SC Freiburg on varsin omalaatuinen ja poikkeuksellinen seura eurooppalaisessa pääsarjajalkapalloilussa. Idyllisessä, vuoristoisessa portikorttimaisemassa nököttävä Schwarzwald-Stadion -nimeä kantava kotipyhättö ei todellakaan ole viimeistä huutoa oleva montoimiareena, vaan pieni, vuosien varrella sieltä täältä ehostettu vaatimaton 24 000 katsojan stadion.
Freiburg on saanut vuosien varrella maineen hissijoukkueena, sen jojoillessa kahden ylimmän sarjatason välillä säännöllisesti. Vuoden 1993 jälkeen seura on ehtinyt nousta jo viisi eri kertaa Bundesliigaan. Freiburgin arvomaailmaan kuuluu kuitenkin äärimmäinen rauhallisuus ja tietyllä tavalla jopa korostettu hätiköimättömyys, jonka vuoksi rajuiltakin tuntuneet pudotukset 2. Bundesliigaan ja sieltä nousut takaisin ylös eivät ole ravisuttaneet seurayhteisöä. Ennemminkin voisi sanoa, että sarjaportaan vaihtelut ovat kuin lempeää riippumatossa keinahtelua.
Kun keväällä 2011 Freiburg varmisti Bundesliigan yhdeksännen sijan – parhaan sijoituksensa kymmeneen vuoteen – totesi seuran presidentti Fritz Keller vain maltillisesti, että SC Freiburgin tavoite on olla Saksan 25 parhaan jalkapalloseuran joukossa seuraavan parin vuoden sisällä.
”Se joka kuuseen kurkottaa…”, voisi tähän vielä lisätä.
Valmentaja Streich on Freiburgin hengen ruumiillistuma
Yhden 2. Bundesliigassa vietetyn kauden jälkeen Freiburg nousi takaisin Bundesliigaan kaudeksi 2016-2017, sijoittuen sensaatiomaisesti kauden päättyessä seitsemänneksi. Nyt tällä sesongilla tulokset eivät ole olleet edelliskauden veroisia, tähtipelaaja Maximilian Philippin siirryttyä viime kesänä 20 miljoonalla eurolla Dortmundin riveihin.
Alkutahdit vaikeuksille lyötiin jo heti syksyllä. Freiburg ajautui nopeasti putoamistaisteluun, voitettuaan 12:sta ensimmäisestä ottelustaan vain yhden ainokaisen. Tällä hetkellä putoamiskarsintaraja kummittelee kolmen pisteen päässä. Tyypillisesti tämänkaltainen tilanne aiheuttaisi valtavaa stressiä, ahdistusta ja jopa pelkoa tulevaisuudesta, mutta Freiburgissa vallitseva tilanne ei ole aiheuttanut sen suurempaa hampaiden kiristelyä.
Freiburgin valmentaja Christian Streich istuu täydellisesti seuran profiiliin sekä ideologiaan ja hän edustaa myös seuran arvoja ensiluokkaisesti. Onkin käynyt selväksi, että hänelle Freiburg on enemmän kuin seura. Streich valmensi ensin 16 vuotta seuran junioripuolella, ennen kuin siirtyi edustusjoukkueen apuvalmentajaksi vuonna 2011. Myöhemmin samana vuonna Streich nousi päävalmentajaksi, kun lähtöpassit saaneesta Marcus Sorgista tuli Freiburgin seurahistorian ensimmäinen erotettu valmentaja. Tällä hetkellä Streich on koko Bundesliigan pitkäaikaisin valmentaja, toimittuaan tehtävässä yhtäjaksoisesti jo seitsemän vuotta.
Freiburgin esittämän laadukkaan jalkapallon lisäksi Streichista on tullut todella suosittu hahmo, joka johtuu nimenomaan hänen maanläheisestä persoonastaan. Nöyrä ja ahkeraan työntekoon perustuva ajatusmaailma vetoaa laajasti jalkapalloa seuraaviin ihmisiin, yli seurarajojen.
Streich on viisas mies ja hänen sanoillaan on paljon painoarvoa. Pohdiskelevalla ja sanavalmiilla gentlemannilla on usein asiaa, niin jalkapallosta kuin ympäröivästä yhteiskunnastakin, ja hänen lehdistötilaisuuksistaan on saatu usein mielenkiintoisia otsikoita. Myös videopalvelu Youtubesta on katsottu pressitallenteita jo miljoonia kertoja. Streich on aiemmin kommentoinut muun muassa Pierre-Emerick Aubameyangin ja Neymarin siirtojen olevan malliesimerkkejä jalkapallon uhraamisesta rahan alttarille. Lisäksi hän on myös kehunut vuolaasti Cristiano Ronaldon veistoksellista ylävartaloa, muistuttaen kaikkia siitä hirvittävästä työmäärästä, jonka portugalilainen on joutunut tekemään sen eteen.
Ei Eurooppaan ensi kaudella
Viime kauden seitsemäs sija jää tänä keväänä haaveeksi Freiburgissa ja sen myötä ensi kauden europelit. Se ei silti ole yliopistokaupungin seuralle kaikki kaikessa, sillä seura on siitä huolimatta pystynyt tarjoilemaan monta ikimuistoista hetkeä kannattajilleen. Yksi mainitseminen arvoinen on esimerkiksi ykköshyökkääjä Nils Petersenin säväyttävä maali vierasottelussa Dortmundia vastaan tammikuussa. Vuonna 2015 Freiburgiin saapunut maaliruisku tykitti Signal Iduna Parkilla pallon verkkoon yli 40 metristä, 2-2 tasapeliin päättyneessä ottelussa.
Myös 4-3 vierasvoitto 1. FC Kölnistä oli ainutlaatuinen ja poikkeuksellinen. Draaman kaari täydentyi hienosti Freiburgin noustua lumisella viheriöllä pelatussa kamppailussa sillasta, sen käännettyä 3-0 tappiotilanteen lopulta kahden lisäaikamaalin ansiosta voitoksi.
Harkittua ja järkevää pelaajapolitiikkaa
Freiburgin rekrytointipolitiikka on erittäin älykästä ja ammattimaista, mutta samaan aikaan todella maanläheistä ja seuran arvoja kunnioittavaa. Rajalliset taloudelliset resurssit tiedostetaan hyvin, sillä seuran suurin sponsori on paikallinen Schwarzwaldmilchin meijeri. Tämän yhteistyön arvo on verrattain vaatimaton 6 miljoonaa euroa.
Freiburg on pyrkinyt siitä huolimatta keksimään kokoajan uusia mahdollisuuksia, joilla se voisi kuroa isompien seurojen etumatkaa. Seuran kykyjenetsijät pyrkivät jatkuvasti löytämään suurempien seurojen hylkäämiä lupauksia ja tarjoamaan näille uutta mahdollisuutta ja isompaa vastuuta. Hyviä esimerkkejä ovat Itävallan nuori maajoukkuepuolustaja Philipp Lienhart, joka pelaa lainalla Real Madridista. Marc-Oliver Kempf saapui Frankfurtista, Pascal Stenzel Dortmundista ja Janik Haberer tuli Hoffenheimista. Tämä nelikko on pelannut jo yli 170 ottelua Freiburg-paidassa, vaikka pelejä aikaisemmissa seuroissa ei ollut tullut yhteensä kuin alle viisi. Haberer on profiloitunut laadukkaaksi prässipelaajaksi, joka sopeutuu hyvin eri hyökkäyspään rooleihin. Nuori pelaaja kuului Saksan alle 21-vuotiaiden Euroopan mestaruuden voittaneeseen joukkueeseen viime kesänä. Valmentaja Streich on luottanut näihin nuoriin ja se on tuonut tulosta.
Badenin kuvankauniissa jokilaaksossa Freiburgilla on myös kadehdittava junioriakatemia. Se on tuottanut nykyjoukkueeseenkin jo kolme runkopelaajaa. Maalivahti Alexander Schwolow, keskikenttämies Nicolas Höfler ja laitapuolustaja Christian Günter ovat oman juniorimyllyn tuloksia. Lisäksi moni Freiburg-kasvatti on myyty eteenpäin hyvällä tuotolla. Matthias Ginter, Ömer Toprak, Oliver Baumann sekä aiemmin mainittu Philipp ovat kaikki saaneet jalkapallo-oppinsa Freiburgissa. Seuran kaikkien aikojen paras maalintekijä on myös oman paikkakunnan poika. Hän on Saksan nykyinen maajoukkueluotsi Joachim Löw.
Tällä hetkellä Freiburgilla on menossa kuuden ottelun voitoton putki ja etäisyys putoamiskarsintarajaan on kaventunut minimiin. Yliopistokaupungissa ei silti turhia stressata. Seuran kannattajat osaavat suhtautua mahdolliseen sarjatason vaihtumiseen kepeän asiallisesti. He saavat tuon skenaarion toteutuessa mahdollisuuden nähdä uusia stadioneita ja lisäksi todennäköisesti edessä on myöhemmin kuitenkin jälleen nousujuhlat. Toinen ääripää Freiburgilla olisi olla kuten vaikkapa HSV, joka räpiköi vuodesta toiseen Bundesliigan hännillä, pelastautuen aina kalkkiviivoilla ja jatkaen samaa oravanpyörää uudestaan ja uudestaan, vuodesta toiseen.
Uusi stadion työn alla
Freiburgilla ei ole pakottavaa tarvetta kahmia pokaaleja – tai edes menestystä – joka vuosi. Kannattajien ja kaupungin asukkaiden itsetunto ei ole riippuvainen siitä. Koko yhteisö tietää mihin ekokaupungin jalkapalloylpeys pystyy ja he osaavat nauttivat yhteisestä matkasta.
Arvojen vaaliminen ja niiden arvostaminen ei kuitenkaan tarkoita muutoskyvyttömyyttä. Freiburg suunnittelee parhaillaan muuttavansa uudelle stadionille kaupungin luoteisosaan parin vuoden päästä. Jotenkin kuvaavaa on, että tähtiin ei kurkotella tässäkään projektissa. Uuden kotiareenan kapasiteetti on asetettu maltillisesti 35 000 katsojan kieppeille ja hankkeen kustannusarviokin on ”vain” noin 70 miljoonaa euroa. Osa sielusta jäänee luonnollisesti Schwarzwald-Stadionille, mutta uuden pyhätön luonnonläheisyys pitää varmasti huolen, että SC Freiburg tulee selviämään hienosti myös tulevaisuudessa.
Artikkelikuva: Getty Images