Sitä on taas neljän kotiottelun verran enemmän matkaa KHL:ssä taivallettuna Jokereiden osalta. Hyvä hetki pistää kirjoittaen vähän näkemyksiä, fiiliksiä ja omia huomioita nippuun.
Jokereilla on siis tällä hetkellä sarjaa yhteensä 11 ottelua pelattuna, niistä seitsemän on ollut kotiotteluita ja neljä vierasotteluita. Alku on ollut vähintäänkin mahtava. Kuusi menetettyä pistettä, kaksi tappiota ja vain yksi täysin pisteetön ottelu. Ei voi mielestäni joukkueelta lähtökohdat huomioiden enempää vaatia. Uusi sarja, käytännössä uusi juuri kasattu joukkue ja homma lähtenyt heti upeasti toimimaan. Toki parannettavaakin on vielä jokaisella asteella, mutta niin on kaikilla muillakin. Kyllä hyvä alku ja voitot helpottaa huomattavasti joukkueen kehittymistä ja eteenpäinmenoa.
Jos joukkueena on mennyt hyvin niin samaa on pakko sanoa kyllä muutamista yksittäisistäkin pelaajista. Lähes jokainen pelaaja, tottakai muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, on pelannut hyvällä tasolla illasta toiseen. Uskomatonta suorittamista pisteidenkin valossa varsinkin herroilta Hagman (12+3) ja Gunderson (2+13). Toki näidenkin velhojen takaa löytyy kovia pistemääriä kuten muun muassa Aaltonen (4+9), Kapanen (2+7) ja Todd (1+8). Onhan se nyt mieletön pistemäärä jos kärkinelikko on 11 otteluun tehnyt yhteensä 52 pistettä (20+32). Ja pienenä huumoripuolen lisähuomiona mainittakoon, että ”Ameriikan Ossi” etenee 2 pelatun ottelun jälkeen edelleen tyylikkäästi piste per peli tahdissa.
Löytyy onnistuneiden lisäksi toki myös pelaajia, joilta on odottanut ja toivonut huomattavasti isompia onnistumisia. Mclean on pelannut 9-ottelua tehoilla 1+1. Samoin Karalahdelta odotin itse kovempia tehoja; pelattuna nyt 9 ottelua tehoin 1+2. Johan Harjun maalitili edelleen avaamatta, syöttöpisteitä onnistunut sentään kaksinkappalein haalimaan. Eetu Pöystillä 7 ottelua plakkarissa ja tehojen suhteen kiikareilla mennään edelleen. Severi Sillanpää ei ole jostain syystä pelannut vielä otteluakaan Jokereiden paidassa, eikä herrasta ole oikeastaan missään edes mitään puhuttu. Onko valmennus unohtanut koko pelaajan olemassaolon?
Karlsson pelasi nyt viimeisestä neljästä kotiottelusta ainoastaan yhden, sen ensimmäisen ottelun joka hävittiin Vitjazille lukemin 3-4. En vaan vieläkään ole milläänlailla vakuuttunut herran tekemisestä ja otteista. Torjuntaprosentti neljän pelatun ottelun jälkeen surkea 87.5%. Päästettyjen maalien keskiarvo 2.7 maalia per ottelu. Ei missään nimessä lukemia joita pitäisi olla KHL-Jokereiden ykkösmaalivahdin tilastoissa. Paljon täytyy pelillisesti tapahtua, että Karlsson saisi meikäläisen vakuuttumaan ja onnistuisi luottamukseni puolelleen voittamaan.
Jos Karlssonista ei löydy juuri hyvää sanottavaa niin aivan toista maata on Helenius. Pelattuna nyt seitsemän ottelua Jokereissa ja näistä jokainen on päättynyt voittoon. Torjuntaprosentti suhteellisen hyvä 93.2% ja päästettyjen maalien keskiarvo 2.1 maalia per ottelu. Huomattavasti parempia lukuja kuin Karlssonilla. Seitsemästä pelaamastaan ottelusta Helenius on ollut vain yhdessä ottelussa huono ja sekin peli kuitenkin onneksi voitettiin. Viimeisimmän Dinamo Riikaa vastaan pelatun kotiottelun kolmesta pisteestä voidaan kiittää lähes pelkästään herra Heleniusta. Seisoi päällään ja esitti huikeita otteita joilla piti joukkuetta pystyssä ja tarjosi mahdollisuuden voittoon.
Hienoa lukea ja kuulla kokoajan enemmän ja enemmän näitä ”myönnettävä se on, mutta Jokerit kiinnostaa” tyyppisiä juttuja. Ihmiset hämmästelevät jopa itse kuinka nopeasti ovatkaan kiinnostuneet KHL:stä ja Jokereista. Nää on loistavia signaaleita ja tärkeitä asioita Jokereiden tulevaisuuden ja katsojamäärien kannalta.
Itsellä oli suuri pelko koskien juuri kotipelien katsojamääriä. Pelot ja epäillyt ovat osoittautuneet täysin turhiksi. Todella komeita lukuja pelistä ja illasta toiseen. Seitsemän ottelua pelattuna ja hallilla matseja katsomassa käynyt yhteensä 76 377-katsojaa, mikä on huikea määrä. Tästä saadaan helpolla laskutoimituksella ottelukohtaiseksi keskiarvoksi 10 911-katsojaa per ottelu. Ei auta kyllä todellakaan valittaa. Viimeisin neljän ottelun kotipelirypäs pelattiin tiiviiseen tahtiin seitsemässä päivässä. Seitsemän päivän aikana neljä matsia ja paikanpäällä mielettömät 44 453-katsojaa. Kyllä todellakin tuntuu KHL tällä hetkellä ihmisiä kiinnostavan. Upeita lukuja, mutta täytyy muistaa, että ennalta kiinnostavimmat joukkueet on vasta tulossa Jokereiden vieraaksi.
Kyllä on fiilikset tällähetkellä siirtymisestä KHL:ään niin korkealla kuin oikeastaan olla ja voi. Tottakai siihen on varmasti vaikuttanut Jokereiden todella hyvät peliesitykset ja kulkeminen lähes voitosta voittoon. Päivä päivältä sitä kaipaa vähemmän Liigaa ja kotimaisia vastustajia. Myös ilman niitä eniten kaivattuja viikonloppujen vierastamatkojakin pystynee jatkossa elämään, kun muut asiat on nousseet niin paljon paremmaksi. Yksi iso asia, mikä on muuttunut verrattuna liigaan, on ottelurytmi. Tuntuu jotenkin, että pelejä on aivan kokoajan. Sarjaa on nyt pelattuna 26-päivää ja otteluita on takana jo 11 kappaletta. Ei siinä paljon ole otteluista taukoa ollut. Pysyy todella hyvin into ja mielenkiinto hommaan, kun ei ole niitä Liigasta tuttuja jatkuvia pitkiä ottelutaukoja.
Hallissa on ollut siis pelistä toiseen hyvä määrä katsojia paikanpäällä. Kuitenkin muutaman ensimmäisen pelin jälkeen tunnelma hallissa on mielestäni laskenut jonkinverran. Minkä takia? Siihen en osaa ikävä kyllä vastata. Ekoissa matseissa taklaukset loistivat poissaolollaan ja se mielestäni söi hieman tunnelmaa koko hallista. Nyt viimeisissä peleissä on ollut ilo huomata, että pelaajat on uskaltanut ruveta taklaamaankin kunnolla. Loistavasti rakennettujen tapahtumien lisäksi hallilla nähdään illasta toiseen laadukasta kiekkoa, taitavia yksilöitä, upeita maaleja ja komeita taklauksia. Ei paljon muuta voi hyvältä kiekkoillalta vaatia. Joten siinä ei kyllä mielestäni syytä tunnelman laskuun ole.
Yksi osasyy on varmasti KHL:n säännöt, jotka kieltävät Eteläpäädyltä megafonin käytön otteluissa. Varmasti vaikeaa hallita noin isoa porukkaa ilman megafonia. Tämä ei kuitenkaan selitä täysin hallin yleisen tunnelman laskua. Eteläpäädyn, Jokereiden tai parhaana vaihtoehtona molempien yhdessä pitäisi keksiä ja kehitellä jotain uusia juttuja, millä saataisiin muutakin hallia tehokkaammin tunnelmaa parantamaan. Ensimmäisenä itsellä tulee mieleen, että Eteläpääty käyttäisi enemmän yksinkertaisia ”perus” Jokerit-kannatuksia. Toinen asia, mikä tulee mieleen, on uusien led-paneelien ym. systeemien hyödyntäminen jollain tavalla, että saataisiin porukkaa paremmin mukaan taputtamaan, kannustamaan ja miksei vaikka joskus vielä ihan laulamaankin. Eteläpäätyyn ja hallin tunnelmaan ym. palaan vielä myöhemmin huomattavasti tarkemmin.