Tämän kauden Valioliiga on mahdollisesti koko sarjan historian kovatasoisin, myös aivan äärimmäisen kärjen alapuolella. Alati kasvavat televisiorahat ovat mahdollistaneet sen, että hieman pienemmätkin seurat ovat valmiita käyttämään siirtosummiin entistä enemmän rahaa, ja tästä johtuen Valioliigan keskikasti on vahvistunut vuosi vuodelta.
Erityishuomiota tämän vuoden Valioliigassa kannattaa kiinnittää siihen, että Faneille.comin rankingissa sijoille 5-7 sijoittuvat joukkueet ovat jokainen erittäin hyvin valmennettuja porukoita, joista jokaisella on helposti tunnistettava tapa pelata jalkapalloa. Eurooppa-liigaan oikeuttaville sijoille rankkaamillamme joukkueilla on täydet mahdollisuudet haastaa UCL-sijoille sijoitetut joukkueet, mikä kertoo omaa kieltään ensi kauden Valioliigan kärkikolmanneksen leveydestä.
5. Everton (5.)
Evertonin pitkäaikainen päävalmentaja David Moyes sai viime kesänä unelmasiirtonsa Sir Alex Fergusonin paikkaajaksi Manchester Unitedin päävalmentajana. Jokainen Valioliigaa seurannut tietää, että Moyesin unelma kääntyi nopeasti painajaiseksi. Toisen epäonni on toisen onni, sillä Moyesin seuraajaksi Evertoniin nimitetyn Roberto Martinezin johdolla The Toffees pisti viime kaudella monet ennätykset uusiksi. Joukkue keräsi peräti 72 pistettä, mikä on seuran Valioliiga-ajan yhden kauden piste-ennätys. Everton myös voitti Manchester Unitedin kahteen otteeseen ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1969.
Moyesin aikakaudella Everton pelasin hyvin perinteisellä brittiläisellä tyylillä ilman suuria pelillisiä hienouksia. Gooidson Parkilla nähtiinkin viime kaudella todellinen pelillinen vallankumous, kun hyökkäyspelin ja lyhytsyöttöpelin nimeen vannova Martinez tuli ja muutti nopeaan tahtiin koko seuran tapaa käsitellä jalkapalloa. Everton aloitti kauden vahvasti ja oli pitkään taistelemassa jopa Mestarien liiga -paikkaan oikeuttavasta neljännestä sijasta. Lopulta materiaalin kapeus ja heikkous muihin kärkijoukkueisiinverrattuna näkyi kuitenkin sen verran, että Everton jäi viidenneksi seitsemän pisteen päähän neljänneksi sijoittuneesta Arsenalista.
Täksi kaudeksi Everton osoitti muskeleitaan kahdella tapaa. Viime kaudella Chelseasta lainalla Evertonissa pelannut kohuttu superlupaus Romelu Lukaku paukutteli 15 Valioliigamaalia ja miestä huhuttiin vahvasti Chelsean avauskokoonpanoon alkavaksi kaudeksi. Lukakun ja Mourinhon välillä oli kuitenkin pientä kärhämää, ja Lukaku teki uransa kannalta viisaan valinnan valitsemalla varman peliajan Evertonissa Chelsean kakkoshyökkääjän paikan sijasta. Everton rikkoi oman siirtoennätyksensä hankkimalla Lukakun peräti 28 miljoonalla punnalla ja viiden vuoden sopimuksella. Lukakulle on tarjolla todella isoa roolia Evertonin kärjessä, sillä kakkoskärki Aruna Konen taso on pienoinen arvoitus. Evertonin kannalta toinen huojentava tieto oli oman kasvatin ja superlupaavan Ross Barkleyn kanssa solmittu monivuotinen jatkosopimus. Pitkään lupaavana pidetty Barkley pelasi viime kaudella todellisen läpimurtokautensa nousten mukaan aina Englannin maajoukkueeseen saakka. Evertonin ongelmana viime kausina on ollut se, että seura on haastavan taloudellisen tilanteensa vuoksi joutunut luopumaan parhaista pelaajistaan hyvin menneiden kausien jälkeen. Lukakun hankinta ja Barkleyn jatkosopimus viittaa parempaan huomiseen ja myös maksava yleisö on huomannut asian. Muutama päivä ennen kauden alkua Everton on myynyt jo noin 30.000 kausikorttia, mikä on yli 5000 enemmän kuin ennen viime kautta.
Evertonin keskikentän herra ja hidalgo. (Getty)
Ross Barkley on Leighton Bainesin ja Lukakun ohella joukkueen tärkein yksittäinen pelaaja. Everton ei käytännössä menettänyt yhtään viime vuoden avainpelaajaansa ja The Toffees on vahvistunut täksi kaudeksi paljon. Barcelonasta lainalla ollut Gerard Deulofeu pelasi hienon kauden, mutta Chelseasta lainasopimuksella saapuva Christian Atsu pystyy jopa Deulofeuta parempaan. Atsulla on kaikki ainekset nousta vakituiseksi avauskokoonpanon mieheksi.
Darron Gibson missasi käytännössä lähes koko viime kauden loukkaantumisen vuoksi, mutta on nyt harjoituskaudella palannut joukkueen kokoonpanoon, ja on käytännössä kuin kokonaan uusi hankinta. Evertonin ehdottomasti mielenkiintoisin pelaaja on noin viidellä miljoonalla tänä kesänä hankittu Bosnian maajoukkuekeskikenttäpelaaja Muhamed Besic, joka on ollut Evertonin paras kenttäpelaaja kesän harjoitusotteluissa. Besic on terrierimäinen, puolustava keskikenttäpelaaja ja saattaa hyvinkin pudottaa täksi kaudeksi virallisen sopimuksen Evertonin kanssa solmineen Gareth Barryn avauksesta kauden edetessä. Evertonilla on pitkästä aikaa materiaali, jossa riittää käytännössä leveyttä jokaiselle pelipaikalle. Besicin lisäksi mahdollista läpimurtoa voisi ennustaa nuorelle topparille John Stonesille, joka solmi myös seuran kanssa pitkän jatkosopimuksen. Stones nousi viime kaudella Evertonin pelaavaan kokoonpanoon ja tällä kaudella peliaika kasvanee entisestään. Parikymppinen isokokoinen toppari on noussut jo Englannin maajoukkuerinkiin ja omaa potentiaalia nousta maailman johtavien topparien joukkoon.
Everton pelannee samanlaisen kauden kuin viime vuonna, mutta tänä vuonna seuralla on vielä enemmän valmiuksia haastaa Englannin suurseurat taistelusta UCL-paikoista. Se vaatii venymistä, mutta Martinez on oikea mies viemään Evertonin seuraavalle tasolle.
Tärkein pelaaja: Romelu Lukaku
Romelu Lukakun takana Evertonin hyökkääjien taso tippuu radikaalisti. Lukaku on kahden edellisen kauden aikana osoittanut olevansa erinomainen Valioliigahyökkääjä ja tälläkin kaudella miehen olisi paukuteltava mielellään vähintään 15 liigamaalia, jos Everton mielii tosissaan taistella europaikoille oikeuttavista sijoista.
Todennäköinen kokoonpano
Uhkakuvat
Keskikenttä ja puolustus kestävät suurimmilta osin loukkaantumiset, mutta Leighton Bainesin tai Romelu Lukakun pidempi poissaolo olisi joukkueelle suoranainen katastrofi. Europelit ovat yleensä Valioliigan keskikastin joukkueille iso miinus, mutta Everton on tottunut matkustamaan torstai-iltaisin ympäri Eurooppaa ja joukkueen materiaali kyllä kestää pienen kierrätyksen.
Keskeisimmät siirrot
Sisään: Romelu Lukaku (Chelsea), Gareth Barry (Man City), Muhamed Besic (Ferencvaros), Christian Atsu (Chelsea, lainalla)
Ulos: Apostolos Vellios (vapautettu), Gerard Deulofeu (FCB)
6. Liverpool (2.)
Jatkaako Daniel Sturridge maalitehtailuaan? (All Over Press)
Swanseassa mainiota jälkeä ultrahyökkäävällä jalkapallolla tehnyt Brendan Rodgers nimitettiin nukkuvan jättiläisen Liverpoolin päävalmentajaksi kesällä 2012. Ensimmäinen kausi meni vaisusti, mutta kevätkauden lupaavat esitykset nostivat odotuksia edelliskauden alla. Harva kaavaili silti Liverpoolia tosissaan edes UCL-sijoille, mutta Rodgersin johdolla punapaidat yllättivät lähes jokaisen jalkapalloa seuraavan olemalla mukana mestaruuskamppailussa aivan kauden viimeisille kierroksille saakka. Lopulta mestari vei vielä oppipoikaa, sillä José Mourinhon parkkeerasi kauden kolmanneksi viimeisellä kierroksella Anfield Roadin kentälle sellaisen bussin, jota Chelsean organisaatiossa aikoinaan Mourinhon apuna valmentanut Rodgers ei pystynyt purkamaan. Täydellisen katastrofin täydensi seuraavan kierroksen vierailu Crystal Palacen vieraaksi, jolloin Liverpool menetti viimeisen kymmenen minuutin aikana 3-0 vierasjohdon ja samalla viimeisetkin mahdollisuudet seuran ensimmäiseen mestaruuteen sitten kauden 1989-1990. Lopun hyytymisestä huolimatta kautta voidaan kuitenkin pitää lähes täydellisenä onnistumisena, sillä Liverpool ylisuoritti lähes koko kauden ajan pelaamalla viihdyttävää ja taktisesti monipuolista jalkapalloa.
Rodgers on uuden koulukunnan valmentaja, joka peluutti Liverpoolia viime kaudella monella eri formaatiolla vastustajan vahvuuksien ja heikkouksien mukaan. Viime kauden ykkösnimi oli kohujen keskeillä purjehtinut Luis Suarez, joka paukutteli 33 liigaottelussa täysin käsittämättömät 31 maalia. Pitkän siirtoruljanssin jälkeen Suarez siirtyi lopulta kovasti täksi kaudeksi satsanneeseen Barcelonaan kaikkien aikojen toiseksi suurimmalla siirtosummalla. Liverpool sai Suarezista vahvojen lähteiden mukaan 75 miljoonaa puntaa, mutta rahaa on myös totisesti poltettu kesällä. Joukkue on hankkinut isolla rahalla pelaajia ja materiaali on ainakin edelliskautta leveämpi. Toisaalta Suarezin merkitystä viime kaudelle ei voida korostaa liikaa, eikä hänelle ainakaan toistaiseksi ole vielä hankittu varsinaista korvaajaa. Viime kaudella aikuisten tasolla todellisen läpilyönnin tehneelle Daniel Sturridgelle lankeaa melkoisen kovat paineet maalinteon suhteen, sillä kakkoskärki Rickie Lambert ei liene suorastaan satumaisesta urakehityksestään huolimatta ole se mies, joka ratkaisisi Liverpoolille otteluita esimerkiksi Mestarien liigassa.
Morenosta uusi sensaatio?
Lambertista ei ole Suarezin korvaajaksi. (Getty)
Liverpool on hankkinut kesän siirtoikkunassa useamman mielenkiintoisen pelaajan. Omissa papereissani vasemmaksi laitapakiksi 12 miljoonalla punnalla hankittu Alberto Moreno on siirtosummaansa peilaten todellinen ryöstö. 22-vuotias Moreno nousi viime kaudella Sevillan vakioavaukseen ja oli yksi La Ligan parhaista hyökkäävistä laitapuolustajista. Nuorella miehellä on uraa jäljellä vielä reilusti kymmenen vuotta ja rahkeissa on kehittyä vielä huomattavasti jokaisella pelin osa-alueella. Rodgersin pelitapa edellyttää laitapakeilta aktiivista peliä myös hyökkäyssuuntaan, joka sopii varmasti hyvin nuorelle espanjalaiselle. Myös kovalla siirtosummalla Benficasta hankittu nuori superlupaus Lazar Marković saattaa nousta jo ensi kaudella todelliseen supertähti-luokkaan. Nuori kaveri loisti varsinkin Benfican viime kauden komealla Eurooppa-liiga -taipaleella ja piti välierävaiheessa Juventuksen nimekästä puolustusta suorastaan pilkkanaan. Marković on tuulennopea laituri, jonka suurimmat heikkoudet ovat toistaiseksi maalinteossa. Jos Serbi saa ruutinsa kuivaksi, puhutaan yhdestä sarjan parhaimmista laitureista.
Liverpool sai viime kaudella paljon etua siitä, ettei joukkue pelannut lainkaan europeleissä. Myös cupeissa tie nousi nopeasti pystyyn, joten joukkue pystyi keskittymään lähes pelkästään Valioliigaotteluihin. Nyt tälle kaudella joukkueelle on odotettavissa melkein 20 ylimääräistä peliä viime kauteen nähden, joten Rodgers joutuu kierrättämään materiaaliaan huomattavasti viime kautta enemmän. Liverpoolin ryhmityksestä löytyy kuitenkin mukavasti syvyyttä, joten edes muutaman avainpelaajan samanaikainen lepuuttaminen ei ole suuremman luokan katastrofi. Liverpoolilla on kasassa nuori joukkue, jossa on ehkä hieman liikaa kysymysmerkkejä nousemaan tämän vuoden sarjassa top-4 joukkoon. Suurin kysymysmerkki on se, kuka ottaa joukkueen harteilleen ja korvaa Luis Suarezin viime kauden hurjat tehot.
Tärkein pelaaja: Daniel Sturridge
Poimin jälleen kerran joukkueen tärkeimmäksi pelaajaksi hyökkääjän, sillä kuten jo aiemmin ylempänä perustelin, ilman lisähankintoja Liverpoolin kokoonpano ei tule kestämään Sturridgen pitkäaikaista loukkaantumista tai radikaalia tason tippumista. Viime kaudella Sturridge pääsi pelaamaan Luis Suarezin varjossa omanlaisen superkautensa, mutta nyt miehen olisi pystyttävä olemaan suurseuran selkeä ykköshyökkääjä myös tehojen puolesta.
Todennäköinen kokoonpano
Uhkakuvat
Liverpool pelasi melkein 20 ottelua muita kärkijoukkueita vähemmän viime kaudella europelien puuttumisen ja aikaisten cup-tippumisten vuoksi. Joukkue on toki viime kautta laajempi, mutta miten Rodgers onnistuu kierrättämään materiaalia niin, että Liverpool menestyisi niin Euroopassa kuin kotimaan kentillä? Se on selvää, että esimerkiksi kapteeni Steven Gerrard ei enää kykene pelaamaan kahden ottelun viikkotahdilla huipulla, joten rotaatiota on pakko harrastaa. Luis Suarez ratkaisi Liverpoolille viime kaudella useamman ottelun omalla henkilökohtaisella taitotasollaan. Onko joukkueessa pelaajia, jotka ovat valmiita nousemaan viime kautta suurempaan rooliin ja sädekehään?
Keskeisimmät siirrot
Sisään: Dejan Lovren (Southampton), Lazar Markovic (Benfica), Emre Can (Leverkusen), Adam Lallana (Southampton), Javier Manquillo (Atl Madrid), Rickie Lambert (Southampton), Divock Origi (Lille), Alberto Moreno (Sevilla)
Ulos: Luis Suarez (Barcelona), Pepe Reina (Bayern Munchen), Iago Aspas (lainalle Sevillaan), Luis Alberto (lainalle Malagaan), Andre Wisdom (lainalle WBA), Origi (takaisin lainalle Lilleen), Martin Kelly (Crystal Palace)
7. Tottenham (6.)
Hugo Lloris pelasi loistavan viime kauden ja hyvät MM-kisat. Spursin takuumies. (Getty)
Tottenhamin viime vuoden kesä muistutti monella tapaa Liverpoolin tämän kesän toimintaa. Joukkue menetti suurimman tähtensä Gareth Balen Real Madridiin kaikkien aikojen kovimmalla siirtosummalla ja hommasi saamillaan sadalla miljoonalla pelaajia ovista ja ikkunoista. Päävalmentaja André Villas-Boasin joukkuetta pidettiin potentiaalisena yllättäjänä, mutta todellisuus oli kaukana tästä. Mourinhon oppipoika ei missään vaiheessa saanut Tottenhamia pelaamaan haluamallaan tavalla ja kesän profiilihankinta Roberto Soldado floppasi komeasti. Villas-Boas sai kesken kauden potkut ja valmentajaksi nimitettiin Tim Sherwood, jonka johdolla Tottenham jatkoi epätasaisia otteitaan. Kautta ei voida kuitenkaan pitää täytenä katastrofina, sillä kuudes sija oli oikeastaan sitä, mitä joukkueen materiaalilta voitiin realistisesti odottaa.
Tänä kesänä Tottenham on ollut siirtoikkunailla varsin maltillinen, ymmärrettävistä syistä. Ehdottovasti kovin kaappaus oli Southamptonissa loistavaa jälkeä tehnyt Espanyol-legenda Mauricio Pochettino. Pochettino on yksi niistä viime aikoina nousseista valmentajakyvyistä, jotka ovat löytäneet oppinsa legendaarisen Marcelo”Loco” Bielsan oppikoulussa. Äärimmäisen korkean prässin ja juoksuvoiman nimeen vannova Pochettino ei ole persoonana yhtä räiskyvä kuin esikuvansa, mutta on mahdotonta kyseenalaista Bielsan vaikutus Pochettinon peluuttamaan jalkapalloon. Pochettino tuskin muuttaa valmennusfilosofiaansa Tottenhamin peräsimessä ja odotettavissa on yleisöystävällistä pallonhallintajalkapalloa, jossa myös toppareilla on iso pallollinen merkitys. Pochettino eroaa muista pallonhallintapeliin pelinsä perustavista valmentajista sillä tapaa, että hänen joukkueillaan on ollut tapana viljellä yllättävän paljon pitkiä syöttöjä ja keskityksiä. Tämä sopii varsin hyvin varsinkin viime kaudella pahasti flopanneelle Roberto Soldadolle, joka on viimeisten tietojen mukaan jäämässä joukkueeseen myös täksi kaudeksi.
Ben Davies oli ainoa Tottenhamin hankinta, jonka odotetaan nousevan joukkueen avauskokoonpanoon. Nuori walesiläinen vasemman puolen laitapelaaja Tottenhamissa aiheuttaa välittömästi vertailuja Gareth Baleen, ja pelaajat muistuttavat monella tapaa toisiaan. Davies on tosin selkeästi puolustavampi pelaaja, vaikka myös Bale aloitti uransa nimenomaan vasempana puolustajana. Fakta on se, että viime kaudeksi tehdyt profiilihankinnat epäonnistuivat täysin.
Eriksen Spurs-hyökkäyksen tärkein palanen
Eriksen, uusi Laudrup? (Getty)
Lähes koko viime kauden loukkaantuneena olleelta Erik Lamelalta odotetaan paljon alkavalta kaudelta. Pochettinon alaisuudessa Lamela on pelannut erinomaisen harjoituskauden ja mies tehnee ensi kaudella läpimurtonsa myös Valioliigakentillä. Lamela on juuri sellainen pelaaja, jota Pochettino haluaa peluuttaa laidoillaan. Nopea, hyvä 1vs1 -pelaaja ja ennen kaikkea todella kliininen viimeistelijä muodostanee maaliahneen kaksikon kärkien taakse yhdessä Tanskan ihmemies Christian Eriksenin kanssa. Eriksen on Tottenhamin tärkein yksittäinen kenttäpelaaja kymppipaikalla ja viime kauden seitsemän tehtyä liigamaalia saattaa hyvinkin vaikka tuplaantua tulevalla kaudella. 22-vuotias Eriksen on kokonaisvaltaisesti lähes täydellinen hyökkäävä keskikenttäpelaaja, joka saattaa olla seuraava nimi Luca Modricin ja Gareth Balen tähdittämälle listalle Tottenhamin isolla summalla myydyistä pelaajista.
Tottenhamin materiaali on laaja, mutta monilta osin hieman tasapaksu. Keskikentällä joukkueella on paljon pelaajia ja avauksen kaksikkoa on melko vaikea miettiä näin etukäteen. Kovin odotuksin Tottenhamiin siirtynyt Paulinho pelasi vaisun kauden ja miehellä on tulevalla kaudella todellinen näyttöpaikka. Puolustus lienee silti Tottenhamin suurin yksittäinen kysymysmerkki. Jan Verthongen pelasi vaisun viime kauden ja vaikutti siltä, ettei mies ollut tyytyväinen siihen, että joutui pelaamaan usein laitapakkina omimman pelipaikkansa topparin paikan sijasta. Kapteeni ja seuralegenda Michael Dawson ei sopinut lainkaan Villas-Boasin viime kauden korkeaan puolustuslinjaan, mutta Pochettinon hieman maltillisempi taktiikka sopinee miehelle paremmin. Yksi tärkeä kysymys on se, miten Tottenhamin avainmiehet pysyvät pelikunnossa. Moni tärkeä avainpelaaja on kärsinyt urallaan pahasti loukkaantumisista, ja jos Tottenham haaveilee pääsystä UCL-sijoille, on avainpelaajien pysyttävä kunnossa. Tottenhamilla on mahdollisuudet nappikaudella nousta mukaan UCL-paikoille, mutta se ei näin etukäteen tunnu kuitenkaan kauhean realistiselta.
Tärkein pelaaja: Hugo Lloris
Hugo Lloris saattoi olla koko viime Valioliigakauden paras maalivahti. Pochettinon pelitapa vaatii paljon myös maalivahdilta ja Lloris tullee ensi kaudella pelaamaan entistä enemmän pelityylillä, jota Manuel Neuer harrasti onnistuneesti kesän MM-kisoissa. Lloris on kokonaisvaltaisesti lähes täydellinen maalivahti ja tullee torjumaan Tottenhamille monta pistettä myös ensi kaudella.
Todennäköinen kokoonpano
Uhkakuvat
Tottenhamin materiaali on laaja, mutta jotenkin hieman keskinkertainen olennaisilta paikoilta. Ehkä suurin kysymysmerkki on puolustus, sillä toppariosastolla on useampi pahoista loukkaantumisista kärsinyt pelaaja. Jan Verthongen kadotti peli-ilonsa ja motivaationsa viime kaudella ja Tottenhamin menestyminen vaatisi miehen tason palaamista hänen debyyttikaudensa tasolle. Kaboul-Dawson kaksikko on erinomaisia pelaajia, mutta pysyvätkö he kasassa koko kuluttavan kauden ajan?
Keskeisimmät siirrot
Sisään: Michel Vorm (Swansea), Ben Davies (Swansea), Eric Dier (Sporting Lissabon)
Ulos: Gylfi Sigurdsson (Swansea), Jake Livermore (Hull), Heurelho Gomes (Watford)
8. Swansea (12.)
Walesilaiset lähtevät tulevaan kauteen paremmista asetelmista kuin viime kaudella ja joukkueella on mahdollisuus taistella paikasta Europeleihin. Tällä kaudella rasitteena ei ole Eurooppa-liigan otteluita, jotka viime kaudella häiritsivät joukkueen Valioliigaa kapean rosterin takia. Joukkue hävisi järjestään torstai-iltaisten Eurooppa-liigan otteluiden jälkeen viikonlopun Valioliigapelit. Joukkueen peli perustuu pitkälti hitaaseen pelinrakenteluun ja pallonhallintaan. Joutsenet hallitsivat viime kaudella palloa keskimäärin 57,3 % ottelussa ja tämä tuskin tulee tällä kaudella muuttumaan. Pallonhallintaan perustuva pelityyli on haavoittuvainen vaarallisille vastahyökkäyksille, joista vastustajat tulevat tänäkin vuonna rokottamaan walesilaisia.
Garry Monk teki ennen kauden alkua hyviä hankintoja, kun ranskalaisjyrä Bafetemi Gomis tuli hyökkäykseen, Equadorin maajoukkueessa loistanut Jefferson Montero ja Gylfi Sigurdsson vahvistavat joutsenien keskikenttää ja maalille vahvistusta tuli Arsenalista Lukasz Fabianskin muodossa. Isoimmat menetykset ovat maalivahti Michel Vorm, jonka Fabianski pystyy paikkaamaan ihan hyvin, nuori lupaava laitapakki Ben Davies, espanjalaiset Pablo Hernandez ja Chico sekä hyökkäyksessä kaudella 2012-2013 loistanut Michu. Michu oli viime kaudella poissa paljon loukkaantumisen takia, joten suuri menetys joukkueelle espanjalainen ei kuitenkaan ole.
Swansean hyökkäys perustuu pitkälti vahvan viime kauden pelanneeseen Norsunluurannikon maajoukkuemieheen Wilfried Bonyn harteille. Bony teki viime kaudella kaikki kilpailut mukaan lukien 16 maalia 34 otteluun. Tästä kaveri tulee varmasti parantamaan, kun rinnalle tulee Gomis, Montero ja Sigurdsson. Sigurdssonilta voidaan odottaa läpimurtoa Valioliigan huipulle. Islantilainen jäi pieneen rooliin Tottenhamissa, vaikka otteet olivat lupaavia vähäisestä peliajasta huolimatta. Keskikentän rakentelusta vastaa englantilainen Jonjo Shelvey, jonka peli ailahtelee vielä liikaa. Kovan potkun omaava lupaus voi pelata loistavia pelejä, mutta näitä voi seurata todella heikko ottelu. Nyt Eurooppa-liiga ei tuo liikaa rasitusta Joutsenien keskikentän ankkurille, joten Shelveyltä voidaan odottaa vahvaa kautta ja kenties jopa murtautumista Englannin maajoukkueeseen.
Puolustus Swansealla on sarjan keskikastia. Toppari ja joukkueen kapteeni Ashley Williams on puolustuksen johtaja, mutta Williamsiin kulminoituu koko walesilaisten puolustus, joka on auttamatta liian hidas. Todennäköisesti Joutsenet etsivät vielä markkinoilta ainakin yhtä Valioliiga-tason topparia, koska Jordi Amat ei ole kummoinen pari Williamsille. Myös laitapuolustajien laatu on kyseenalainen.
Tärkein pelaaja: Ashley Williams
Wilfried Bony ei ole enää yksin hyökkäyksessä, joten tärkein pelaaja löytyy puolustuksesta. Williamsin tulee johtaa joutsenten puolustusta siten, ettei se päästä helppoja maaleja. Kärkiporukoilta tulee napsia pisteitä ja niitä on mahdollista saalistaa vain hyvän puolustuksen johdolla.
Todennäköinen kokoonpano
Uhkakuvat:
Kuten sanottua, tulee joukkueen peli mahdollisesti kaatumaan puolustukseen. Vahvistuksia tarvitaan. Keskikentälle ja hyökkäykseen laatua löytyy myös penkiltä, joten Monkin on hankittava 1-3 uutta puolustuspään pelaajaa elokuun loppuun mennessä.
Keskeisimmät siirrot:
Sisään: Gomis (Lyon), Sigurdsson (Tottenham), Montero (Morelia), Fabianski (Arsenal)
Ulos: Michu (lainalle Napoliin), Davies (Tottenham), Vorm (Tottenham), Pozuelo (Rayo Vallecano), Chico (Al-Arabi), Hernandez (Al-Arabi)
9. Newcastle (10.)
Lainatakseni Tumpe Virkkusta: ”Ashley, Ashley ja vielä sieltä ostaa Ashley! Ashley! Älä herranjestas mitä sekoilua!” (Getty)
Joukkueen omistaja Mike Ashley sekoili jälleen siirtomarkkinoilla, kun sisään on tullut jo peräti yhdeksän uutta ukkoa. Sarjan kenties huonoin omistaja ei opi vanhoista virheistään – yksilöt eivät tee joukkuetta. Tämä nähtiin jo viime kaudella, mutta ostetaan nyt, kun halvalla saadaan? Joukkue taisteli viime vuonna Eurooppa-liigan paikasta, mutta loppukausi oli umpisurkea. Joukkueen pelitapa on hienoinen kysymysmerkki, kun pelaajat ovat kentällä kurittomia yksilöitä. Välistä nähdään näyttäviä yksilösuorituksia, mutta puolustusvelvoitteet unohtuvat helposti. Nyt keskikentälle hommattu Remy Cabella tulee rytmittämään peliä ja tämä tulee parantamaan joukkueen pelinrakentelua.
Kovimmat hankinnat olivat Hollannin maajoukkueessa loistanut puolustaja Daryl Janmaat, Shaktar Donetskista karkuun lähtenyt Facundo Ferreyra sekä Montpellieristä tullut Cabella. Ok-tason hankintoina voidaan pitää Ranskasta hommattua Emmanuel Rivierea, hollantilaista Siem de Jongia ja harvinaista kaappausta verivihollisseura Sunderlandista tullutta Jack Colbackia. Suurin menetys oli puolustaja Mathieu Debuchyn siirtyminen Arsenalin.
Joukkueessa on tällä hetkellä todella paljon pelaajia, mikä on rotaation kannalta hyvä asia. Todennäköistä on, että muutama ukko vielä lähtee ennen kauden alkua muille maille, ainakin Hatem Ben Arfaan ja Cheik Tiotean on huhuiltu olevan aktiivisella myyntilistalla. Joka pelipaikalle on tällä hetkellä ylitarjontaa, mutta ainakin joukkue tulee kestämään hyvin loukkaantumisia – penkiltä löytyy laatua.
Tärkein pelaaja: Remy Cabella
Montpellieristä hankittu, todella taitava Cabella tuo vastauksen Newcastlen pelinrakenteluun, joka oli viime kaudella surkeaa Yohann Cabayen lähdettyä. Cabella tykkää hääriä vapaassa roolissa ylempänä keskikenttäpelaajana ja tulee lunastamaan odotukset Newcastlen keskikentällä.
Todennäköinen kokoonpano
Uhkakuvat
Suuri kysymys on, miten valmentaja Alan Pardew saa pidettyä kaikki pelaajat tyytyväisinä. Viime kaudella harvalta pelaajalta löytyi sydäntä pelata omalle seuralleen, ja sama aihio on olemassa tulevalla kaudella. Tämän takia joukkue on rankattu materiaaliin nähden yllättävän alas. Jos joukkue pystyy pelaamaan yhtenäisesti, voidaan Newcastlessa unelmoida Eurooppa liiga –paikasta.
Keskeisimmät siirrot:
Sisään: Cabella (Montpellier), de Jong (Ajax), Colback (Sunderland), Riviere (Monaco), Janmaat (Feyernoord), Ferreyra (laina Shaktar Donetsk)
Ulos: Debuchy (Arsenal)
Lähde kanssamme kauden aikana seuraamaan Valioliigamatseja paikan päälle. Liittymällä Faneille.comin Fantasiavalioliigakimppaan sinulla on mahdollisuus olla yksi 38 voittajastamme. Tarkemmat ohjeet ja säännöt löytyvät täältä.