voidaan sopia osapuolten kesken, kunhan sopimus itsessään ei ole ristiriidassa vallitsevan lainsäädännön kanssa. Itselläni tulee ensimmäisenä mieleen rajoitukset työvoiman vapaasta liikkuvuudesta Euroopan unionin alueella ja ns. Bosman-sääntö. Kysymys on lähinnä siitä, voiko Liiga estää jäseniään tekemästä työvoiman vapaata liikkuvuutta rajoittavaa sopimusta pelaajien tai muun maan seurojen välillä. Itse olen vahvasti rajun tulkinnan kannalla: Kyseessä on täysin laiton ja vapaan työvoiman liikkuvuuden periaatteen vastainen sopimus.
Eemeli Kosonen: Sakko oli oikein. Kokonaan toinen kysymys on, että onko tällaisen sakkoon oikeuttavassa pykälässä mitään järkeä. Joka tapauksessa sääntö on nyt kuitenkin olemassa ja Ilves teki tietoisen rikkeen, joten sakko oli siinä mielessä täysin ansaittu. Kaikki liigajoukkueet, mukaan lukien Ilves, ovat olleet tätä sääntöä aikoinaan kehittelemässä. Oli yllättävää, että Liiga langetti sakon, vaikka tapaus sai jo etukäteen valtavasti julkisuutta. On myös mielenkiintoista, että aikaisemmista tapauksista sakkoja ei ole langetettu. Jokerit lainasi Niko Peltolan Sportiin syksyksi 2015 ja Santeri Saari pelasi alkukauden 2014-15 Helsingissä, mutta siirtyi Ruotsin kautta HPK:n riveihin. Varsinkin Peltolan tapaus oli huomattavasti lähempänä farmitoimintaa kuin Jokereista kesken kauden potkut saaneen Keräsen hankkiminen.
Onko kyse siitä, ettei haluta olla kenenkään farmiliiga? Millä logiikalla tuuletellaan kun pelaajat lähtevät NHL:ään?
EK: Juuri tästähän koko keississä on kyse. Liiga ajattelee luonnollisesti omaa etuaan eikä samalla talousalueella operoivan seuran farmina toimiminen olisi missään nimessä sarjan etu. Tällä pykälällä on ensisijaisesti haluttu välttää se, että mistään joukkueesta ei muodostuisi sellaista farmia, jossa pelaajia ravaa Jokereihin ja takaisin tiheään tahtiin. NHL:ää ei vastaavasti koeta niin suoraan kilpailijaksi, koska samoista pääsylipuista ei juurikaan kilvoitella.
TP: Tässä ymmärrän Liigan näkökulman. Jääkiekon SM-Liiga Oy on osakeyhtiö, joka harjoittaa liiketoimintaa markkina-alueenaan Suomi. On luonnollista, että yhtiö haluaa suojella tuotettaan ja brändiään maksimoidakseen siitä saatavan taloudellisen hyödyn.
Keinot ovat kuitenkin väärät. Liiga harjoittaa protektionismia 2010-luvulla aikana, jolloin elämme yhä vapaammassa ja globaalimmassa maailmassa. Sen sijaan, että Liiga tutkisi avoimesti kehitsymahdollisuuksia oman organisaationsa rajojen ulkopuolella, haluaa se sulkea tässä tapauksessa yhteistyön kovan KHL-sarjan kokonaan oman toimintansa ulkopuolelle.
Kuten Jatkoajan päätoimitttaja Antti Wennström ansiokkaasti kolumnissaan totesi, Liiga-seurat yrittävät rajoittaa vapaata kilpailua muodostamalla kartellin. Ja kartellin lopullinen kärsijä tuotekehityksen päättyessä on kuluttaja, eli tässä tapauksessa suomalainen jääkiekon katsoja. Kilpailun rajoittaminen ei kehitä suomalaista jääkiekkoa.
KHL on kilpailija, Mestis ei. Entä SHL?
EK: En näe Liigan kilpailevan esimerkiksi SHL:n kanssa muuten kuin pelaajamarkkinoilla ja pelillisesti CHL:ssä. Jokereiden ja sen myötä KHL:n kanssa Liiga taistelee pääsylipuista ja näkyvyydestä sen omalla maaperällään. Liigajoukkueet ja Jokerit leikkivät samalla hiekkalaatikolla, mutta täysin eri leluilla. Liigajoukkueet pyrkivät toimimaan taloudellisesti terveesti ja valtaosa joukkueista tekeekin ihan mukavia taloudellisia tuloksia vuosittain. Jokerit vastaavasti pystyy omistajiensa takia kasaamaan suhteettoman kalliin joukkueen Suomen talousalueeseen nähden ja tekemään enemmän tappiota kuin Kärppien koko liikevaihto on. Luonnollisesti KHL (ja Jokerit) nähdään Liigassa tämän takia erittäin pahana kilpailijana, kun kamppailu kuluttajien euroista on muutenkin kovaa.
TP: Tämä on myös mielenkiintoinen kysymys. Onko SHL-kilpailija? Miksi Kristian Vesalainen sai tulla Frölundasta lainalle Hämeenlinnan Pallokerhoon? Ontuvalla logiikalla tästä voidaan vetää johtopäätös, ettei Liiga näe länsinaapurin kiekkosarjaa kilpailijana, vaikka siellä pelaa tälläkin hetkellä 18 laadukasta ja valovoimaista suomalaista pelaajaa Vesalaisen lisäksi.
Nostit esiin oivan näkökulman, Jokerit leikkii samalla talousalueella ja nakertaa Liigan markkinoita epäterveellä taloudellisella toiminnalla. Mutta Liigan myymä tuote, jääkiekko, ei kehity Liigassa sillä että katseet käännetään sisäänpäin ja estetään lahjakkaiden pelaajien pelaaminen Liigassa, olipa kyseessä sitten farmisopimus Jokereista, Slovan Bratislavasta tai vaikkapa Kunlunista. Ja Liigan on hyvä muistaa talouden lait: Jokerit ei pysty kovin kauaa jatkamaan nykyisellä valitulla linjalla. Epäterve liiketoiminta kuihtuu ja lopulta kuolee pois, ellei sitä tervehdytetä.
Parantuuko tuote, eli kiekko, sillä että pyritään rokottamaan seuroja Michael Keräsen kaltaisen pelaajan hankkimisella?
EK: Valovoimaisia pelaajia ei ole Liigassa ikinä liikaa ja Keräsen kaltaiset pelaajat ovat ehdottomasti tasoltaan tervetulleita. Ehkä Liiga pelkää myös imagonsa puolesta myös sen takia, että jos joku pelaaja floppaa Jokereissa ja saa kenkää, mutta tulisi sitten Liigaan ja olisi dominoiva, mikä saisi Liigan näyttämään heikkotasoisemmalta sarjalta. Keräsen kaltaisten pelaajien naaraaminen Liigaan on kuitenkin sarjalle ehdottomasti eduksi, joten Ilves teki Liigalle enemmänkin palveluksen parantamalla tuotettaan.
TP: Ei. Tuote ei kehity sillä, että suljeudutaan omaan kuplaan ja estetään ulkopuoliset vaikutteet. Keränen on valtava lisä ei pelkästään Ilvekselle, vaan koko Liigalle. Liiga on ihan turha pelätä, että Jokereissa flopanneet pelaajat saisivat Liigan näyttämään huonolta. Kotimainen Liiga on lähtökohtaisesti kärkijoukkueiden osalta heikompi jo resurssien puolesta, ja pelaajien onnistumiseen tai epäonnistumiseen seuroissa liittyy aina monia tekijöitä.
Eikö tässä nyt ole kysymys vain ja ainoastaan Jokereihin kohdistuneesta vihasta?
EK: Ei. Varmasti Liigassa ollaan edelleen katkeria Jokereiden lähdöstä ja onhan se tietysti ymmärrettävää, kun yksi sarjan vetonauloista lähti varsin myrskyisissä merkeissä. Uskon kuitenkin Liigan tavoittelevan ensisijaisesti vain oman imagonsa etua tällä sopimuksella, enkä niinkään että pykäliä olisi kyhätty vain ja ainoastaan Jokereiden kiusaksi. Ei se olisi Liigan etu, että sarja profiloituisi Jokereiden farmisarjaksi, minne Jokerit tumppaa kokoonpanon ulkopuolelle jääneet pelaajat.
Mutta kyllähän Liiga tuijottaa tässä vain omaa napaa ja erittäin läheltä. Pelaajien etua ei ainakaan haeta. Varsinkin nuorille ja potentiaalisille pelaajille kynnys siirtyä KHL:ään kasvaa, koska pelkona voi olla ettei enää saisi pelipaikkaa Liigasta, mikäli taival Jokereissa jäisi lyhyeksi.
TP: Liiga on mielestäni sisäänpäin lämpiävien puuhastelijoiden leikkikenttä. Kyselkääpä vaikka Liigan entiseltä toimarilta Kimmo Rannistolta, minkälainen toimintaympäristö Liigassa vallitsee.
Nykyisen toimitusjohtaja Riku Kallioniemen toteamus, että KHL on kilpailija, on ristiriitainen lausunto. Millä tavalla KHL on kilpailija Suomessa? Eikö olisi parempi todeta suoraan, että olemme vihaisia Jokereille lähdöstä ja haluamme rajoittaa suomalaisten seurajoukkueiden yhteistyötä Jokereiden kanssa. Sakkohan ei koske itäistä liiga sarjana, vaan sopimuksessa on erikseen mainittu nimeltä Jokerit.
Kumpi tässä nyt on isompi uutinen, se että tiedote vuosi julkisuuteen vai se, että tällaisia sopimuksia ylipäätään tehdään.
EK: Totta kai itse sopimus on isompi uutinen. Olisihan sakko noussut julkisuuteen varmasti joka tapauksessa ainakin Ilveksen toimesta. Avoimuus on aina hyvästä ja oli rohkea teko joltain henkilöltä vuotaa pöytäkirja julkisuuteen.
TP: Nostan hattua henkilölle, joka sopimuksen vuoti julkisuuteen. Sopimus on mahdollisesti täysin laiton ja näin ollen mitätön, eettisyydestä puhumattakaan. Onneksi on virinnyt vilkas keskustelu sopimuksesta ja sen sisällön oikeellisuudesta ja oikeudellisuudesta.
Loppumietteet
TP: Tervetuloa vuoteen 2017 ja vapaaseen, globaaliin markkinatalouteen, Liiga. Mitäpä jos kehittäisitte tuotettanne kehittämällä seuratoimintaa ja juniorityötä niin, että omasta tuotteesta kasvaa niin ylivoimainen, ettei ketään KHL tai Jokerit edes kiinnosta. Markkina-arvo ei toki kasva pelkästään sillä, että pelaajista tulee entistä parempia ja taitavampia, mutta se on alku. Oman imagon suojelu kartellilla ja protektionismin turvin ei ole pitkässä juoksussa kestävä ratkaisu. Keskiverto kiekkojätkä ikääntyy vuosi vuodelta, Liigan pitäisi löytää keinoja olla vireä ja viriili, ketterä toimija kovan kansainvälisen kilpailun keskellä. Se, että pidetään herneitä nenässä kolmen vuoden takaisista tapahtumista on tunkkainen viesti niille sadoilletuhansille potentiaalisille kuluttajille, jotka eivät tuotettanne tällä hetkellä kuluta.
Jään ilolla seuraamaan tilanteen kehittymistä oikeudessa, sillä on aivan selvää että Ilves tulee maksun riitauttamaan. Täällä ainakin alkaa olla mitta täynnä.
EK: Surullinen keissi kaikin puolin eikä tässä voita kukaan. Liigan kannalta parhaassa tapauksessa sarja nettoaa 100 000 euroa, mikä on kuitenkin pitkässä juoksussa pieni summa ja lisäksi jo kärsitty imagotappio on valtava. Ilves vastaavasti joutuu joko maksumieheksi tai vie asian eteenpäin. Taistelemalla oikeudessa Liigaa vastaan Ilveksellä taas ei ole kauheasti voitettavaa, vaikka todennäköisesti rahasummaa ei tarvitsisi maksaa. On myös mielenkiintoista, että pelaajayhdistys kiinnostui Liigan Jokereita (ja KHL:ää) koskevasta sopimuksesta vasta nyt, vaikka se on ollut voimassa heti Jokereiden lähdöstä alkaen.
Kuva: Miikka Jääskeläinen / AOP
Lähteet:
Liigan julkaisema tiedote:
Liigaseuroilla on sopimus, jonka tavoitteena on estää tilanne, jossa joku Liigan joukkueista on farmijoukkueen kaltaisessa suhteessa Jokereihin tai KHL:ään. Tällä yhteisesti hyväksytyllä sopimuksella halutaan turvata kansallisen jääkiekon pääsarjan elinkelpoisuus. Sopimus on toiminut hyvin ja se on ollut kiekkoyhteisön tiedossa.
Ilveksen tekemää pelaajasopimusta syyskaudella Jokereissa pelanneen Michael Keräsen kanssa käsiteltiin joulukuussa liigaseurojen toimitusjohtajista koostuvassa johtoryhmässä. Liigan johtoryhmä totesi yksimielisesti Ilveksen toimineen yhdessä tehdyn sopimuksen vastaisesti ja esitti tämän perusteella Ilvekselle 100 000 euron sakkoa. Liigahallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.
Suomalainen liigakiekko on ammattimaista liiketoimintaa, jossa johdon tehtävä on turvata toiminnan positiivinen kehitys. Jokerien yllättävä päätös kolme vuotta sitten aiheutti Liigalle selviä liiketoimintariskejä. KHL on Liigan kilpailija, ja Liigan ja sen seurojen johdon tehtävänä on löytää keinot pärjätä tässä kilpailussa. Liigan tavoitteena on tuottaa parasta mahdollista kiekkoviihdettä kannattajille.
Ote vuodetusta pöytäkirjasta
Todettiin sovittu käytäntö:
Ne Jokerien pelaajat, joilla on sopimus kauden alkaessa Jokereiden kanssa, eivät voi tehdä sopimusta yhdenkään liigajoukkueen kanssa ko. kaudella. Ei vuokrapelaajina tai ns. ulkomaalaisen joukkueen kautta.
Ilves Hockey Oy on 5.12.2016 julkaissut Mikael Keräsen kanssa tehdyn pelaaja-sopimuksen. Todettiin, että Ilves on rikkonut johtoryhmässä sovittuja käytäntöjä. Raskauttavana asianhaarana todettiin tietoinen rike sen jälkeen, kun asia oli varmistettu.
Päätettiin esittää Liigahallitukselle 100 000 €:n sakkoa Ilvekselle. Seuraavan vastaavan rikkeen sanktioksi sovittiin 150 000€. Lisäksi Liigaseurat pidättäytyvät 75 000 € sanktion uhalla pelaamasta harjoitusotteluita Ilveksen kanssa ensi syksynä. Edellä mainitusta poikkeuksena Tapparan kotiturnaus, jonka otteluihin tämä päätös ei vaikuta.