Tämä vuoden NHL:n varaustilaisuus oli monella tapaa historiallinen Suomen osalta. Peräti 23 pelaajaa varattiin maailman kovimpaan kiekkoliigaan. Ensimmäisellä kierroksella jopa kuusi. Suomalainen juniorituotanto paistattelee kiekkoilumaailman keskipisteenä, mutta ei kauaa. Jo ensi vuonna on luvassa paluu maan pinnalle. Kylmä suihku.
Kultaisen 90-luvun loppu
Suomalainen juniorituotanto on elänyt poikkeuksellista aikaa viime vuodet. 1990-luvun puolivälin ja sen jälkeen syntyneet ikäluokat ovat luoneet poikkeuksellisen sukupolven. Näin laajaa lahjakkuuksien merta on vaikea kaivaa historiasta. Näistä ikäluokista noussee yli joukkueellinen NHL pelaajia, jotka kantavat maajoukkuetta yli vuosikymmenen. Tämä on hyvä, sillä tulevat ikäluokat ovat ennakkokaavailuissa huomattavasti edeltäjiään perässä.
Viime vuodet on totuttu arvailemaan, kuinka moni suomalainen menee ensimmäisellä kierroksella ja kuinka korkealla. Ensi vuoden kohdalla on aiheellista pohtia, meneekö ylipäätään kukaan edes lähellä ensimmäistä kierrosta. Tulevan draftin kovimmiksi suomalaisiksi ennustetaan Ässä-kasvatti Jesperi Kotkaniemeä, espoolaista Jesse Ylöstä ja Kotkassa syntynyttä Rasmus Kuparia. Kolmikosta Ylönen on loppuvuoden 99 ja Kotkaniemi ja Kupari oman ikäluokkansa maajoukkueen tukipilareita. Ero vanhempiin ikäluokkiin on kuitenkin selvä. Kukaan näistä kolmesta ei ole varma tulevasta kaudestaan liigajäillä. Esimerkiksi Urho Vaakanaisella oli jo lähemmäs kolmekymmentä liigapeliä pohjalla tässä vaiheessa viime kesää. Kysymys ei kuitenkaan ole täysin liigapelien määrästä. Esimerkiksi Miro Heiskanen oli pelannut tehoiltaan keskinkertaisen kauden HIFK:n A-junioreissa ennen viime kauden alkua. Kyse on siitä, mahtuuko yksikään kärkipään pelaajista vakiokokoonpanoon ensi kaudella. Liigapelejä tulee varmasti pohjalle, mutta täysi liigakausi jäänee monelta haaveeksi. Jos näin käy, on selvää, että varausnumero painuu alaspäin.
Yksi merkki ikäluokan heikkoudesta löytyy pelipaikoista. Kuten todettua, saattaa 00-syntyneet olla aikalailla harvassa ensi kauden liigapeleissä. Toinen huolestuttava merkki löytyy kotimaisuusasteesta. Tämän kesän varatuista iso osa pelasi jo kuluneella kaudella ulkomailla. Osa kärjestä jopa ulkomaisissa pääsarjoissa kuten Kristian Vesalainen Frölundassa. Ensi vuoden varattavista vain harva pelaa kotimaan rajojen ulkopuolella. Suomalaisten kärkikymmeniköstä käytännössä vain Sampo Ranta(Sioux City Musketeers/USHL) pelaa ulkomailla. Tämä ei olisi suurikaan ongelma jos ikäluokan kärki pelaisi kotimaassa miesten pelejä. Näin ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi ikäluokan kärkipuolustaja Toni Utunen saattaa jäädä kokonaan ilman peliaikaa Tapparan kivikovassa puolustuksessa ensi kaudella. Vaihtoehdoiksi jää A-juniorit tai Mestis. Utunen on erittäin lahjakas puolustaja, joka tarvitsisi kipeästi peliaikaa liigakaukaloissa. Samoin tarvitsisi moni muukin ikäluokan kärkipelaaja, mutta valitettavasti taso on niin heikkoa, että suurin osa pelannee ensi kauden A-junioreissa.
Tulevaisuus piilossa
Vuonna 2000-syntyneiden ikäluokka on tunnetusti heikompi kuin edeltäjänsä. Heikkoja vuosia tulee ja sen kanssa voidaan elää, kun 90-luvun ikäluokat loistavat laajalla rintamalla. Kysymys kuuluu seuraako 01-syntyneiden ikäluokka 90-lukua vai onko milleniumin jälkeen syntyneet vuosi toisensa jälkeen heikkoja? 01-ikäluokassa on todellisia huippulahjakkuuksia. Esimerkiksi puolustaja Mikko Kokkonen pelasi jo viime kaudella miesten pelejä. Tämä oli toki Jukureilta enemmänkin mainostemppu, mutta lahjakkuus on aitoa. Ikäluokasta löytyy myös muita Kokkosen tasoisia pelaajia, joten ensi vuoden mahdollinen floppi varaustilaisuudessa saattaa jäädä välivuodeksi.
Suomalaisen kiekkoilun tulevaisuus vaikuttaa varsin kirkkaalta. Nyt aikuiseksi kasvaneet ikäluokat ovat huippukovia ja ne kantavat Suomea yli vuosikymmenen. Samalla on kuitenkin syntynyt aito huoli tulevaisuuden ikäluokista. Jääkiekkoliitto on parin vuoden ajan järjestelmällisesti liikkunut pois 90-luvun ikäluokkien erityispiirteistä. Sarjajärjestelmää on heikennetty isolla kädellä. Pelaajia pyritään pitämään omassa ikäluokassaan lähes väkisin. Pelimäärät ovat pienentyneet junioreissa dramaattisesti lähes läpi linjan. Toimintaa on linjakkaasti tasapäistetty, ja henki on menossa kohti Nuorta Suomea. 00-ikäluokka saattaa saada seuraajia paljonkin, jos täyskäännöstä ei tehdä pian. Lahjakkuuksia löytyy, mutta kasvu varhaisteinistä NHL pelaajaksi on pitkä, vaikka vuosia onkin välissä vain muutama. Aika kertoo kuinka käy, mutta ensi kesän draft saattaa antaa ensimakua tulevasta. Juhlat on lopussa ja kylmä suihku tulossa.
Kansikuva: Jen Fuller/Getty Images