Seuraa Salibandyliigaa Ruutu+palvelussa.Salibandyliigassa tahkottiin vilkas viikonloppu, jonka yksi puhutuimpia tilanteita nähtiin Esport Oilersin ja SB Welhojen välisessä ottelussa sunnuntai-iltana.
Toisen erän lopussa nähdyssä maalinedushässäkässä Oilersin nuori tähtihyökkääjä Justus Kainulainen kaatuu maassa makaavan Welhopelaaja Tero Korhosen päälle ja vieläpä niin, että Kainulaisen polvet osuvat Korhosen selkään.
Tilanteen voi jokainen tarkistaa oheiselta videolta tai vaihtoehtoisesti parempilaatuisena Ruutu+:n ottelutallenteesta ajasta 1.26:25 alkaen.
Justus Kainulainen ja #kuolevajoutsen #salibandy pic.twitter.com/72HeozAAeT
— Mikko Kärkkäinen (@_mikkomk) 11. marraskuuta 2018
Videon perusteella Kainulaisen kaatumista on liki mahdoton tulkita vahingoksi. Oilers-hyökkääjän jalkoihin ei kohdistu mitään tasapainoa horjuttavaa kontaktia, vaan hän näyttää tarkoituksenmukaisesti nojaavan alaspäin tilanteessa, jossa on niin sanotusti tunteet pinnassa.
Lähempänä ollut tuomari on kuitenkin pelaajamassan takana, eikä näe Kainulaisen sikailua. Myöskään kauempana ollut tuomari ei mitä ilmeisemmin havaitse tilannetta, sillä Kainulainen selviää ulosajon arvoisesta tempustaan ilman rangaistusta.
Kainulaisen toiminta on joka tapauksessa hyvin vaarallista ja pahasti vastustajaa epäkunnioittavaa. Selkänikamien vaurioitumisella voi olla tuhoisia seurauksia ihmisen terveydelle ja vaikka se ei varmastikaan ollut Kainulaisen tarkoitus, osoittaa hän tilanteessa merkittävää piittaamattomuutta vastustajaa ja tämän terveyttä kohtaan. Näin ollen tilanteesta pitäisi tulla pelikieltoa. Luultavasti 2-3 peliä, jopa enemmän.
Kainulainen ei kuitenkaan tule saamaan pelikieltoa, mikäli Welhot eivät tee tilanteesta tutkintapyyntöä kurinpitäjälle. Kuopiolaiset tuskin vievät asiaa eteenpäin, sillä Oilers kohtaa seuraavaksi Welhojen päävastustajiin lukeutuvan ja kaksi pistettä savolaisia perässä olevan Steelersin. Toisin sanoen sarjapaikasta taisteleva Welhot oletettavasti toivoo kärkiryhmiin lukeutuvan Oilersin voittoa ja öljymiesten parhaan pistemiehen Justus Kainulaisen pelaaminen parantaa espoolaisten voiton mahdollisuuksia.
Niinpä tutkintapyynnön tekeminen ei ole Welhojen intressien mukaista, päin vastoin. Toisekseen seuroilla tuskin on liiemmin intressejä tehdä tutkintapyyntöjä ja ottaa ylimääräisiä paperitöitä, kun mahdollinen pelikielto ei koske omia otteluita.
Joukkueiden oikeusturva on puutteellinen kurinpitoasioissa
Yksittäinen tilanne voi päätyä kurinpitäjän pöydälle muutamaa eri reittiä, joista kätevän tiivistyksen löydät tästä Pääkallo.fi:n jutusta.
PR3-koodilla annettu punainen kortti tietää automaattista yhden ottelun pelikieltoa ja asian tutkintaa. Luonnollisesti myös joukkueilla ja ottelun tuominneilla erotuomareilla on mahdollisuus tehdä tutkintapyyntö, mikä on kuitenkin hyvin harvinaista. Kurinpitoasian vireillepanon voi tehdä myös videotuomari, mutta tämä ei voi omatoimisesti tarttua tapahtumaan, vaan siitä täytyy tulla tutkintapyyntö asianosaisilta. Lisäksi liiton toimitusjohtajalla ja sarjavastaavalla on mahdollisuus pistää asia vireille, mutta tämän tahon vireillepanot liittyvät lähinnä kentän ulkopuolisiin asioihin.
Selvästi yleisin taho, joka tutkintapyyntöjä tekee, on otteluvalvoja.
Esimerkiksi tällä kaudella kurinpitäjä on määrännyt kaksi kahden ottelun pelikieltoa, joista molemmat ovat tulleet tutkittavaksi otteluvalvojan pyynnöstä.
Ongelmallista systeemissä on kuitenkin se, että jokaisessa ottelussa ei ole otteluvalvojaa paikalla. Suurimmassa osassa kyllä, mutta esimerkiksi Oilersin ja Welhojen välisessä ottelussa valvojaa ei ollut.
Näin ollen Kainulaisen vahvasti pelikiellolta haiskahtanut tilanne ei luultavasti etene kurinpitäjän käsittelyyn ja Oilers-hyökkääjä pääsee tilanteesta ilman seuraamuksia.
Kainulainen on yksittäistapaus, mutta ilmentää järjestelmän ongelmaa. Samalla tavalla pelikiellot saaneet Iiro Lankinen ja Nico Jonaeson olisivat päässeet ilman rangaistuksia, jos otteluvalvoja ei olisi sattunut olemaan otteluissa paikalla. Kummastakaan tilanteesta ei itse ottelussa tuomittu rangaistuksia, mutta kurinpitäjä määräsi kahden ottelun pelikiellot saatuaan otteluvalvojalta tutkintapyynnön.
Sähköpostitse tavoitettu Salibandyliiton erotuomaripäällikkö Mika Saastamoinen kertoi otteluvalvojan puuttumisen joistain otteluista olevan ennen kaikkea resurssikysymys. Saastamoisen mukaan noin 60 prosentissa Miesten liigaotteluista otteluvalvoja on paikalla.
– Tärkein selittävä tekijä siihen, ettei kaikissa miesten Salibandyliigan otteluissa ole otteluvalvojaa on raha. Tällä hetkellä kilpailutoiminnan budjetista on kohdistettu otteluvalmennukseen resursseja siten, että miesten Salibandyliigan runkosarjan otteluita voidaan otteluvalvoa resurssin näkökulmasta 70%. Naisten Salibandyliigassa vastaava luku on 50%.
– Tällä sarjakaudella taloudellisen resurssivajeen lisäksi meillä on myös toimijamäärässä haastetta, koska henkilöitä, jotka voivat tehdä Salibandyliiton pääsarjojen sarjamääräysten (25§) olosuhdevalvontaa ja erotuomarivalmennusta, koska erotuomareiden valmentaminen tällä tasolla vaatii erittäin paljon asiantuntemusta, Saastamoinen toteaa.
Resurssipula on amatöörilajissa arkipäivää, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, etteikö nykysysteemi olisi joukkueiden oikeusturvan kannalta ongelmallinen. Otteluvalvojan paikallaolosta riippuen joukkueet joutuvat eriarvoiseen asemaan.
Erotuomaripäälikkö Saastamoinen kommentoi seuraavasti, kun häneltä kysyttiin, kuinka ongelmallisena hän pitää otteluvalvojan puuttumista osasta otteluita.
– Isossa kuvassa on selvää, että olisi parempi, että kaikissa Salibandyliigan otteluissa olisi sarjajärjestäjän edustajana myös otteluvalvoja.
– Tämä tukisi erotuomareiden toimintaa vaikkapa tilanteissa, jossa ennen ottelua tulee olosuhdeasioissa korjattavia asioita, jolloin otteluvalvoja pystyy auttamaan olosuhdeasioissa ja erotuomareilla on mahdollisuus valmistautua otteluun kaikissa tilanteissa täysipainoisesti.
– Videotutkintapyynnön osalta tilanne on parempi, koska pääsarjojen sarjamääräysten 48§ mukaisesti molemmille ottelun joukkueilla on otteluvalvojan lisäksi mahdollisuus tehdä videotutkintapyyntö. Lisäksihän Salibandyliiton kilpailusäännöt mahdollistavat kaikille ottelun osapuolille ilmoituksen rikkomuksesta, jolla ottelutapahtumaan liittyvä asia voidaan viedä kurinpitoelimen päätettäväksi, Saastamoinen vastaa.
Maalinedushässäköissä tuomareiden voi olla vaikea havaita rikkeitä, kuten Tapiolassa kävi sunnuntaina. (Juhani Järvenpää/Salibandy.fi)
Tulevaisuudessa asiaan on tulossa parannusta
Useat liigaseurat ovat olleet nykytilanteesta näreissään juuri oikeusturvan näkökulmasta. Närkästys on sikäli ymmärrettävää, että tilanne ei ole viime vuosina olennaisesti kohentunut. Esimerkiksi Justus Kainulaisen veli Rasmus Kainulainen selvisi toissa kaudella vaarallisesta polvitaklauksesta ilman sanktioita, koska ottelussa ei ollut valvojaa paikalla, eikä rikottu joukkue vienyt asiaa eteenpäin.
Faneille.comin saamien tietojen mukaan seurojen ja liiton kesken olisi viime talvena sovittu, että tämän kauden alusta lähtien jokaisessa ottelussa olisi otteluvalvoja paikalla. Kauden lähestyessä tämä suullinen sopimus olisi kuitenkin liitossa kuitenkin unohdettu ja kurinpitomenettelyjen suhteen on jatkettu samaan vanhaan malliin.
Täksi kaudeksi tehtävään tullut erotuomaripäällikkö Saastamoinen ei osaa ottaa väitteeseen kantaa, mutta sen sijaan pääsarjapäällikkö Jyrki Paajanen valotti asiaa.
– Salibandyliigan joukkueiden tapaamisessa helmikuussa 2018 Tampereella keskusteltiin mm. joukkueiden suhtautumisesta mahdollisten videotarkastusten ja niihin liittyvien teknologisten ratkaisujen suhteen. Tällöin joukkueet totesivat, että videotarkastusten tuominen runkosarjanotteluihin ei ole ajankohtaista. Samassa keskustelussa jatkettiin siitä, että resurssia tulisi kohdentaa siihen, että Salibandyliigan otteluista 100% saataisiin otteluvalvoja ja näin myös kurinpitoasioiden vireillepanon osalta ottelut olisivat tasapuolisessa asemassa. Se miten asia toteutetaan niin talous- kuin henkilöresurssienkin puolesta selvitetään kauden 2018-19 aikana ja tavoite uuden muotoiselle 100% otteluista kattavalle otteluvalvonnalle olisi käytössä kaudella 2019-20. Tapaamisessa joukkueet tarjoutuivat kattamaan osuutensa syntyvistä lisäkuluista, joten sen osalta asia etenee, Paajanen kertoo
Erotuomaripäällikkö Saastamoinen taas valottaa nykytilannetta ja kertoo otteluvalvojien lisäämisen olevan yksi erotuomaritoiminnan kärkihankkeista. Hän viittaa liiton toimintasuunnitelmaan, jossa todetaan seuraavasti:
”Sarjakaudella 2019–20 kaikissa miesten Salibandyliigan otteluissa toimii otteluvalvoja tai tekninen valvoja. Toiminnan oikeudenmukaisuus kasvaa, kun kaikissa otteluissa on paikalla henkilö, joka voi joukkueiden lisäksi tehdä videotutkintapyynnön tai ilmoituksen rikkomuksesta. Samalla toiminnan tasalaatuisuus paranee, kun kaikista miesten Salibandyliigan otteluista tehdään sarjamääräysten tarkistuslistan.”
Erotuomaripäälikkö huomauttaa kuitenkin, että hankkeen toteuttamisessa on omat haasteensa.
–Kärkihankkeen toimenpiteistä erotuomarivaliokunta on käynyt läpi ensimmäisen suunnitelman, millä toimenpiteillä pystymme saamaan sarjakaudelle 2019-20 tarvittavan määrän otteluvalvojia ja teknisiä valvojia miesten Salibandyliigaan. Mikä ei ole helppo projekti, koska sopivien tekijöiden löytäminen on varmasti haasteellista johtuen mm. siitä, että aktiivisesti vielä erotuomareina toimivat ovat tällä hetkellä viikonloppuisin käytännössä kaikki mahdolliset käytettävyytensä kiinni erotuomaroinneissa.
Näin ollen tilanteeseen pitäisi tulla merkittävä parannus ensi kauden alusta lähtien. Toivon mukaan näin tapahtuu, koska oikeusturva-asia on lajin uskottavuuden näkökulmasta tärkeä.
Jos otteluvalvojaa ei saada ensi kauden alusta lähtien jokaiseen otteluun, kannattaisi systeemiä muuttaa niin, että jatkossa kurinpitäjä pystyy poimimaan rankaisematta jääneitä sikailuja tutkittavaksi. Resurssi- ja henkilöstöpula heittää haasteensa, mutta nykyinen puolimatkan malli ei toimi, mitä Kainulaisen mahdollinen rankaisematta jättäminen alleviivaa.
Kurinpitäjää on turha demonisoida, jos asia ei etene hänen käsittelyynsä ja nykysysteemin puitteissa sikailuista voi edelleen selvitä ilman rangaistusta jos asia jää tuomareilta huomaamatta, eikä otteluvalvoja ole paikalla – sen takia systeemi on juuri oikeudenmukaisuuden näkökulmasta hyvin ongelmallinen. Tällaista tilannetta ei siis pitäisi päästä syntymään.
Lohdullista on kuitenkin se, että liitto on järjestelmätason ongelmaan reagoimassa. Ensi syksynä aikomus pitäisi siirtää käytäntöön.
Kansikuva: Juhani Järvenpää