Englantilaisen jalkapalloilun nukkuva jättiläinen majailee Länsi-Yorkshiressä. Vajaan miljoonan asukkaan Leedsissä ehdittiin 1900-luvulla tottua menestykseen, mutta 2000-luku on ollut todella apaattista taaperrusta. Kyseessä on tietenkin perinteikäs Leeds United, joka on tällä hetkellä yksi Championshipin kuumimmista joukkueista. Palaako Valioliiga takaisin Elland Roadille?
Mestarien liigan välieristä aallonpohjalle
Kokovalkoisista kotiasuista tuttu Leeds United ei todellakaan ole mikään sympaattinen pikkuseura. Tänä vuonna 98 vuotta täyttävä seura on juhlinut Englannin liigamestaruutta kolmeen otteeseen. Sen viimeisin mestaruus on kaudelta 1991-92. Leeds United on siis Englannin viimeinen mestari ennen vuonna 1992 perustetun Valioliigan tuloa.
Valioliigankin aikakaudella Leeds kiilasi kärkinelikkoon kolme kertaa ja eteni keväällä 2001 Mestarien liigassa aina välieriin saakka. Valencialle pudonneen joukkueen tähtiä olivat sellaiset nimet kuten, Mark Viduka, Harry Kewell, Ian Harte, Nigel Martyn ja Rio Ferdinand.
Euromenestyksellä oli kuitenkin The Whitesin kannalta kohtalokkaita seurauksia. Vauhtisokeus iski seurajohtoon ja talousvaikeuksiin ajautunut seura alkoi pikkuhiljaa valahtaa. Leedsin lähes 15 vuotta kestänyt pääsarjaseikkailu päättyi keväällä 2004, kun 19. sijoittunut seura putosi Valioliigasta.
2000-luvun alkuvuosina Elland Roadilla viiletti Harry Kewellin ja Mark Vidukan kaltaisia tähtiä. Kuva: Getty
Kupin pohja ei kuitenkaan ollut vielä edes näkyvissä. Leedsin talousahdinko kasvoi lopulta niin syväksi, että seura ajautui selvitystilaan vuonna 2007. Sen seurauksena Valkoiset saivat tuntuvat pistemenetykset ja putosivat samana vuonna Ykkösliigaan, jossa seura sai aloittaa sesongin 2007-08 peräti 15 pistettä pakkasella.
Ykkösliigassa rivejään koonneen seuran kohdalla nousuhaaveet toteutuivat kolmannella yrittämällä, kun Leeds palasi takaisin Championshipiin keväällä 2010. Ensimmäinen kausi oli lupauksia herättävä, kun nykyinen Preston-manageri, joukkuetta vuodet 2008–2012 luotsannut Simon Grayson johdatti Leedsin seitsemänneksi. Lupauksia nostattaneen avauskauden jälkeen Leeds kuitenkin vaipua sarjan alempaan keskikastiin sijoittuen seuraavan neljän kauden aikana kaksi kertaa sijalle 13. ja kahdesti 15.
Cellinon sirkus
Omistajan vaihdos saattaa joskus tehdä seuralle hyvää ja tuulettaa paikkoja. Ääritapauksissa kuten Chelsea tai Manchester City saattaa uusi omistaja nostaa seuran uudelle tasolle. Näin ei kuitenkaan käynyt Leeds Unitedille – ainakaan vielä – tätä nykyä 60-vuotiaan Massimo Cellinon ostettua seuran tammikuussa 2014.
Serie A:n ystäville italilainen liikemies on erittäin tuttu hahmo. Cellino nimittäin muistetaan Cagliarin seurapomona. Sardinialaisseuran päällikkönä Cellino tuli tunnetuksia lukuisista tempauksistaan. Esimerkiksi vuonna 2010 Cellino hyllytty Cagliarin ja Italian tuolloisin ykkösmaalivahdin Federico Marchettin peräti puoleksi vuodeksi, kun maalivahti pyysi siirtoa isompaan seuraan. Liikemiehen uskomusten mukaan 17 on epäonnennumero, jonka vuoksi italilainen päätti poistaa 17. rivin ja kaikki kyseistä numeroa kantaneet paikat Calgliarin kotistadionilta Stadio Sant’Elialta.
22 vuotta Cagliaria johtanut Cellino sai Italiassa vähemmän imartelevan lempinimen: Il mangia-allenatori, joka tarkoittaa suomennettuna ”managerien syöjää”. Cellinon Cagliarissa nähtiin peräti 38 manageria reilun 20 vuoden aikana. Vaikka miehen meininki sardinialaisseuran johdossa oli jokseenkin erikoista, teki Cellino myös paljon hyvää.
Massimo Cellino on mielipiteitä jakava seurapomo, ainakaan tapahtumista ei tule puutetta. Kuva: Getty
Ensinnäkin Cellino teki Cagliarista Serie A:n vakiokasvon, jonka lisäksi mies löysi Sardiniaan hyviä pelaajia ja managereita. Esimerkiksi Juventusta nykyisin luotsaavan Massimiliano Allegrin debyytti Serie A -managerina tapahtui Cagliarissa, jossa huippuvalmentaja viihtyi vuodet 2008–2010. Pelaajapuolelle Cellino löysi muun muassa lähes 100 maalia seuralle tehneen David Suazon tai nykyisin Roman keskikentällä dominoivan Radja Nainggolanin.
Vähemmän yllättäen myös Leedsin managerin palli on ollut todella tuulinen. Seurassa on jo kahdeksas managari Cellinon vajaat kolme vuotta kestäneen valtakauden aikana, KAHDEKSAS! Dave Hockaday ja slovenialaista suurseura Mariboria nykyään luotsaava Darko Milanic pysyivät pesteissään vain kuuden ottelun ajan. Seuran ja Cellinon onneksi Leedsin kannattajapohja on todella vahva. Seuran katsojakeskiarvo pysyi yli 20 000 katsojassa jopa Ykkösliiga-vuosina, mikä on todella kunnioitettava lukema kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle.
Eikä Cellinon sirkus ole rajoittunut pelkästään managerikaruselliin, vaan omistaja sai hiljattain peräti 18 kuukauden toimitsijakiellon agentti-määräysten rikkomisesta. Vaikka Cellino on ehtinyt säheltämään reippaan puoleisesti, on italialainen tehnyt ainakin yhden hyvän ratkaisun Leeds-pomona. Palkannut Swanseasta tutun Garry Monkin joukkueen peräsimeen.
Kohti kirkkaita valoja
Swansean seuralegenda ja entinen manageri Monk on yksi Championshipin pätevimpiä luotseja. Manageriksi nuori, 37-vuotias englantilainen oli matkalla maailman maineeseen Joutsenten peräsimessä, mutta hyvin alkanut viime kausi kääntyi syksyllä lähes painajaismaiseksi tarpomiseksi ja Monk sai lopulta potkut muutama viikko ennen joulua.
Viime kesänä Leedsin ruoriin tarttunut Monk otti tietoisen riskin astuessaan Cellinon karuselliin, mutta tuo riski on ainakin toistaiseksi kannattanut. Leedsin ja Monkin alku ei kuitenkaan ollut helppo, sillä ensimmäiset kuusi peliä tuottivat ainoastaan yhden voiton ja yhteensä neljä pistettä. Syyskuun puolivälissä putoamisviivan tuntumassa roikkunut Leeds kuitenkin käänsi kurssinsa.
Nihkeää alkua seuranneista 21 pelistä Leeds on voittanut peräti 14. Vahva vire on siivittänyt Leedsin jo sarjataulukon 4. paikalle. Matkaa toisena olevaan Brightoniin on toki jo yhdeksän pistettä, eikä hyvällä materiaalilla varustettujen eteläenglantilaisten saatikka sarjan kärjessä jylläävän Newcastlen kiinniottaminen tule olemaan helppoa, mutta ainakin Elland Roadille on palannut uskottavuus.
Jos Monkin Swansea tuli tunnetuksi pallonhallintapelistään, on manageri joutunut päivittämään pelikirjaansa hitusen paremmin yorkshireläisten materiaalia palvelevaksi. Leeds on pitänyt palloa hieman alle 51-prosenttisesti. Maata pitkin Monkin ryhmä kuitenkin pyrkii pelaamaan. 4–2–3–1-muotissa etenevä Leeds on tullut tunnetuksi erityisesti hyvin maalipaikkansa hyödyntävänä joukkueena.
Maalinteosta on vastannut erityisesti uusiseelantilainen Chris Wood, joka on iskenyt jo peräti 16 rysää. Romuluinen ja kookas kärki ilmentää hienolla tavalla Leedsin uutta tulemista. Tätä nykyä 25-vuotias Wood saapui Englantiin jo vuonna 2008, mutta ei ole sopeutunut oikein mihinkään. Elland Roadilta kotinsa löytäneelle Woodille Leeds on jo yhdeksäs seura Englannissa.
Leedsin materiaalia ei varsinaisesti pullistele huippunimiä, mutta muutamia erittäin lupaavia pelureita Monkin miehistöstä kyllä löytyy. Leedsin helmi on vasta 18-vuotias oma kasvatti Ronaldo Vieira, joka on ottanut tällä kaudella paikkansa ykkösjoukkueen konehuoneesta.
Vajaan kahden miljoonan punnan nettokulutuksella ryhmäänsä vahvistanut Monk teki todella hyviä peliliikkeitä siirtomarkkinoilla, vaikka huippulupaava Lewis Cook karkasikin Bournemouthiin. Kolmella miljoonalla punnalla Oxfordista tullut Kemar Roofe on keskikentän hyökkääville paikoille ja johtaa joukkueen syöttöpörssiä viidellä maalisyötöllään. Keskikentän ylempää oksaa vahvistaa Monkin jo aikanaan Swanseaan hankkima Pablo Hernandez, joka on tuonut arvokasta kokemusta Leedsin nuorehkoon ryhmään.
Kokemusta toi ennen kaikkea entinen Englannin maajoukkuevahti Robert Green (37), joka saapui Leedsiin ilmaisella siirrolla. Kaikki 27 peliä torjunut englantilainen on pitänyt jo 10 kertaa nollat ja selän taakse maaleja (27) on uponnut maali per peli keskiarvolla, mikä on varsin kelvollinen lukema. Toki Green saa kiittää myös hyvin pelannutta puolustuslinjaa, jossa topparipari Pontus Jansson–Kyle Bartley on vakuuttanut. Etenkin Torinosta lainattu ruotsalaistoppari Jansson on pelannut loistavan kauden.
Garry Monk on tehnyt loistavaa työtä Leedsin peräsimessä. Kuva: Getty
Leedsin materiaalia voisi kutsua tasaiseksi ja tasapainoiseksi. Keskikenttäpelaaja Liam Bridcutt, laituri Stuart Dallas tai laitapakki Charlie Taylor edustavat hyviä peruspelaajia Englannin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Kaiken kaikkiaan Monkin käytössä oleva ryhmä on Championship-tyyliin hyvin brittiläinen ja työteliäs. Championshipin kärkipäätä Valkoisten materiaali ei kuitenkaan ole, ei edes järin lähellä sitä. Juuri sen takia Monkin ryhmän vahva vire herättää paljon kunnioitusta. Esimerkiksi sarjan kärjessä porskuttavien Newcastlen tai Brightonin avauksiin tai edes Leedsin alapuolelta löytyvien Derbyn tai Aston Villan avauskokoonpanoihin ei montaa Whites-peluria kelpuutettaisi.
Valioliigaan Leedsillä on vielä pitkä matka, sarjaa on nimittäin pelaamatta vielä 19 kierrosta. Kova ottelutahti on armoton, joka kostautuu joidenkin seurojen kohdalla pahemman laatuisina notkahduksina. Tällä hetkellä Leedsillä kulkee, mutta materiaali ei varsinaisesti päätä huimaa, joten seuran kannattajien kannattaa ainakin tällä hetkellä pitää vielä jäitä hatussa.
Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, etteikö Leeds olisi tällä hetkellä yksi Championshipin kuumimmista joukkueista. Kuuden ottelun tappioton putki tuli eilen päätökseen toisen yllättäjäjoukkue Barnsleyn vieraana, mutta kuntopuntarin kärkipäässä Leeds on edelleen. Näyttää siis siltä, että Monkin opit ovat iskostuneet Elland Roadille. Se jos joku on Leedsin kannalta hyvä merkki.
Ja sitä paitsi olisihan se upeaa jos Valioliiga palaisi yli 13 vuoden tauon jälkeen legendaariselle Elland Roadille. Vuonna 1897 avattu ja noin 38 000 katsojaa nielevä stadion siinä missä Leeds Unitedkin kuuluvat Valioliigaan. Nukkuva jättiläinen on vihdoin herätetty ja se on Monkin ansiosta oikealla tiellä, ennen pitkää Valioliigaan johtavalla tiellä.
Seuraa Leedsin otteita ja Championshipin kuumaa nousutaistelua ViaPlay-palvelusta.
Kansikuva: Getty